Yle tarkasti poliitikkojen vaaliväitteitä: Suomalaisen lihan päästöjä vähätelty, velaksi eläminen ei ole loppunut

Yle seuraa eduskuntavaalien alla puolueiden ja ehdokkaiden vaalipuheita, ja tarkistaa väitteiden todenperäisyyden.

eduskuntavaalit
Faktat tarkistettu. Naudan ulkofilee.
Väitteitä suomalaisen lihan ympäristövaikutuksista pyydettiin tarkistettavaksi useita kertoja.Esa Syväkuru / Yle

Köyhtyykö Suomi kymmeniä miljoonia, kun nuuskan myynti ei ole sallittua? Onko täkäläinen liha ekologisempaa kuin riisi tai banaanit? Onko Suomi vanhoilla autoilla kyllästetty Euroopan Kuuba?

Ylen faktantarkistukseen valitaan lausuntoja, jotka sisältävät tarkistettavissa olevan faktan. Emme tutki mielipiteitä emmekä poliitikkojen arvioita tulevaisuudesta.

Väitteitä arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Jos väitteen faktat täsmäävät, se on totta, mikäli eivät, se on väärin.

Jos väite on oikeilla jäljillä, mutta epätarkka, saa se leiman enimmäkseen totta. Mikäli väitteessä on virhe, mutta sen kaikkien faktojen ei voi suoraan sanoa olevan väärin tai jos se sisältää väärin tulkittuja tosiasioita, saa se leiman enimmäkseen väärin. Mikäli faktat ovat sellaisia, ettei niiden todenperäisyyttä voi arvottaa, katsotaan väite tulkinnanvaraiseksi.

Asteikon ääripäiksi valittiin nimenomaan totta-väärin, koska emme ota kantaa siihen, esittikö poliitikko virheellisen väitteen tietoisesti, eli valehteliko hän, vai oliko kyseessä vilpitön erhe.

Seuraamme muun muassa lehtihaastatteluissa ja vaalitenteissä esitettyjä väitteitä.

Koska vaalipuheita lauotaan monissa tilanteissa, emme pysty seuraamaan kaikkia väitteitä. Siksi pyysimme apua myös yleisöltä. Saimme päivässä noin 170 vinkkiä tarkistettaviksi väitteiksi. Vinkkejä voi edelleen lähettää osoitteeseen faktantarkistus@yle.fi (siirryt toiseen palveluun), tai antaa lomakkeella, joka löytyy täältä.

Jotta väite olisi tarkistettavissa, tarvitsemme mahdollisimman tarkasti tiedon siitä, missä ja milloin väite on lausuttu, ja mikä on ollut sen tarkka sanamuoto. Vinkkejä toivotaan erityisesti tuoreista lausunnoista.

Tähän artikkeliin olemme koonneet poliitikkojen väitteitä, joiden tarkistamista meiltä yleisövihjeissä useimmin pyydettiin.

Seuraavan laajemman koosteen julkaisemme ensi viikolla.

Sipilä otti varaslähdön velkapuheillaan

Väite: Julkisen talouden velaksi eläminen on saatu loppumaan keskustan johdolla. Emme elä enää velaksi nuorten kustannuksella.

Lähteet: Keskustan vaaliohjelma (siirryt toiseen palveluun), puoluejohtaja Juha Sipilän puhe Ylen vaalitentissä 20.3.

Totuusmittari Enimmäkseen väärin

Tuomio: Ei pidä sikäli paikkaansa, että valtion ja kuntien talous on yhä alijäämäinen.

Valtion velan kasvu pysähtyi kyllä viime vuonna ja velkaa pystyttiin jopa lyhentämään, mutta kyse oli osin kertaluonteisista tekijöistä, kuten osakkeiden myyntituloista ja siitä, että valtionyhtiö Finnvera maksoi velkansa valtiolle ennenaikaisesti takaisin. Kuntataloudessa menot ovat kuitenkin suuremmat kuin tulot ja valtion budjettikin on tänä vuonna alijäämäinen, vahvistaa finanssineuvos Marja Paavonen valtiovarainministeriöstä.

