Luulitko tekeväsi arjen ilmastovalintasi itse? Näin poliitikot vaikuttavat ruokavalioosi, vaatteisiisi ja autoiluusi

Kerromme esimerkkien avulla, miten poliitikot helpottavat tai vaikeuttavat ilmastoystävällistä kuluttamista.

kestävä kulutus
Ostoskorissa vihanneksia
Asiantuntijoiden mukaan arjen ilmastovalinnat tulisi tehdä ihmisille helpoiksi. Aina ihminen ei edes tiedä tekevänsä ilmastopäätöstä. AOP

Maaliskuussa julkaistun Ilmastobarometrin (siirryt toiseen palveluun) mukaan ihmiset haluavat päättäjiltä konkreettisia ilmastopäätöksiä ja mahdollisuuden ilmastoystävälliseen arkeen.

Ihmisten huoli ilmastosta näkyy yhä selvemmin heidän omissa ympäristövalinnoissaan, mutta arjen valinnat voisi tehdä vieläkin helpommiksi, arvioi Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

– Politiikan tehtävä on tehdä ilmastoteoista helppoja ja arkisia. Valintojen pitäisi tulla luonnostaan ilman, että joutuu koko ajan miettimään omien päätöstensä ympäristövaikutuksia.

Syksyllä julkaistu kansainvälinen ilmastoraportti, tämän kevään kotimainen ilmastobarometri sekä puolueiden ilmasto-ohjelmat ja keskustelu ruoan verotuksesta ovat nostaneet ilmastonmuutoksen aiempaa vahvemmin vaaliteemaksi, arvioi Sitran ja Suomen kiertotalous -ohjelman johtaja Mari Pantsar.

– Kyllä, ehdottomasti nämä tulevat olemaan ilmastovaalit, Pantsar toteaa.

Selvitimme esimerkkien avulla miten sunnuntain vaaleissa valittavat päättäjät voivat vaikuttaa ihmisten ilmastovalintoihin, jotka voivat olla esimerkiksi kaupassa ja huoltoasemalla tehtyjä tiedostamattomiakin päätöksiä.

Tekstissä olevien linkkien kautta pääset tutustumaan tarkemmin ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja tiedotusvälineiden ilmastoraportteihin ja -artikkeleihin.

Jutussa voit myös testata omaa ilmasto-osaamistasi.

Maatalous, maito ja liha

Maatalouden hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa samaa luokkaa kuin liikenteen.

Tuotannon suorat päästöt ovat noin 10 prosentin luokkaa, mutta kun huomioon otetaan maan- ja energiankäytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, niin maatalouden kokonaisosuus Suomen päästöistä (siirryt toiseen palveluun) nousee viidennekseen.

Ruoka-aineiden osuus suomalaisten ruokavalion ilmastovaikutuksista.
Grafiikan lihaosuus koostuu naudan-, broilerin- ja sianlihasta. Maidon prosenttiosuus sisältää myös maitotuotteita kuten juustot.Paulus Markkula / Yle

Lähes puolet suomalaisten syömisestä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä on peräisin liha- ja maitotuotteista.

Ne ovat myös suurimmat kansallisen maataloustuen saajat. Valtio jakaa suoraa tuotantotukea tiloille tänä vuonna noin 320 miljoonaa euroa, josta yli puolet suunnataan maitotiloille.

Valtio ja EU tukevat Suomen maataloutta vuosittain kaikkiaan lähes kahdella miljardilla eurolla. Vuonna 2017 kokonaistuesta yli puolet suunnattiin liha- ja maitotuotantoon, joiden arvo maatalouden kokonaistuotannosta oli alle puolet.

Sitran projektijohtaja Janne Peljon mukaan tukipäätöksillä voitaisiin vaikuttaa tuotantosuuntiin ja elintarvikkeiden hintoihin niin haluttaessa.

– Tämä on yksi valtion keino vaikuttaa eri tuotantoalojen kannattavuuteen. Käytännössä tuettavan tuotannon tilat saavat positiivista etua muihin nähden.

Samoilla linjoilla on WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen. Hän toivoo, että tukea suunnattaisiin lihataloudesta kotimaiseen kasviproteiiniin.

– Ruoan tuotantoa pitää pystyä ohjaamaan tuki- ja veromuutoksilla enemmän kasvisperäiseksi. Muutoinkin maataloustukia pitäisi suunnata enemmän ympäristöperusteisesti.

