Analyysi: Pirkanmaalla on kova halu saada oma ministeri – Kuka katkaisee kuivan kauden?

SDP:n tamperelaisella varapuheenjohtajalla Sanna Marinilla on hyvät mahdollisuudet uusia vaalien kärkipaikka Pirkanmaalla.

eduskuntavaalit
Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen, SDP:n Sanna Marin ja keskustan Jouni Ovaska.
Pirkanmaalta eduskuntaan pyrkivät muun muassa Tampereen entinen pormestari, kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen, SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin ja keskustan entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska.Yle / Asmo Raimoaho

Kun hallitus kaatui, vaalikamppailu alkoi. Tämä oli yleinen arvio, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) käveli tasavallan presidentin luokse 8. maaliskuuta.

Tampereella vaalitaistelun ensimmäiset, tunnustelevat iskut annettiin kuitenkin jo noin kuukausi aiemmin. Ne liittyivät opposition välikysymykseen vanhustenhoidosta.

Opposition äänitorvena toimi tamperelainen demareiden varapuheenjohtaja Sanna Marin.

Välikysymyskeskustelussa valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo käänsi syyttävän sormen takaisin Mariniin. Orpo kysyi, miksi Marin oli äänestänyt Tampereen valtuustossa hoitajamitoituksen laskun puolesta, vaikka vaati eduskunnassa mitoitukseen korotusta.

Seurasi ankara väittely siitä, kenen idea 450 000 euron arvoinen hoitajamitoituksen lasku 0,58:sta 0,57:ään Tampereella oli.

Marinin avuksi tuli toinen sdp:n eduskuntavaaliehdokas, Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi. Loukaskorpi sanoi, että ”jos syyllisiä halutaan etsiä, se olen minä”.

Apulaispormestari kertoi, että toi esityksen hoitajamitoituksen laskusta lautakuntaan, josta se päätyi talousarvioesitykseen. Suurin osa kaupunginvaltuutetuista äänesti esityksen puolesta, Marin muiden mukana.

Puheenjohtajan tuuraus heijastuu tulokseen

Viime eduskuntavaaleissa 2015 Marin oli Pirkanmaan vaalipiirin ykkönen 10 911 äänellä. Tällä kertaa Marinin vaalitulokseen vaikuttaa varmasti se, miten hän äänestäjien mielestä onnistui yllätyspestissään puheenjohtaja Antti Rinteen sijaisena.

Puoluekannatusmittausten perusteella Marin ei ainakaan tyrinyt pahasti, koska maaliskuun ensimmäisessä mittauksessa SDP oli kasvattanut etumatkaa pahimpaan kilpakumppaniinsa kokoomukseen. Tänään perjantaina julkaistussa mittauksessa SDP puolestaan menetti kannatustaan.

”Jos demarit ovat hallituksessa, Sanna Marin on varma ministeri.” Tätä mieltä oli tamperelainen politiikan asiantuntija Pertti Timonen kaupunkilehti Tamperelaisen (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa joulukuussa.

Muillakin on varmasti ministerihaaveita. SDP:llä on ehdokkaana muun muassa kaksi tamperelaista entistä ministeriä: Pia Viitanen ja Jukka Gustafsson.

Puoluekannatus maaliskuu 2019
Sekä SDP että kokoomus ovat menettäneet kannatustaan maaliskuun aikana. Perussuomalaiset nousi kolmanneksi.Yle Uutisgrafiikka

Entinen pormestari tuo ääniä kokoomukselle

Pirkanmaalaisille on kova pala se, että Sipilän hallituksessa ei pirkanmaalaisia ministereitä ollut.

Ministeriä ei tullut esimerkiksi sastamalalaisesta Arto Satosesta (kok.), joka pyrkii tulevissa vaaleissa jo viidennelle kaudelle eduskuntaan.

Satonen on ollut muun muassa eduskunnan varapuhemies ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Tällä hetkellä hän on Suomen EU-politiikkaa valmistelevan suuren valiokunnan puheenjohtaja.

Jos kokoomus päätyy myös tulevaan hallitukseen, yksi ministerikandidaatti on todennäköisesti Tampereen entinen pormestari ja nykyinen valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Ikonen voi pudottaa eduskunnasta jonkun nykyisistä pirkanmaalaisista kokoomusedustajista, ellei kokoomuksen toive viidestä paikasta Pirkanmaalla toteudu. Viime vaaleissa paikkamäärä putosi neljään. Myös SDP odottaa Pirkanmaalla vähintään viittä paikkaa, mikä olisi yhden enemmän kuin viime vaaleissa.