Sipilän hallitus ilmoitti ohjelmassaan tavoittelevansa sitä, että velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. On kuitenkin ennenaikaista sanoa, että tämä olisi jo tapahtunut. Paavonen sanoo, että viimeisimpien ennusteiden perusteella tasapainon tuntumaan päästään 2020-luvun puolella.

Juha Sipilä
Juha Sipilä.Derrick Frilund / Yle

Sipilä liioitteli hallituksen vaikeaa lähtötilannetta

Väite: Sipilän hallitus lähti tilanteesta, jossa velkaa tuli ”miljoona euroa tunnissa, yötä päivää, pyhää, arkea”.

Lähde: Keskustajohtaja Sipilä Ylen vaalitentissä 20.3.

Totuusmittari Väärin

Tuomio: Valtiokonttorista kerrotaan Ylelle, että Sipilän hallituksen aloittaessa vuoden 2015 lainanottotarpeeksi arvioitiin 5,2 miljardia euroa. Kun luku jaetaan vuodessa olevien tuntien lukumäärällä, velanottotarpeeksi tulee lähes 600 000 euroa tunnissa.

Vuonna 2015 toteutunut budjettitalouden nettolainanotto oli kuitenkin pienempi. Tuntia kohti lisävelkaa tuli vuositasolla vajaat 500 000 euroa. Seuraavina vuosina lisävelan otto oli tätä pienempi. Sipilän väite on siis liioiteltu.

Sipilä luki SDP:n vaaliohjelmaa väärin

Väite: "Myös demarien ohjelmassa oli indeksien jäädytys."

Lähde: Sipilä Ylen vaalitentissä 20.3.

Totuusmittari Väärin

Tuomio: Sipilä kertoi Ylen vaalitentissä, että perusturvan indeksileikkauksiin ei ole ollut vaihtoehtoa, ja indeksijäädytykset olivat myös SDP:n ohjelmassa edellisvaaleissa.

SDP:n viime eduskuntavaalien ohjelmassa ja talouslinjassa 2015 (siirryt toiseen palveluun) ei ole mainintaa etuuksien indeksien jäädytyksestä.

Demarit eivät halunneet perusturvan indeksien jäädytystä myöskään ennen vuoden 2015 vaaleja tehdyissä puolueiden säästölistoissa. Säästölistassa (siirryt toiseen palveluun) SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti “indeksien osittaista jäädyttämistä”, mutta jäädyttämisen ulkopuolelle SDP linjasi jätettäväksi seuraavat: eläkkeet, lapsilisät, toimeentulotuki, opintotuki, työttömyysturva, vanhempain-ja sairauspäivärahat sekä vammaisetuudet, asumistuet, elatustuki, rintamalisät, sotilasvammakorvaukset ja sotilasavustukset.

Sipilän väite siitä, että SDP:n listalla olisi ollut perusturvan indeksien jäädytys on siis väärä.

Sipilän puheet työllisyydestä pitivät enimmäkseen kutinsa

Väite: Tällä hallituskaudella työllisyysaste on noussut viidellä prosenttiyksiköllä ja työpaikat ovat lisääntyneet 140 000:lla. ”Tällaista ei ole neljän vuoden historiassa tapahtunut Suomessa koskaan”.

Lähde: Sipilä Ylen vaalitentissä 20.3.

Totuusmittari Enimmäkseen totta

Tuomio: Sipilän puheet pitävät paikkansa, mitä tulee työllisyyden nousuun. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa 138 000 enemmän ja työllisyysaste oli noussut 4,7 prosenttiyksikköä toukokuusta 2015, jolloin Sipilän hallitus aloitti.

Sen sijaan puheet siitä, että samanlaista työllisyyden nousua ei olisi Suomessa nähty, eivät näytä pitävän paikkaansa. Esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen vallassa olleen Paavo Lipposen I hallituksen kaudella työllisyys nousi Tilastokeskuksen lukujen perusteella nopeasti. Huhtikuusta 1995 huhtikuuhun 1999 työllisyysaste nousi 4,7 prosenttiyksikköä, eli saman verran kuin viimeiset luvut kertovat työllisyyden Sipilänkin kaudella nousseen.