Meidän pitää olla valmiita ottamaan murros vastaan, kun polttomoottoreista siirrytään sähköön.

Markku Ollikainen

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori, Markku Ollikaisen mukaan maataloudessa voidaan kiristää ilmastovyötä.

– Maataloushan ei varsinaisesti ole vielä ilmastopolitiikan kohteena ollutkaan. Esimerkiksi maatalouden turvemaista aiheutuu tuntuvia päästöjä, jotka voitaisiin välttää paremmalla maankäytöllä.

Veroilla saatetaan tulevina vuosina hakea konkreettisia muutoksia ihmisten ruoka-ainevalintoihin ja kulutustottumuksiin.

Vaalikampanjointia on jo värittänyt keskustelu liha- ja maitoverosta, ja keskustelu jatkuu varmasti myös vaalien jälkeen. Sitra julkaisee (siirryt toiseen palveluun) ensi viikolla selvityksen kestävän kehityksen verouudistuksesta, jossa käsitellään muun muassa ruoan verotusta ilmasto- ja ympäristövaikutusten perusteella.

– Meillä oli tarkoitus julkaista selvitys jo ennen vaaleja, mutta emme halunneet lihaveron kaltaista kärjistynyttä keskustelua vain yksittäisestä verosta, vaan koko veropaketin laajempaa käsittelyä, kertoo Sitran johtaja Mari Pantsar.

Vaatteet ja tekstiilit

Tällä vuosituhannella uusien vaatteiden tuotanto (siirryt toiseen palveluun) on kaksinkertaistunut, ja vaateteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat jo suuremmat kuin lento- ja meriliikenteen yhteensä. Vaateostoksilla ja etenkin tekstiilien käytöllä voi tehdä tuntuvia ilmastovalintoja.

Brittiläinen Ellen MacArthur Foundation (siirryt toiseen palveluun) selvitti vuonna 2017 vaateteollisuuden ilmastovaikutuksia. Raportissa todetaan, että jos vaateteollisuuden kasvu jatkuu saman suuntaisena, se vie parinkymmenen vuoden kuluttua jo neljänneksen maailman hiilibudjetista. Termillä tarkoitetaan hiilidioksidin määrää, joka laskennallisesti voidaan päästää ilmaan, jotta vielä pysytään asetetuissa ilmastotavoitteissa.

Kuinka paljon vettä kuuluu yhden puuvillaisen t-paidan valmistamiseen?
Tekstiiliteollisuuden ja puuvillan arvioidaan kuluttavan vuosittain noin 4 prosenttia maailman makeasta vedestä. Artikkelin lopun testiosiossa voit arvata paljonko vettä tarvitaan yhden t-paidan valmistukseen. Paulus Markkula / Yle

Suomen valtiolla ei käytännössä ole mahdollisuuksia puuttua kansainvälisen vaateteollisuuden päästöihin, mutta aivan keinoton ei Suomikaan ole.

Jo lähivuosina Suomi joutuu linjaamaan tekstiilien keräyskäytäntöjään, sillä EU velvoittaa jäsenmaitaan hoitamaan tekstiilien kierrätyksen vuoteen 2025 mennessä. Esimerkiksi Ison-Britannian parlamentti (siirryt toiseen palveluun) on jo tilanteeseen tarttunut ja selvittää vaateteollisuuden ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on kannustaa kuluttajia ympäristön kannalta kestäviin valintoihin.

Iso osa vaateteollisuuden päästöistä on peräisin raaka-aineista, kuten puuvillasta ja öljystä. Valtio tukee Suomessa tehtävää uusien ympäristöystävällisten materiaalien tutkimusta ja kehittämistä, mikä voi avata isojakin mahdollisuuksia, arvioi Sitran projektijohtaja Janne Peljo.

– Innovaatiotoimintaa voitaisiin tukea Suomessa enemmänkin eli miten vaatteiden kierrätystä ja uusiokäyttöä voitaisiin kuitutasolla edistää. Tämä olisi tärkeää, sillä kiertotalous tulee nostamaan päätään vaateteollisuudessa tosi voimakkaasti tulevaisuudessa.

Ruoan tuotantoa pitää pystyä ohjaamaan tuki- ja veromuutoksilla enemmän kasvisperäiseksi.

