Jani Halmeen kolumni: Sisar hento valkoinen-sanonnan voi huoletta haudata, nyt on hurjien hoitajien vuoro

Vinoutuneet käsitykset hoitotyöstä ovat johtaneet siihen, etteivät poliitikot kykene tekemään viisaita päätöksiä, joissa näkyisivät hoitotyön todellinen arvo, kirjoittaa Jani Halme.

sairaanhoitajat
Jani Halme
Laura Railamaa / Yle

Tuskin mistään toisesta ammattikunnasta käytetään yhtä pölyttynyttä ja pöhköä sananpartta kuin sairaanhoitajista. ”Sisar hento valkoinen”. Sorja ja viaton nuori nainen.

Kyseessä on toki vain sanonta, mutta siinä kiteytyy paljon siitä virheellisestä mielikuvasta, joka liitetään sairaanhoitajiin.

Edelleen hoitajien edellytetään olevan yhdistelmä empatiaa, nöyryyttä ja palvelualttiutta. Pakollisiin hyveisiin kuuluu myös vähään tyytyminen. Nuo vinoutuneet käsityksemme johtavat siihen, etteivät poliitikot kykene tekemään viisaita sotepäätöksiä, eivätkä sairaanhoitajat saa kykyjään vastaavia töitä.

Hoitotyön sanotaan olevan kutsumusammatti. Se viittaa siihen, että ikään kuin jotkut olisivat synnyinlahjana saaneet hoitokutsumuksen, jonka myötä he ovat velvoitettuja tekemään paljon töitä pienellä korvauksella. Hoitaminen ja hoivaaminen yhdistetään helposti äitiyteen, joten alan naisvaltaisuuskin olisi luonnon valinta.

Höpöhöpö. Kukaan ei synny käsittelemään kuolemaa, kakkaa tai ihmisten oloa, kokemuksen ja koulutuksen kautta se tapahtuu.

Sairaanhoitajien työ on kaikkea muuta kuin hentoa. Se on usein rankkaa ja hektistä ja siinä pelastetaan ihmishenkiä. Nykyhoitajat ovat henkisesti ja fyysisesti terästä. Heillä on hihatatuoinnit, violetti tukka ja vahvat mielipiteet. Työ on kerta kaikkiaan liian raskasta herkille ja heiveröisille. Mielikuva sairaanhoitajista on niin vanhentunut, että se sotkee yhteistä päätöksentekoa.

Yhden tohtorin liksalla palkataan kolme lisäkoulutuksen saanutta laajavastuista sairaanhoitajaa.

Sotessa on pitkälle kyse rahasta. Miten siis saamme yhä pienemmällä rahamäärällä hoidettua entistä suuremman joukon ihmisiä? Ainoa kestävä tapa saada säästöjä, on järjestää terveydenhuollon työtehtäviä uusiksi. Sairaanhoitajat ovat ratkaisun avain. Heille voidaan siirtää paljon lääkäreille kuuluvia perusterveydenhuollon työtehtäviä. Yhden tohtorin liksalla palkataan kolme lisäkoulutuksen saanutta laajavastuista sairaanhoitajaa.

Tätä ajatusta ei tule pitää lääkärivastaisena, kaikkea muuta. Lääkäritkin pysyvät tyytyväisinä päästessään keskittymään koulutustaan vastaavaan työhön, eli vaativiin toimenpiteisiin ja diagnooseihin. On voimavarojen tuhlausta kun lääkärit kirjoittelevat lupalappuja työpaikoille ja määräilevät autopilotilla antibiootteja.

Muualla näin jo toimitaan. Esimerkiksi Hollannista löytyy hoitoalan yritys, jota kutsutaan kansainväliseksi sote-ihmeeksi. Kotihoitoon erikoistunut Boortzorg maksaa alan korkeimpia palkkoja ja heillä on tyytyväisimmät asiakkaat. Silti he ovat merkittävästi kilpailijoitaan edullisempia. Yhtiön salaisuutena ovat korkeasti koulutetut ja itsenäisesti päätöksiä tekevät sairaanhoitajat, joilla on kyky ja valta vastata ihmisestä kokonaisvaltaisesti. Hollantilaisyhtiön keskeisin oivallus on perin yksinkertainen. He suhtautuvat sairaanhoitajiin hoitotyön asiantuntijoina. Aivan samoin kuin ohjelmistoyritykset suhtautuvat huippukoodareihinsa ohjelmistokehityksen asiantuntijoina.

Minä en tajunnut, miten laajaa osaamista sairaanhoitajilta vaaditaan, ennen kuin minulle läheinen ihminen sairastui vakavasti. Nyt tiedän ja näin mitä hoitajien arki on. Tätä kolumnia varten tekemäni lukuisat asiantuntijahaastattelut syvensivät kuvaa entisestään.

Nykyään hoitajilta edellytetään lämpimän hymyn lisäksi myös huipputekniikan kylmäpäistä hallitsemista.

Ääripäät kohtaavat arjessa jatkuvasti. Ei ole tavatonta, että kun yhdessä huoneessa hoitajat elvyttävät ja nesteyttävät massiivisen verenvuodon saanutta ihmistä, pyydetään samaan aikaan naapurihuoneessa lasia vettä ja jotain pikkusuolaista. Nykyään hoitajilta edellytetään lämpimän hymyn lisäksi myös huipputekniikan kylmäpäistä hallitsemista. Teho-osastolla pelkästään elämää ylläpitäviä koneita on ihmisessä kiinni kymmenittäin. Niitä kaikkia pitää osata käyttää, tulkita ja säätää. Moni insinööri pääsee helpommalla. Ja pienemmillä vastuilla.

Onneksi arvostukset eivät ole mitään luonnonvoimia. Käsityksemme eri ammateista ja niiden tekijöistä muuttuvat koko ajan. Aikoinaan rillipäisille ATK-nörteille naureskeltiin, nyt Googlen, Applen ja muiden digijättien työntekijät pyörittävät koko maailmaa.

Tuoreempi esimerkki ovat kokit. Vain hetki sitten kokit olivat joko myssypäisiä keittäjiä tai kansallispukuisia kaskinaurisintoilijoita. Nyt kokit poseeraavat tottuneesti niin muotilehtien sivuilla kuin sosiaalisen median faniselfieissäkin.

Sairaanhoitajien imago-ongelma on koko yhteiskunnan ongelma. Kokkien tie laitoskeittiöistä eturivin julkkiksiksi kulki television kautta. Ilman Top ja Master Chefejä mikään ei olisi muuttunut. Tarvitsemme siis ruutuun äkkiä lisää mediaseksikkäitä sairaanhoitajia. Syke-sarja on hyvä alku. Siinä osa roolihahmoista opiskelee pitkälle pelastaakseen entistäkin enemmän ihmishenkiä. Perinteisessä sairaalasarjassa hoitajan ura huipentui lemmenhetkeen komean mieslääkärin käsivarsilla. Sellaisten mielikuvien aika on nyt ohi. Nyt on hurjien hoitajien vuoro.

Jani Halme

Kirjoittaja on Punavuoressa ja Parikkalassa asuva luova johtaja.

Keskustelu on auki 28.3. klo 16:00 asti.