Työllisten määrä vaikuttaa Tilastokeskuksen lukujen perusteella nousseen Lipposen kaudella enemmän, 191 000:lla. Kaikki luvut ovat kausivaihtelusta putsattuja.

Essayah mainosti suomalaista lihaa virheellisin perustein

Väite: "Verrattuna brasilialaiseen banaaniin kotimainen liha on ilmastoteko."

Lähde: Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Ylen suuri vaalikeskustelu 14.3.

Totuusmittari Väärin

Tuomio: Lukuisissa yleisövihjeissä pyydettiin Yleä tarkistamaan useamman puheenjohtajan Ylen vaalikeskustelussa toistaman väitteen, että suomalainen liha on “ilmastoteko”.

Ilmastovaikutus koostuu muun muassa hiilidioksidi- ja metaanipäästöistä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalenttina, joka kertoo, montaako kiloa hiilidioksidia kaikki tuotteen valmistamisesta syntyvät päästöt vastaavat.

Vaalikeskustelussa puhuttiin erityisesti naudanlihasta. Suomessa naudanlihan hiilijalanjälki vastaa Luonnonvarakeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) noin 20–30 kiloa hiilidioksidia per kilo lihaa. Se on enemmän kuin muilla lihoilla: porsaanlihalla ja broilerilla hiilijalanjälki vastaa noin kolmesta viiteen kiloa hiilidioksidia per kilo lihaa.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah väitti, että brasilialainen banaani olisi ilmastovaikutuksiltaan suurempi kuin suomalainen liha. Brasiliasta Eurooppaan laivarahtina tuodun banaanin hiilijalanjälki (siirryt toiseen palveluun) vastaa noin 500 grammaa hiilidioksidia per kilo banaania. Essayahin väite on siis väärin.

Antti Rinne
Antti RinneKalevi Rytkölä / Yle

Rinne hakoteillä suomalaisen ruuan päästöistä

Väite: "Ilmastopäästöjen näkökulmasta tänne ulkomailta tuotavat elintarvikkeet ovat ilmastohaitallisempia."

Lähde: SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, Iltalehti 17.3. (siirryt toiseen palveluun)

Totuusmittari Enimmäkseen väärin

Tuomio: Myös Antti Rinne kutsui Ylen suuressa vaalikeskustelussa kotimaista lihaa ilmastoteoksi, ja Yleä pyydettiin tarkistamaan tämä väite. Ilman vertailukohtaa väitettä kotimaisesta lihasta ilmastotekona ei kuitenkaan voi sanoa todeksi tai epätodeksi.

Rinne tarkensi kantaansa myöhemmin. Hän lausui Iltalehdelle (siirryt toiseen palveluun), että “ilmastopäästöjen näkökulmasta tänne ulkomailta tuotavat elintarvikkeet ovat ilmastohaitallisempia, ja sinne pitää laittaa enemmän veroa”. Lisäksi hän totesi, että laivaliikenteessä “on erittäin raskaat päästöt, se pitää näkyä myös hinnassa”.

Laivaliikenne muodostaa noin kolme prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, vaikka laivateitse kuljetetaan noin 90 prosenttia maailman rahdista (siirryt toiseen palveluun). Laivat eivät siis ole erityisen suuri hiilidioksidipäästöjen lähde. Tästä huolimatta laivaliikenne ei ole merkityksetön saastuttaja (siirryt toiseen palveluun). Paitsi hiilidioksidia, laivaliikenne tuottaa paljon esimerkiksi typpi- ja rikkipäästöjä. Ei ole selvää, mihin päästöihin Rinne viittaa, joten asia on tulkinnanvarainen.

Kokonaisuudessaan kuljetuksen päästöt muodostavat silti vain pienen osan kaikista ruoan ilmastovaikutuksista (siirryt toiseen palveluun). Pääosa hiilijalanjäljestä syntyy ruoan tuotannossa. Tästä johtuen kotimainen tuote ei aina ole vastaavaa ulkomaista tuotetta vähäpäästöisempi.

