Virtuaalimatka tarjoaa tiiserin vuoden 1812 Turusta, mutta museo tarvitsee yhä seinät: "Uudet tekniikat eivät poista museoiden ydintehtävää"

Historian kokee aikalaisen silmin vaikka verkossa vr-silmikon läpi. Oikeille museoille on silti yhä sijansa.

virtuaalitodellisuus
Vuoden 1812 Turku avautuu virtuaalisena nähtäväksi pop up -museossa
Vuoden 1812 Turku avautuu virtuaalisena nähtäväksi pop up -museossa

Laskeva aurinko luo punertavaa kajoaan Turun Vanhan Suurtorin hämyisille kujille juhlaväen taittaessa matkaa kohti Seurahuoneen avajaisia.

Tuomiokirkon kellon kumu kuuluu hiljaisessa illassa, mutta horisonttiin jäävä kirkontorni näyttää kovin erilaiselta kuin tänä päivänä. Eletään vuotta 1812, aikaa ennen Turun paloa.

Turkuun suunnitteilla olevan Historian museon avajaisiin voi kulua vielä kymmenen vuotta, mutta esimakua on tarjolla jo nyt kaupungin keskustan pop up -museossa – virtuaalisesti.

Elämyksellinen museokokemus tavoitteena

Virtuaalitekniikka tarjoaa mahdollisuuden luoda museokävijöille kokemuksia, jotka muuten eivät olisi mahdollisia. Menneisyyteen uppoutuminen auttaa näkemään maailmaa aikalaisen silmin ja ymmärtämään historiaa paremmin.

– Selkeästi museoissa ollaan menossa elämyksellisyyteen. Tekniikka on yksi keino tavoitellessa elämyksellisyyttä ja yhteisöllistä jaettavuutta. Mutta on muitakin keinoja, kuten lavastettu historia ja antaa ihmisten kokeilla ja tehdä itse, sanoo hankepäällikkö Joanna Kurth.

Pelistä ei ole kyse, vaan vuoden 1812 Turku on mallinnettu mahdollisimman tarkkaan arkistoista löytyneiden asiakirjojen avulla. Kuvalähteitä kun on melko vähän käytettävissä.

Tutkijatohtori Panu Savolaisen mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että vuoden 1812 Turun keskusta on mallinnettu historiallisten faktojen pohjalta.
Tutkijatohtori Panu Savolaisen mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että vuoden 1812 Turun keskusta on mallinnettu historiallisten faktojen pohjalta.Jouni Koutonen / Yle

Historiallista tietoa voidaan virtuaalisesti esittää uudella tavalla, sanoo tutkimustyön tehnyt tutkijatohtori Panu Savolainen Turun yliopistosta.

– Koko idea perustuu siihen, että ihminen ikään kuin viedään kuvaan menneisyyden todellisuudesta. Tämä on historiallista tietoa ja tutkimusta, joka on tuotu vähän toisentyyppiseen muotoon kuin yleensä.

Museokävijät virtuaalisessa vuorovaikutuksessa

Panu Savolainen tarjoaa kolikon seurassaan olevan toimittajan ihmeteltäväksi. Siis vuonna 1812.

Virtuaalitodellisuudessa (virtual reality, vr) ei taivalleta yksin, kertoo myyntijohtaja Jani Leskinen mallinnuksen toteuttaneesta Glue Collaboration -yhtiöstä. Menneisyyteen tutustutaan oppaan johdolla ryhminä, ja ollaan vuorovaikutuksessa keskenään.

– Virtuaalimaailmassa voi vaikka ottaa esineen maasta ja antaa se vieruskaverille tutkittavaksi. Nämä henkilöt voivat olla verkon kautta ympäri maailmaa, vaikka täällä toki olemme fyysisesti yhdessä paikassa, sanoo Leskinen.

Ylen toimittaja Minna Rosvall astui vuoden 1812 Turkuun Panu Savolaisen opastuksella.
Ylen toimittaja Minna Rosvall astui vuoden 1812 Turkuun Panu Savolaisen opastuksella.Jouni Koutonen / Yle

Herääkin kysymys, mihin museot tarvitsevat enää seiniä, jos elämys ja kokemus syntyisivät netin kautta kotikoneeltakin.

