Nygöine Suomi on nengoine: kaheksa faktua naizien da miehien välizes taza-arvos

Nägökandututkimuksen mugah vaigu viijesvuitti naizis da läs puolet miehis ollah sidä mieldy, gu sugupuolet ollah Suomes keskenäh taza-arvohizet.

Yle Uudizet karjalakse
vessan merkki jossa mies ja nainen
AOP

Kaksi kolmasvuittii naizis on sidä mieldy, gu miehien tila suomelazes yhteskunnas on parembi, migu naizien. Yhty mieldy heijänke ollah läs puolet suomelazis miehis.

Nägökannat tiijustettih sociali- da tervehysministerstvan vuvven 2017 taza-arvobarometras (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toizeh palveluh)

Miehet da nuoret omis vastavuksis arvivoittih muidu puaksum, gu sugupuolien taza-arvo on jo todevunnuh. Suuri vuitti naizis pidi sugupuolii vie tässähgi keskenäh ebätaza-arvohizinnu.

Minna Canthan da taza-arvon päivän kunnivokse Yle luadi kaheksan kohtan luvettelon, kudaman pohjal jogahine voibi iče arvivoija taza-arvon todevuttamistu Suomes.

Taza-arvo čotaitunnu

1. Naistu enäm, migu miesty

Vuvven 2017 lopul Suomes eli 5 513 000 hengie, kudamis naistu oli 2 794 000 miesty da 2 719 000.

Statiestiekkukeskuksen ennustehen (siirryt toiseen palveluun) mugah dielot ollah eriluaduzet vuvvel 2065, konzu miesty roih jo enäm, migu naistu.

Suomen kogonazes rahvahanluvus sanotah muga, gu sit se roih nenga kuuzi miljonua hengie, kudamis miesty roih jo läs 3 020 000. Arvivon mugah suomelastu naistu roih vähem 3 miljonua.

Ennustehien mugah vuvvel 2065 suomelastu miesty roih jo hyvingi piäl 3 miljonan da naistu selgiehgi vähem.

2. Miehet kuoltah nuorembinnu

Verraten 1900-luvun alguh, konzu vasterodivunnuzien suomelazien igälangas vuotettih nenga vai vähästy enäm 40 vuottu, eletäh nygözet suomelazet kai kahtugi kerdua hätkem.

Naizien keskimiäräine eloksenaigu vuvven 2017 lopul oli 84,2 da miehien 78,7 vuottu.

3. Korgei opastus on enimite naizil

Korgien opastuksen suannuzis suomelazis naistu on suurin vuitti: 57,4 prosentua kogo luvus.

Ammatillizen perusopastuksen suannuttu miesty on enäm, migu naistu: 52,8 prosentua.

Tavan mugah naistu on olluh enäm enimite tervehys- da hyvinvoindualoil, humanistizil aloil da taidoaloil, palvelualoil sego hallindon, oigevustiedoloin da myöndyaloil.

Mua- da meččytalovusaloil sego luonnontiijollizil aloil sugupuolien keskes ei ole eruo.

Toizielpäi miehet ollah vallattu tehniekan alat, tiedoloinkäzittelytiijon sego tiedoliikendeheh yhtyjät alat. Ezimerkikse vuvvel 2016 tiedoloinkäzittelyn da tiedoliikendehen aloil valmistunnuzis miesty oli enäm 92 prosentua.

4. Miehil parem menöy ruavos

15–64-vuodehizien suomelazien ruavolližusasteh vähäzel vaihteleh rippujen sit, oldanehgo kačottavannu naizet vai miehet. Vuvvel 2017 ruavos olijua naistu oli 68,5 prosentua da miesty 70,7.

Vuvvel 2017 ruavottomusastehet oldih naizil 8,4 prosentua da miehil 8,9 prosentua.

Vaigu joga kymmenenden miehen piälikkö on naine.

5. Naine-piälikkö puaksuh suau alazikse ruadajikse toizii naizii

Hos naizien miäry piälikkölöin joukos on kazvanuh tazazeh jo vuozikymmenien aigua, puaksum naispiälikön alazinnugi sežo ollah naizet.

Konzu Statistiekkukeskus tutki tädä dieluo vuvvel 2013, vaigu läs joga kymmenendel ruadoh kävijäl miehel piälikönny oli naine. Statistiekan mugah kaikis ruadoh kävijöis suomelazis, kudamien piälikönny on naine, naistu on nenga 65 prosentua.

6. Miehet suajah kuus 600 euruo enäm, migu naizet

Palkuerot sugupuolien keskes ollah tässähgi selgiet. Vuvven 2017 Statistiekkukeskuksen čotaičendan mugah naizen euro on 84 sentua miehen euros.

Vuvvel 2016 naizet suadih palkua keskimiärin 3 075 euruo kuus, konzu miehile maksettih kuun ruavos keskimiärin 3 675 euruo.

Naizet ruatah kodiruadoloi keskimiärin 3 čuassuu 41 minuuttua suutkis. Miehil sih menöy 2 čuassuu 33 minuuttua.

7. Naine pidäy huoldu lapsis, mies pihas da elättilöis

Konzu Statistiekkukeskus tutki suomelazien vuozil 2009–2010 kodiruadoloih menijiä aigua, tiijustettih, gu naizet ruatah kois enäm miehii libo vähimyölleh aigua kodiruadoloih naizil menöy enäm.

Čotainnemmo kai kodiruavot yhteh, meni naizil niilöin ruadamizeh keskimiärin 3 čuassuu 41 minuuttua suutkis. Miehil se aigu oli 2 čuassuu 33 minuuttua.

Naizien ruadoloih kuului enne kaikkie syömizen varustandu, ostoksil kävyndy, ylehine ruokkimine sego lapsienkačondu.

Miehil kodiruadoloih kuului ostoksil kävyndy, syömizen varustandu, pertilöin ruokindu sego piharuavot da elättilöinkačondu.

8. Miehii viäritetäh vägivallas, naizii varrastandas

Vuvvel 2017 suurin vuitti rikoksis ebäiltylöis (82,3 %) oli miehet.

Miehien suuri miäry nägyy enimite seksualirikoksien kohtas, sendäh gu ebäiltylöis täs miesty oli 98,5 prosentua.

Ylen suuri miäry miesty on sežo nengomis vagavis vägivaldurikoksis, kui ezimerkikse tapandu (vähimyölleh 95 % ebäiltylöis miehet).

Toizielpäi naizien vuitti parem nägyy erähis moizis talovusrikoksis, kui ezimerkikse varrastandu. Nenga tylgielöis varrastandois ebäiltylöis naistu oli 43,7 prosentua.

Kaikkiedah eriluaduzis rikoksis vuvvel 2016 nakazanien suannuzis miesty oli 74,1 % da naistu 25,9 %.

Tällainen on nyky-Suomi: Kahdeksan faktaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta

Lähteet: Statistiekkukeskus, Sociali- da tervehysministerstvu, Tervehyön da hyvinvoindan laitos (THL)