Mia Rahunen

Suomessa kehitetään uusia kierrätettäviä kuituja (siirryt toiseen palveluun) ja pyritään helpottamaan nykyisten tekstiilien kierrätystä (siirryt toiseen palveluun). Jos kangas saadaan kierrätettyä tehokkaasti takaisin kuiduiksi, niin vanhoista tekstiileistä saadaan uutta raaka-ainetta (siirryt toiseen palveluun) kierrätysmuovin ja -metallin tavoin.

Valtio voi ohjata myös ihmisten vaatteiden kulutusta tukemalla tekstiilien kierrätystä. Ensimmäiset yksityiset vaatelainaamot toimivat jo Suomessa, ja maaliskuussa eronneen hallituksen yksi tavoitteista oli kehittää Suomeen uusia kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja (siirryt toiseen palveluun).

Esimerkiksi kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä on jo edetty, ja verkkoon on tulossa uusi valtiovetoinen kauppapaikka (siirryt toiseen palveluun). Mutta miten jakamistalouden tavoitteet ja uudet palvelut tuodaan sujuvasti ihmisten vaatekaappeihin, riippuu pitkälti tulevista päättäjistä.

Polttoaineet ja autot

Liikenne on yksi suurimmista ilmaston rasittajista. Suomen kokonaiskasvihuonepäästöistä liikenteen osuus (siirryt toiseen palveluun) on noin 20 prosenttia. Tavoitteena on, että Suomen liikenne olisi hiilineutraalia vuonna 2045 (siirryt toiseen palveluun).

Liikennettä verotetaan monin eri tavoin, osin juuri ilmastosyistä mutta myös valtion kassan takia. Autoalan tiedotuskeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan liikenteeseen liittyvät verotulot valtiolle ovat lähes 8,5 miljardia euroa eli noin 15 prosenttia valtion budjetista.

Valtion laskelmien mukaan liikenteen verovaikutus on hieman pienempi, sillä liikenteeseen liittyvät arvonlisäverot lasketaan valtion tärkeimpään tulolähteeseen eli alv-pottiin. Liikenteen suora osuus valtion verotuloista on kuitenkin yli 10 prosenttia.

Valtion tärkeimmät tulonlähteet 2018.
Liikenteestä saatavat verotulot olivat valtiolle viime vuonna suurempi tulonlähde kuin esimerkiksi yhteisöverot.Paulus Markkula / Yle

Autoilun ilmastovaikutuksia ohjataan Suomessa päästöperusteisella verotuksella, eli ympäristöystävällisen auton verotus on suhteessa kevyempää kuin enemmän päästöjä tupruttelevan auton verotus.

Vaalien alla liikenneministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksiaan tulevien vuosien muutostarpeista. Yhdeksänkohtaisen listan ehdotuksista peräti seitsemän liittyi verotukseen, yksi polttomoottoriautojen myyntikieltoon ja yksi sähköautojen latausverkostoon.

Myös Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen nostaa esille latausverkoston tärkeyden. Professori Ollikaisen mukaan tulevan hallituksen iso tehtävä on luoda olosuhteet henkilöautoliikenteen sähköistykselle.

– Meidän pitää olla valmiita ottamaan murros vastaan, kun polttomoottoreista siirrytään sähköön. Sähköautojen tuotantomäärät tulevat kasvamaan ja myyntihinnat putoamaan 2020-luvulla merkittävästi. Kotimaan latausverkostoa on kehitettävä tuntuvasti seuraavan viiden vuoden aikana.

Suomessa tehdään isoja ilmastolinjauksia tulevina vuosina myös polttonesteiden puolella.

Polttoaineiden bio-osuuksia on tarkoitus nostaa entisestään 2020-luvulla. Diesel- ja polttoöljyyn halutaan lisätä bioöljyjä päästöjen pienentämiseksi. Öljyuudistuksen pitäisi tulla voimaan tulevalla hallituskaudella (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2030 biopolttoaineen osuus liikenteen polttonesteistä tulisi olla jo 30 prosenttia.

Suomen hiilidioksidipäästöistä 68 prosenttia on peräisin yksittäisten ihmisten valinnoista ja toimista.