Väite on siis väärin.

Halla-ahon väite lihan ekologisuudesta väärä

Väite: "Suomalainen liha on paljon ekologisempaa ja eettisempää ruokaa kuin riisi, jota kuskataan toisesta maailmankolkasta."

Lähde: Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Ylen suuri vaalikeskustelu 14.3.

Totuusmittari Väärin

Tuomio: Koska Jussi Halla-aho ei tarkenna, mitä tarkoittaa eettisyydellä, jätetään tuo osa väitettä tarkastelun ulkopuolelle.

Euroopassa syödystä riisistä kaksi kolmasosaa viljellään Euroopassa. Riisiä kuitenkin tuodaan myös esimerkiksi Aasiasta. Koska Halla-aho viittaa toiseen maailmankolkkaan, tarkastellaan Aasiasta tuotavaa riisiä.

Päästöt vaihtelevat riippuen muun muassa viljelyalueesta ja riisilajikkeesta, mutta esimerkiksi Kiinassa viljellyn riisin päästöt (siirryt toiseen palveluun) vastaavat noin 1,5–2,5 kiloa hiilidioksidia per kilo riisiä. Tämä on paljon verrattuna esimerkiksi kotimaisiin viljoihin, mutta vähän verrattuna lihan päästöihin. Halla-ahon väite on siis väärin.

Halla-aho väärässä sähköauton energiankulutuksesta

Väite: Sähköauto painaa puolitoista kertaa enemmän kuin polttomoottoriauto, joten sen liikuttaminen vaatii enemmän energiaa.

Lähde: Jussi Halla-aho, Ylen suuri vaalikeskustelu 14.3.

Totuusmittari Väärin

Tuomio: Väite on osin tulkinnanvarainen, sillä Halla-aho ei täsmennä, mitä hän vertailee. Eri automerkkien ja -mallien painot eroavat toisistaan huomattavasti.

Sähköauton akut tuovat lisäpainoa, joten sähköautot ovat yleensä painavampia kuin saman kokoluokan polttomoottoriautot. Luku voi nousta Halla-ahon kuvailemaan puolitoistakertaiseen painoon, mutta ero ei aina ole näin suuri.

Väite sähköauton vaatimasta energiasta on selkeämpi.

Sähkömoottorissa on polttomoottoria korkeampi voimansiirron hyötysuhde (siirryt toiseen palveluun). Tämän takia sähköauto kuluttaa painoerosta huolimatta liikkuessaan vähemmän energiaa kuin polttomoottoriauto.

Halla-ahon väite on siis väärin.

Jussi Halla-aho
Jussi Halla-ahoKalevi Rytkölä / Yle

Terho liioitteli Suomen autokannan ikääntymistä

Väite: "Mehän olemme nyt Euroopan Kuuba autokannalta."

Lähde: Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho, Ylen suuri vaalikeskustelu 14.3.

Totuusmittari Väärin

Tuomio: Kuuba tunnetaan erittäin vanhasta autokannastaan. Maahan tuotiin 1950-luvulla paljon autoja, mutta tuonti pysähtyi Yhdysvaltain asettaman kauppasaarron takia käytännössä kokonaan. Vanhat autot korostuvat siksi edelleen maan autokannassa.

Suomen autokanta on muuhun Eurooppaan vertaillen vanhahkoa ja vanhentuu. Se ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen vanhaa tai Euroopan vanhinta.

Tällä hetkellä autokannan keski-ikä on hieman yli 12 vuotta. Vertailukelpoinen tilasto (siirryt toiseen palveluun) ulottuu vuoteen 2007, ja tänä aikana keski-ikä on noussut noin kahdella vuodella.

Eurooppalaisittain tuorein vertailuraportti (siirryt toiseen palveluun) vertailee maita vuoden 2016 lukujen pohjalta. Tuolloin Suomen autokannan keski-ikä oli 11,8 vuotta.

