Suomi on tukenut syklonin runtelemaa Mosambikia vuosikymmeniä, mutta säähavaintojärjestelmän kehitystyö loppui leikkausten takia

Suomen kahdenvälinen apu Mosambikille on leikkausten takia laskenut alle puoleen entisestä.

Mosambik
Mosambikilaiset etsivät puhdasta juomavettä Sofalan maakunnassa Keski-Mosambikissa.
Idai-myrskyn jäljiltä Mosambikissa on pulaa myös puhtaasta juomavedestä.Josh Estey / EPA / CARE

Tulvakatastrofin koettelema Mosambik on yksi suomalaisen kehitysavun merkittävimmistä ja pitkäaikaisimmista kohteista.

Suomi oli pitkään Mosambikissa kehittämässä paikallista sääpalvelua. Meteorologista havaintotoimintaa on kehitetty muun muassa säätutkien avulla.

Parempi järjestelmä auttaisi Idai-syklonin kaltaisten lähestyvien myrskyalueiden havaitsemisessa.

Projekti oli aktiivisimmillaan 2000-luvun alussa, mutta loppui Suomen hallituksen leikkauspäätösten takia vuonna 2011.

– Säätutkien ylläpidossa ja käytössä on Mosambikissa ongelmia. Olisimme todella toivoneet, että tässä olisi voitu auttaa, mutta rahoitusta ei ole saatu, pahoittelee projektissa mukana ollut yksikön päällikkö Harri Pietarila Ilmatieteen laitokselta.

Puutteet ovat todennäköisesti johtaneet siihen, että myrskyjä ei osata ennustaa tarpeeksi hyvin. Tutkat auttavat ennustamaan etenkin myrskyä edeltävien lähituntien säätä.

– Ei pystytä ennakoimaan, mihin myrsky iskee ja paljonko vettä tulee. Silloin ei pystytä varoittamaan kansalaisia, eikä tekemään tarvittavia evakuointeja.

Mosambikissa on tällä hetkellä käynnissä Maailmanpankin ja Pohjoismaiden kehitysrahaston rahoittama sääpalveluiden kehittämishanke. Pietarilan mukaan se tarvitsisi kipeästi lisätukea.

Äärimmäiset sääilmiöt yhä yleisempiä

Mosambik on maailman köyhimpiä maita, lähes puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.

Vuosina 1977–1992 käyty sisällissota tuhosi maan lähes täysin. Sodan jälkeen elämää ovat vaikeuttaneet lukuisat tulvat ja kuivuuskaudet.

Mosambikissa on huomattu, että ilmastonmuutoksen myötä säätä on yhä vaikeampi ennustaa. Aiempaa epäsäännöllisemmät sadekaudet vaikeuttavat esimerkiksi maanviljelystä.

Toisaalta Mosambikissa on myös paljon taloudellista potentiaalia. Talouskasvu on ollut vahvaa, ja maa on onnistunut houkuttelemaan ulkomaisia investtointeja.

Mittavista kivihiili- ja kaasuvaroista suuri osa on hyödyntämättä.

Suomalaisrahalla satamia ja kouluja

Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Mosambikin kanssa 1970-luvulta lähtien, ja apu on yhä merkittävää.

Syklonin viime viikolla tuhoamaan Beiran kaupunkiin suomalaiset rakensivat 1980–1990 -luvuilla sataman.

Huippuvuosina Suomi antoi Mosambikille kahdenvälistä apua lähes 30 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2015 kehitysapuleikkaukset pienensivät summaa huomattavasti.

Tänä vuonna kahdenvälisen avun määrä on runsaat 12 miljoonaa, vuonna 2020 noin 14 miljoonaa.

Nykyään Suomi keskittää tukensa pääosin koulutuksen kehittämiseen. Suomalaisrahalla on viime vuosina rakennettu erityisesti kouluja.

Tuloksiakin on tullut: lähes 90 prosenttia mosambikilaislapsista aloittaa nykyään peruskoulun. Tyttöjen koulunkäyntiprosentti on noussut tasaisesti, ja koulutuksen alueellinen epätasa-arvo on kaventunut.

Lisäksi Suomi tukee Mosambikin demokratiakehitystä ja hallintoa. Tavoitteena on tuottaa päättäjille tutkimustietoa, joka auttaa heitä tekemään parempia päätöksiä esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämisen suhteen.

Lisää aiheesta:

"Sade vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu" – Ylen toimittaja pääsi hirmumyrskyn runtelemaan Beiran satamaan Mosambikissa, jatkuva sade pahentaa paikallisten hätää

Kuvat paljastavat Mosambikin tuhon laajuuden – Idai-syklonin uhriluku jatkaa nousuaan