– Toivottavasti seiniä vielä tarvitaan! En väitä että virtuaalisuus täysin poistaa ihmisten välisen fyysisen tapaamisen tarpeen. Mutta tämä avaa uusia mahdollisuuksia avata ikkuna historiaan ja tarjota tiiseri museosta, hymyilee Jani Leskinen.

Houkuttimena verkossa jaettavat sisällöt toimivatkin hyvin. Historiamuseon hankejohtaja Joanna Kurth kertoo kokemuksen osoittaneen, että netin virtuaalikierrokset ja muut makupalat kasvattavat ruokahalua.

– Ne eivät poista halua kokea paikan päällä se juttu ja jakaa kokemus ystävien kanssa. Päinvastoin ne lisäävät kiinnostusta itse fyysiseen museoon, toteaa Joanna Kurth.

Uudet tekniikat eivät muuta museoiden perustehtävää, sanoo hankepäällikkö Joanna Kurth.
Uudet tekniikat eivät muuta museoiden perustehtävää, sanoo hankepäällikkö Joanna Kurth.Jouni Koutonen / Yle

Sosiaalinen media on luonnollisesti arkipäivää myös museotoiminnassa nyt ja tulevaisuudessa.

Esimerkiksi monelle suomalaisellekin tutussa Tukholman ABBA-museossa kävijät pääsevät paitsi jammailemaan hologrammihahmojen kanssa lavalle, myös miksaamaan kappaleita uusiksi ja jakamaan kokemuksensa somessa.

– Synnytetään ihmisille muistoja ja elämyksiä, joita kävijät pystyvät yhdessä ystäväpiirinsä kanssa kokemaan ja jakamaan, vaikka nämä ei olisi olleet mukana tilanteessa, sanoo Kurth.

Digitaalisuus ei täysin korvaa näyttelyvitriinejä

Uusia kerrontatapoja tullaan hyödyntämään Historian museossa laajasti, mutta esineistäkään ei kokonaan luovuta.

Totuttua vähemmän niitä ehkä tullaan näkemään.

– Aidoilla esineillä pystytään kertomaan tarinoita. Ne kiteyttävät jotain todella oleellista omistajansa ihmiskohtalosta, jostain isommasta aatteesta tai tapahtumaketjusta historiassa, sanoo hankejohtaja Joanna Kurth.

Maailmalla on jo museoita, joissa ei ole ensimmäistäkään näyttelyesinettä.

Irlannin siirtolaisuusmuseo EPIC mainostaa itseään maailman ensimmäisenä täysin digitaalisena museona.
Irlannin siirtolaisuusmuseo EPIC mainostaa itseään maailman ensimmäisenä täysin digitaalisena museona.Jouni Koutonen / Yle

Irlannin siirtolaisuusmuseota Dublinissa mainostetaan maailman ensimmäisenä digitaalisena museona. Siirtolaisten tarinoita kerrotaan muun muassa interaktiivisten näyttöjen avulla.

– EPIC-museo on ollut siinä mielessä uraauurtava, että kaikki on toteutettu digitaalisesti ja se on todella vahvasti elämyksellinen näyttelykokemus. Mutta sieltä puuttuu ehkä uusiutumisen ajatus ja mahdollisuus näyttelytoiminnan kehitykseen, jota me haluamme omaan museoomme, puntaroi Joanna Kurth.

Museokentällä mietitään esineiden säilömisen tarpeellisuutta nykyhetkeä tallennettaessa jälkipolville. Vitriinikokoelmien sijaan tämän päivän elämää voitaisiin tallentaa ajan ilmiöitä dokumentoimalla.

– Olennaista on, että meidän kulttuuriperintöämme säilyy. Uudet tekniikat eivät poista museoiden ydintehtävää, eli saada ihmiset kiinnostuneiksi yhteisestä historiastamme ja kulttuuriperinnöstämme.

Lue lisää:

Yleisö ryntäsi virtuaalikierroksille vuoden 1812 Turkuun – ensimmäiset paikat varattiin loppuun päivässä

Historia antaa huimia elämyksiä mobiilisovellusten avulla – Turun tuomiokirkossa kävelevät animaatiohahmot

Turku etsii paikkaa Historian museolle – Vanha Suurtori ja Turun linna ovat kärkiehdokkaat