Raportin mukaan Länsi-Euroopassa vielä Suomea vanhempi autokanta oli vuonna 2016 Kreikassa (15,0 vuotta), Portugalissa (12,5 vuotta) ja Espanjassa (11,9 vuotta). Myös Itä-Euroopassa on useita autokannaltaan Suomea iäkkäämpiä maita. EU:n keskiarvo autokannan iälle on 10,5 vuotta. Naapurimaistamme Virossa autokannan keski-ikä on 14,6 vuotta, Norjassa 10,6 vuotta, Ruotsissa 9,9 vuotta ja Tanskassa 8,4 vuotta.

Terhon väite Suomesta Euroopan Kuubana on siis väärin.

Perussuomalaiset vähätteli opetuksen määrää ammattikouluissa

Väite: Ammattikouluissa ei juuri ole suomalaisille nuorille opetusta.

Lähde: Perussuomalaisten vaaliohjelma (siirryt toiseen palveluun)

Totuusmittari Väärin

Tuomio: Väite on väärin. Tilastokeskuksen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli vuoden 2017 aikana 327 000 opiskelijaa (siirryt toiseen palveluun). Heistä valtaosa on suomalaisia.

Opetushallituksen lukujen mukaan lähiopetuksen määrä ammatillisessa peruskoulutuksessa laski vuosina 2010–2016 melkein 18 prosenttia, kertoo koulutuspolitiikan asiantuntija Samuli Maxenius Suomen ammattiin opiskelevien liitosta SAKKI:sta. Lähiopetusta järjestettiin 2016 lähes 8,4 miljoonaa tuntia.

Perussuomalaiset väittää, ettei opetusta juuri järjestetä. Se on hieman epämääräinen määre, mutta viittaa siihen, että opetuksen määrä olisi hyvin vähäinen.

Tämä ei pidä tilastojen valossa paikkaansa.

Perussuomalainen liioitteli vierastaistelijoiden määrää

Väite: Suomessa on jo 80 vierastaistelijaa, yli 300 Supon seuraamaa riskihenkilöä ja yli 6 000 maan alle painunutta turvapaikanhakijaa.

Lähde: Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Sebastian Tynkkynen Twitter-tilillään 13.3 (siirryt toiseen palveluun).

Totuusmittari Enimmäkseen väärin

Tuomio: Tynkkysen väite sisältää kolme lukua, joista kaksi on väärin.

Suojelupoliisin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomesta on lähtenyt yli tunnistettua 80 vierastaistelijaa Irakin ja Syyrian konfliktialueille. Heistä arviolta noin 20 on palannut Suomeen. Supo arvelee, että alueella on yhä kymmeniä henkilöitä, joilla on sidoksia Suomeen. Osa lähteneistä on kuollut. Supon tarkkailemien terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä oli viime vuoden lopulla noin 370.

Poliisihallituksen mukaan Suomesta on kadonnut vuodesta 2015 lähtien noin 7 400 turvapaikanhakijaa. Koska kyse on kadonneista, ei voi tietää, kuinka moni heistä on yhä Suomessa. Osa on luultavasti palannut kotimaihinsa tai mennyt muualle Eurooppaan. Maahanmuuttoviraston mukaan muissa EU-maissa tavattiin vuosina 2016–2018 yli 5 100 Suomessa turvapaikkaa hakenutta henkilöä.

Kristilliset väärässä, että lapset olisivat vain tyttöjä tai poikia

Väite: "Tähän maahan ja maailmaan synnytään vain tytöiksi ja pojiksi. Se on biologinen tosiasia."

Lähde: Kristillisdemokraattien Sakari Smeds, Yle Radio Yhden Ykkösaamun ja Aamu-tv:n vaalikeskustelu 19.3.

Totuusmittari Väärin

Tuomio: Lapsen syntyessä hänen sukupuolensa tavallisesti määritetään jo synnytyssairaalassa. Tieto sukupuolesta lähetetään väestörekisteriin.

Mutta on myös lapsia, joista ei heidän syntyessään voida sanoa, ovatko he tyttöja tai poikia. Näiden lasten sukupuolen määrittelee yleensä myöhemmin lääkäri.

