Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimista hiotaan yhtenäistä taistelukonetta – ruotsalainen ylikersantti virittää nyt koulutusjärjestelmiä suomalaisessa sotakoulussa

Ruotsalainen ylikersantti Stefan Peltonen seuraa ainakin vuoden ajan suomalaisten aliupseerien ja kadettien koulutusta Lappeenrannan Maasotakoulussa.

aliupseerit
Stefan Peltonen seuraa harjoituksia.
Ylikersantti Stefan Peltonen Ruotsin Puolustusvoimien Norrbottenin rykmentistä. Emma Pietarila/Yle

Heittopaino ja siinä kiinni oleva johto lentävät kohti puun latvaa Puolustusvoimien Maasotakoulun piha-alueella Lappeenrannassa. Suomalaiset aliupseerit harjoittelevat viestitoimintaa vetämällä pitkälanka-antennia maastoon. Harjoitus on tyypillinen, mutta harjoituksen valvoja epätyypillinen. Hän on Ruotsin Puolustusvoimista.

Ruotsin Norrbottenin rykmentin ylikersantti Stefan Peltonen on ollut kouluttajavaihdossa Lappeenrannan Maasotakoulussa viime syksystä lähtien. Hän on ensimmäinen aliupseeri Suomen ja Ruotsin välisessä kouluttajavaihdossa, johon on tähän mennessä osallistunut vain upseereita.

– Seuraan aliupseerien ja kadettien koulutusta ja olen kouluttajien tukena, ylikersantti Stefan Peltonen kertoo.

Osallistuminen koulutukseen sujuu ruotsalaiselta ylikersantilta kielen puolesta hyvin. Ruotsissa syntyneen ja kasvaneen Peltosen äidinkieli on suomi.

Varusmiehiä
Ylikersantti Stefan Peltonen seuraa suomalaisten aliupseerien harjoitusta.Emma Pietarila/Yle

Yhteistyö syvenee

Aliupseereiden tulo kouluttajavaihtoon heijastaa Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyön syvenemistä.

– Meillä on jo paljon yhteistyötä erilaisissa kansainvälissä harjoituksissa. Nyt yhteistä näkemystä haetaan myös koulutukseen. Aliupseereita pyritään kouluttamaan samalla tyylillä tai ainakin saamaan tietoa toisen maan toimintatavoista, sotilasmestari Esa Ek Masotakoulun koulutuskeskuksesta kertoo.

Esa Ek
Sotilasmestari Esa Ek Maasotakoulun koulutuskeskuksesta.Emma Pietarila/Yle

– Jos meidän pitää joskus taistella yhdessä, meidän pitää oppia toimimaan yhdessä, korostaa Ek.

Ruotsalaisen aliupseerin Stefan Peltosen osallistuminen koulutukseen kirittää myös sopivasti suomalaisia kouluttajia.

– Se kannustaa suomalaisia entistä tiukempiin suorituksiin, Maasotakoulun johtaja Kari Pietiläinen sanoo.

Maasotakoulu on Suomen maavoimien puolustushaarakoulu, joka kouluttaa pääasiassa kantahenkilökunnan aliupseereita ja kadetteja.

Järjestelmien vertailua

Kouluttajavaihdon aikana Peltonen tutustuu suomalaiseen aliupseerien koulutusjärjestelmään ja vertailee sitä ruotsalaiseen järjestelmään. Tarkoituksena on, että hän antaa myös ehdotuksia siitä, miten molempia järjestelmiä voitaisiin kehittää.

Peltonen uskoo, että koulutusyhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet.

– Molempien maiden koulutusjärjestelmissä on hyviä puolia, mutta myös huonoja. Pitää oppia toisen virheistä ja kehittyä yhdessä, korostaa Peltonen.

Tällä hetkellä Peltonen tuntee jopa paremmin suomalaisen järjestelmän. Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa ollaan parhaillaan siirtymässä uuteen aliupseerien koulutusjärjestelmään.

– Olen ollut pääosin täällä Suomessa, kun siihen on siirrytty Ruotsissa, Peltonen kertoo.

Peltosella on vuoden pesti Maasotakoulussa, mutta Maasotakoulu haluaisi jatkaa sitä ensi vuoden alkupuolelle.

Erot järjestelmissä pieniä

Yleisesti ottaen erot aliupseerien koulutuksessa ovat maiden välillä kuitenkin pieniä.

– Ajatusmaailma on hyvin samankaltainen. Taktiikkaa ja asioiden suoritusta lähestytään samankaltaisella tavalla, Peltonen sanoo.

Tietty ero on siinä, että Ruotsin Puolustusvoimat on ollut kymmenen viime vuotta käytännössä ammattiarmeija. Koulutettavat ovat siis olleet ammattisotilaita.

– Tämä merkitsee sitä, että sotilaat ja ryhmänjohtajat ovat useimmiten olleet kauemmin palveluksessa kuin varusmieskoulutettavat Suomessa. Tämän vuoksi heillä on hieman enemmän osaamista tietyissä asioissa, Peltonen kuvailee.

Ruotsissa ollaan kuitenkin jälleen siirtymässä osittaiseen asevelvollisuuteen.

– Meidän järjestelmä palaa siis Suomen tyyppiseen järjestelmään, Peltonen sanoo.

Sotilashistoria yhdistää

Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöllä on vuosisataiset juuret. Tämä näkyy myös Stefan Peltosen asemapaikalla Lappeenrannassa. Kaupungin sotilashistoriasta löytyy yhtymäkohtia Peltosen omaan Norbottenin rykmenttiin Ruotsissa.

– Kun Venäjä valloitti Lappeenrannan vuonna 1741, niin Lappeenrannassa oli sotureita taistelemassa myös meidän rykmentistämme. Norrbottenin rykmentin lipussa on yhä merkintä tästä, Peltonen kertoo.

Norrbottenin rykmentin väritkin ovat sininen ja valkoinen sekä rykmentin marssi Suomalaisen ratsuväen marssi.