Mari Pantsar

Biopolttoaineet eivät aiheuta pelkkiä hurraahuutoja, sillä niiden käyttäminen pohjoisessa voi rasittaa kohtuuttomasti eteläisen pallonpuoliskon ympäristöä, arvioi Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

– 30 prosentin tavoite on ongelmallinen, ja kannatamme sekoitevelvoitteen laskemista tasolle, johon päästään kotimaisilla jäteraaka-aineilla. Uhkana on, että kasvava biopolttoaineiden tuotanto johtaa trooppisten metsien katoon ja eläinten elinympäristöjen häviämiseen.

Sitran Mari Pantsar on samoilla linjoilla.

– Bioöljy ei varsinaisesti kannusta luopumaan fossiilisesta öljystä. Itse katsoisin ensisijaisesti aivan muita vaihtoehtoja etenkin henkilöliikenteessä ja lämmityksessä ja säästäisin bioöljyn raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön.

Tämän vuosikymmenen alussa vastaava ympäristöpäätös tehtiin jo bensiinin puolella, kun nykyinen 95 E10 -polttoaine tuli Suomen huoltoasemille vuonna 2011. Bensiiniin voidaan lisätä enintään 10 prosenttia bioetanolia, mikä pienentää polttoaineen hiilidioksidipäästöjä.

E10 on hyvä esimerkki valtion arkeen ulottuvasta ilmasto-ohjauksesta. Tankilla käydessään harva enää hoksaa olevansa osa EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikkaa.

Mitä minä voin tehdä ilmaston hyväksi?

Kansainvälinen ilmastoraportti esittää ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen. Tammikuussa julkaistun kansainvälisen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan tämä edellyttää rajuja henkilökohtaisia päästövähennyksiä ja lukuisia arjen ilmastovalintoja.

Suomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 tonnia vuodessa, mutta kymmenessä vuodessa se olisi saatava 2,5 tonniin ja edelleen 0,7 tonniin vuonna 2050.

Fingon Hanna Aho toivoo tulevilta päättäjiltä nopeita toimia, hänen mukaansa nyt on pakko toimia.

Myös muut juttuun haastatellut asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että valtio ei vielä ole uskaltanut tai osannut vaikuttaa riittävästi ihmisten ilmastovalintoihin.

– Kyllä voisi ja pitäisi ohjata enemmän. Yhteiskuntaa tulisi muokata taloudellisilla ja poliittisilla ohjauskeinoilla ilmastoystävällisempään suuntaan, toteaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Tiukempaa otetta päättäjiltä odottaa myös Sitran johtaja Mari Pantsar.

– Jos ajattelen omaa arkeani, niin valtion ilmastopäätökset eivät käytännössä näy siinä ollenkaan.

Pantsar arvioi, että jatkossa valtion suoraa ohjausta ihmisten kulutukseen tarvitaan enemmän, jotta päästötavoitteet saavutetaan.

– Suomen hiilidioksidipäästöistä 68 prosenttia on peräisin yksittäisten ihmisten valinnoista ja toimista. Valtion tulisi verotuksellisesti tehdä vähähiilisistä ratkaisuista edullisempia esimerkiksi liikenteessä, lämmityksessä ja ruokavaliossa.

Omien tekojen puntarointi ilmastomuutosta kitkettäessä herättää usein kysymyksiä tavallisessa ihmisessä.
Ihmisen arkiset ilmastovalinnat tulisi tehdä mahdollisimman helpoiksi.Paulus Markkula / Yle

Omaa kulutustaan ja hiilijalanjälkeään voi arvioida ja testata useilla sivustoilla. Apua arjen valintoihin saa muun muassa valtion Sitoumus 2050 -sivustolta (siirryt toiseen palveluun) ja Sitran elämäntapatestistä. (siirryt toiseen palveluun)

Millaisessa poliittisessa ympäristössä ympäristöpäätöksiä tehdään tulevina vuosina, selviää sunnuntain vaaleissa ja tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Millaisia konkreettisia päätöksiä sinä toivot päättäjiltä helpottamaan arkisia ilmastovalintoja? Keskustele aiheesta klo 22 saakka.

Lue myös:

Ahdistaako ilmasto? Testaa kärsitkö ympäristöahdistuksesta!

Ilmastobarometri: Suomalaiset haluavat poliitikot toimimaan ilmaston hyväksi, mutta poliitikot eivät uskalla

Suomi käytti jälleen luonnonvaransa etuajassa – 5 kysymystä miksi ilmastoahdistus ei näy tilastoissa