Oikeusministeriön selvitys (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että jopa 1/200 ihmisestä syntyy kehoon, jossa vaikkapa geenit, hormonit ja sukupuolielimet eivät noudata niitä kriteereitä, joilla yleensä määritellään ihmisen olevan mies tai nainen.

Setan arvion mukaan intersukupuolisia ihmisiä on 0,5 prosenttia väestöstä.

Kristillisdemokrraattien puheenjohtaja Sari Essayah myönsi translakikeskustelussa Ylen tv-vaalitentissä 19.3., että on olemassa myös intersukupuolisia ihmisiä.

Väite siitä, että ihminen syntyy ainoastaan joko tytöksi tai pojaksi on väärä.

Vihreiden rinnastus perustulosta ja nykyetuuksista sinne päin

Väite: Vihreiden kaikille maksettava 600 euron vastikkeeton perustulo on saman suuruinen kuin nykyiset "minimivähimmäisetuudet".

Lähde: Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen Ylen Aamu-tv ja Ykkösaamu 21.3.

Totuusmittari Enimmäkseen väärin

Tuomio: Kaikkien pienimmillään nykyinen viimesijainen vähimmäisetuus on 497,29 kuukaudessa. Tämän verran voi siis saada toimeentulotukea, jos ihmisellä ei ole lainkaan muita tuloja eikä toimeentulotuen perusosan ulkopuolisia menoja.

Mutta lisäksi perustoimeentulotuella (siirryt toiseen palveluun)korvataan perusosan lisäksi muun muassa asumiskustannukset sekä terveydenhoidon menoja. Määrä riippuu siitä, miten paljon näihin oikeasti kuluu rahaa.

Lisäksi suuri osa perustoimeentulotuen saajista saa asumistukea (siirryt toiseen palveluun), joka ei sisälly perustoimeentulotukeen.

Kelan maksamat työttömyysetuudet ja vähimmäismääräiset päivärahat ovat molemmat on noin 697 euroa. Näitä etuuksia verotetaan yleisesti 20 prosentilla, joten käteen jäävä raha on 557 euroa kuukaudessa .

Vihreiden ehdottama 600 euron perustulo ei ole siis samansuuruinen kuin nykyiset "vähimmäisetuudet". Väite on ainakin osin väärin.

RKP arvioi nuuskan verotuottoja liian terhakasti

Väite: “(Nuuskan myynnissä) Suomi menettää noin 50 miljoonaa euroa vuodessa rahaa verotuloja, jotka nyt menevät Ruotsiin”

Lähde: RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, Ylen puheenjohtajatentti 18.3.

Totuusmittari Enimmäkseen väärin

Tuomio: Faktantarkistusta pyydettiin RKP:n Anna-Maja Henrikssonin väitteeseen Ylen puheenjohtajatentissä. Häneltä kysyttiin nuuskan myynnin laillistamisesta ja hän kertoi kannattavansa ajatusta. Eräänä perusteluna Henriksson totesi, että “tässähän Suomi menettää noin 50 miljoonaa euroa vuodessa rahaa verotuloja, jotka nyt menevät Ruotsiin”

Väitteen ehti tarkistamaan ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Henrikssonin luku näyttäisi olevan peräisin Ylen jutusta, jossa Tulli arvioi pimeän nuuskakaupan arvoksi jopa 50 miljoonaa euroa.

Mikäli nuuskan myynti laillistettaisiin Suomessa, ei tiedetä, kuinka suureksi nuuskakaupan arvo Suomessa asettuisi. Kyseessä on tulevan ennustaminen.

Tällä hetkellä Ruotsiin menevien verotulojen osalta tilanne ei ole juuri selkeämpi, sillä hämärän nuuskakaupan koosta on tarjolla vain arvioita, ei tarkkoja lukuja. Kuitenkin, jos koko laittoman nuuskakaupan arvoksi arvioidaan 50 miljoonaa, jää tästä verottajalle huomattavasti pienempi summa.

Väite on siis enimmäkseen väärin.

Linkki Ylen vaalikoneeseen (siirryt toiseen palveluun)

Eduskuntavaalit 2019