Tuhansien ulkomaalaisopiskelijoiden tulo Poriin jää toteutumatta – opiskelijoiden houkuttelu Suomeen osoittautui ennakoitua vaikeammaksi

Satakunnan ammattikorkeakoulu haluaa lisätä ulkomaalaisten opiskelijoidensa määrää maltillisesti.

Pori
Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi kampus SAMK Porin Asema-aukiolla.
Camilla Uçan / Yle

"Porissa tapahtuu koko ajan! Ja niinä harvoina viikonloppuina, kun ei tapahdu, kaupungin 8 000 opiskelijaa järjestävät jotakin. Katukuvassa opiskelijoiden huomattava määrä näkyy mukavissa kahviloissa ja opiskelijabaareissa. Nuoria ihmisiä voi nähdä rentoutumassa kauniin joen rannalla tai ostoksilla keskustassa."

Poria markkinoidaan koulutusvientiyritys Edunationin sivuilla (siirryt toiseen palveluun) kaunein sanakääntein muun muassa aasialaisille opiskelijoille. Vielä vuosi sitten heitä visioitiin tulevan kaupunkiin tuhansia. Ajatuksen heitti ilmoille Peter Vesterbacka, jonka mielestä Poriin voisi tulla lähitulevaisuudessa 5 000 opiskelijaa Aasiasta robotiikkaa opiskelemaan.

Vuotta myöhemmin monien epäilyt voidaan sanoa jo ääneen: ei tule tuhansia, toivottavasti tulee edes satoja.

Mikä on mennyt vikaan?

Aasialaisten houkutteleminen Poriin on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi tehtäväksi. Tämä johtunee siitä, että Suomi on koulutusviennissä muihin maihin verrattuna vielä lapsenkengissä.

Yksi tehtävään valjastettu yritys on tamperelainen Edunation Oy. Yksi yrityksen perustajista, Hong Kongisssa asuva Tuomas Kauppinen näkee, että Suomessa ei ole vielä ymmärretty koulutusviennin merkitystä kaikkien osapuolten osalta.

– Suomessa on liian lyhyet hakuajat ja erittäin hidas opiskelijalupaprosessi kilpailijamaihin verrattuna, Kauppinen listaa valuvikoja.

Hakuajat pidemmiksi

Porin tahtotilaa ulkomaisten opiskelijoiden tuontiin Tuomas Kauppinen kehuu kuitenkin poikkeuksellisen hyväksi. Edunationin tavoitteena on tuoda tänä vuonna 1 500 opiskelijaa Suomeen, joista 10 prosenttia voisi tulla Poriin.

– Tämä edellyttää, että hakemuksia voidaan ottaa sisään myös huhti-toukokuussa, jotka ovat maailmalla vilkkaimpia hakukuukausia high school -tason opiskelijoiden valmistautuessa ja hakiessa kanditason opintoihin.

Nykyisin Satakunnan ammattikorkeakoulun hakuaika loppuu huhtikuun alussa. Opiskelujen pitäisi alkaa elo-syyskuun vaihteessa. Kauppisen mukaan kilpailijat esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvalloissa ottavat opiskelijoita sisään vielä heinäkuussa, jotkut hyväksyvät uusia opiskelijoita jopa kesken lukukauden.

Rehtori: Hyvä alku saavutettu

Tällä hetkellä Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 200 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Lukuvuosimaksu EU:n ulkopuolisille opiskelijoille nousi viime syksynä 7 000 eurosta 10 000 euroon.

Jos lasketaan sellaisella volyymillä, että olisi 200 uutta tutkinto-opiskelijaa, jolloin oltaisiin 300-400 volyymissä 3-4 vuoden kuluttua. Siihen olisin tyytyväinen.

Jari Multisilta

SAMK:n rehtorin Jari Multisillan mukaan ponnistuksia uusien opiskelijoiden houkuttelemiseksi tehdään useilla rintamilla etenkin Kiinassa.

Hänen mukaansa Satakunnan ammattikorkeakoululla on valmius kasvattaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää huomattavasti. Hyvä alku on Multisillan mukaan jo saavutettu ja tuleva syksy ratkaisee paljon. Tavoitteet lasketaan sadoissa, ei tuhansissa opiskelijoissa.

– Jos lasketaan sellaisella volyymillä, että olisi 200 uutta tutkinto-opiskelijaa, jolloin oltaisiin 300–400 volyymissä 3–4 vuoden kuluttua. Siihen olisin tyytyväinen.

Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Jari Multisilta
Jari Pelkonen / Yle

"Tekoälystä ei ole opettajaksi"

Opiskelijoiden lisäämisessä pitää ottaa huomioon myös opettajien määrä. Varsinkin robotiikka-alalla työvoimapula on johtanut siihen, että myös opettajista on pulaa. Avuksi on väläytetty muun muassa tekoälyn valjastamista opetustyöhön. Jari Multisilta ei ajatukselle lämpene.

– Pidän toki kaikkea teknologiaa tärkeänä opiskelun apuna, mutta kyllä oppimisprosessissa opettajan rooli on keskeinen. Me tarvitsemme edelleen opettajaa.

Omat rajansa koulutusmääriin asettaa myös valtiovalta, joka määrittelee oppilaitoksesta valmistuvien määrän aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Seuraavan kerran Satakunnan ammattikorkeakoulussa neuvotellaan koulutusmääristä vuonna 2021 alkavalle nelivuotiskaudelle.

– Meidän ei tietenkään kannata ottaa niin paljon opiskeljoita, että tuottaisimme yli sen sovitun määrän. Se rajoittaa meitä.

Tekoälyguru Ketamo: "Keskustelun avauksessa on onnistuttu"

Yksi opiskelijaryntäyksen visionääreistä, teknologia-alan yrittäjä Harri Ketamo ei myönnä olevansa pettynyt, vaikka visio 5 000 opiskelijan saamisesta Poriin ei toteutunutkaan suunnitellussa aikataulussa.

Päinvastoin.

Tämä ei ole kahden kvartaalin operaatio, vaan tämä on 20 vuoden operaatio.

Harri Ketamo

Ketamo toteaa, että jotain tärkeää on saatu aikaan. Ymmärrys siitä, että tarvittava ulkomaisten opiskelijoiden määrä ei ole viisikymmentä tai kuusikymmentä vaan paljon enemmän, on saavutettu. Nyt asiasta keskustellaan huomattavasti aiempaa enemmän.

Ketamo perustelee opiskelijatuonnin suurta tarvetta sillä, että esimerkiksi teknologiateollisuudessa tarvitaan tulevaisuudessa 50 000 uutta osaajaa ja ongelma on, ettei omasta väestöstä saada riittävästi väkeä edes tämän alan opiskelijapaikkoihin.

Porin seudulla tämä näkyy muun muassa robotiikka-alan osaajien puutteena. Olisi siis äärimmäisen tärkeää saada ulkomaiset opiskelijat kiinnostumaan Suomesta.

Unelma elää tulevaisuudessa

Robotiikka-kampus, lisätila opetukselle tai pula opiskelija-asunnoista ovat siis toistaiseksi kaukaisia unelmia ja ongelmia. Puheet muutaman vuoden sisällä tapahtuvasta tuhansien ulkomaisten opiskelijoiden tulosta ovat vaihtuneet pidemmän ajanjakson haaveeksi.

– Tämä ei ole kahden kvartaalin operaatio, vaan tämä on 20 vuoden operaatio, Harri Ketamo sanoo.

Usko tulevaisuuden idearikkaisiin opiskelijoihin on vahva. Osittain tästä syystä Poriin avattiin hiljattain Crazy Town -asiantuntijayhteisö, joka pyrkii kokoamaan vaikkapa opiskelijoiden perustamat start up -yritykset saman katon alle.

Harri Ketamo
Jari Pelkonen / Yle

Crazy Town -yhteisö toimii tiiviissä yhteistyössä koululaitosten sekä Porin kaupungin kanssa. Se on osa sitä polkua, jolla ulkomaalaiset opiskelijat saataisiin valmistuttuaan jäämään Suomeen.

– Meidän pitää Porissa moninkertaistaa start up -yritysten määrä ja lisätä myös työelämän koulutusta. Pitää myös osata tunnistaa, mitä koulutusta tarvitaan, Ketamo sanoo.

Puhalletaanko samaan hiileen?

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toivovat lisää uusia ulkomaisia opiskelijoita, mutta suomalaisen koulutustason ja maabrändin markkinointi ei ole helppoa.

Ja vaikka viesti Suomen turvallisuudesta, puhtaudesta ja maailman kärkipään opetuksesta saataisiinkin perille Intian basaarikujille, voi ongelmia tulla hyvin yllättävistä suunnista, ja jopa Suomen sisäisistä käytännöistä. Harri Ketamo ei suoraan osoita sormella ketään, mutta muistuttaa meidän olevan osa kokonaisuutta.

– Olemme kuitenkin mukana globaalissa kilpailussa. Jos me emme täällä pysty tekemään samansuuntaisia päätöksiä, niin voidaan olla varmoja, ettemme ole voittajia kilpailussa.

Vaatimattomuus ei kannata

Myös lisää itsevarmuutta tarvitaan. Suomalaisella vaatimattomuudella tässä kilpailussa ei pärjää. Varsinkin osaamisen markkinoinnissa tarvitaan Peter Vesterbackan lanseeraamia isoja visioita ja vielä suurempia puheita.

Jos joku järjestäisi rankingin maailman vaatimattomimmista kansoista, Suomi todennäköisesti voittaisi sen. Tosin reaktiomme luultavasti olisi, että eihän tuo voi pitää paikkaansa.

Tuomas Kauppinen

Näin ajatellen Edunationin markkinointitekstit porilaisesta pittoreskista arkkitehtuurista osana pörisevää opiskelijakaupunkia eivät ole millään tavalla liioiteltuja. Ehkä porilaiset itse eivät näe kaupungin potentiaalia suurten visionäärien vaatimalla tavalla.

– Jos joku järjestäisi rankingin maailman vaatimattomimmista kansoista, Suomi todennäköisesti voittaisi sen. Tosin reaktiomme luultavasti olisi, että eihän tuo voi pitää paikkaansa. Pori on aidosti hieno kaupunki elää ja opiskella, eritoten jos sitä vertaa vaikkapa kaupunkeihin kuten Delhi, Katmandu tai Manila, Tuomas Kauppinen toteaa.