Keskustan entisen puoluesihteerin suosio mitataan

Keskustasta Pirkanmaalla on ehdolla muun muassa Hämeenkyröstä Tampereelle muuttanut keskustan entinen puoluesihteeri, luokanopettaja Jouni Ovaska – mutta millaiset ministerimahdollisuudet on miehellä, joka luopui puoluesihteerikisasta keväällä 2018. Ovaska ei pyrkinyt jatkokaudelle, koska keskusta oli menestynyt heikosti kunta- ja presidentinvaaleissa eikä puolueen uudistaminen ollut onnistunut hänen toivomallaan tavalla.

Entä voisiko vihreiden entinen kansanedustaja Oras Tynkkynen yllättää ja nousta ilmastoministeriksi? Viime vuodet Tynkkynen on etsinyt ilmastoratkaisuja Sitran vanhempana neuvonantajana.

Vihreistä eduskuntapaikkansa Pirkanmaalta pyrkivät uusimaan entinen europarlamentaarikko Satu Hassi ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen. Hassi oli ympäristöministerinä Paavo Lipposen (sd.) hallituksessa vuosituhannen vaihteessa. Vasemmistoliitossa uutta kautta havittelee Anna Kontula.

Grafiikka Pirkanmaan vaalipiiriä koskevista tilastotiedoista.
Näissä vaaleissa Pirkanmaalla on selvästi enemmän ehdokkaita kuin vuonna 2015.Yle / Asmo Raimoaho

Kolme kansanedustajaa väistyy

Pirkanmaalta valitaan eduskuntaan 19 kansanedustajaa. Nykyisistä pirkanmaalaisedustajista pois jäivät Mikko Alatalo (kesk.), Lea Mäkipää (sin.) ja Martti Mölsä (sin.).

Mäkipää ja Mölsä saivat vuonna 2015 yhteensä yli 11 000 ääntä, mutta silloin heidän puolueensa oli perussuomalaiset.

Mäkipää on Luoteis-Pirkanmaalta Kihniöstä, jota on tituleerattu Suomen perussuomalaisimmaksi kunnaksi. Onko Kihniö sitä myös näiden vaalien jälkeen?

Omaa ehdokasta kihniöläisillä ei ole sen paremmin perussuomalaisissa kuin sinisissäkään. Ainoa kihniöläinen ehdokas on keskustalainen kunnanvaltuutettu, yrittäjä Pilvi Kärkelä.

Ketkä saavat perussuomalaisilta karkaavia ääniä?

Suomen Kuvalehti (siirryt toiseen palveluun) arvioi helmikuussa, että eniten perussuomalaisilta karkaavia ääniä saa demarit. Kuka pirkanmaalaisista demariehdokkaista voisi houkutella vuoden 2015 vaaleissa perussuomalaisia äänestäneitä? Voisiko sellainen olla painin olympiamitalisti, entinen kansanedustaja Marko Asell (sd.) Nokialta?

Entä kuinka paljon noista samoista äänistä onnistuu haalimaan itselleen tamperelainen sinisten varapuheenjohtaja Tiina Elovaara? Viime eduskuntavaaleissa Elovaaran äänisaalis perussuomalaisten ehdokkaana oli 4 107.

Voisiko osa perussuomalaisia äänestäneistä asettua tukemaan nokialaista rikoskomisariota Jari Kinnusta? Kokoomuksen ehdokkaana oleva Kinnunen on ollut runsaasti julkisuudessa, esimerkiksi keväällä 2018 ratkenneen Tesoman murhan tutkinnassa.

Ainoa pirkanmaalainen kansanedustaja, joka jäi perussuomalaisiin puolueen jakautumisen jälkeen, on ylöjärveläinen Sami Savio. Savion lisäksi Pirkanmaalla perussuomalaisista eduskuntaan pyrkivät muun muassa ratikkaa vastustava, mutta ilmaisia paikallisbusseja kannattava Tampereen kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva jaurheiluravinneyrityksen myynnillä miljoonia tienannut, Donald Trumpia kannattava Veikko Vallin. Vallin oli aikanaan ammattinyrkkeilijä Tony Halmeen kampanjapäällikkönä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Pienpuolueista osa on saanut kerättyä runsaasti ehdokkaita Pirkanmaalla. Osa niistä on muodostanut kirjavia vaaliliittoja. Valtakunnallisten puoluekannatusmittausten perusteella pienpuolueiden mahdollisuudet menestyä vaaleissa ovat heikot.

Alle 30-vuotias ehdokas pyrkii jo toiselle kaudelle

Toki vaaleissa aina menee läpi suurelle yleisölle tuntemattomia nimiä, ja myös nuoria ehdokkaita. Pirkanmaalla yksi alle 30-vuotiaista ehdokkaista tavoittelee jo toista jättipottia: sastamalalaisesta Ilmari Nurmisesta (sd.) tuli viime vaaleissa ensimmäinen 1990-luvulla syntynyt kansanedustaja.

Nuoriin ehdokkaisiin kuuluu myös vuoden 2017 kuntavaaleissa Tampereella hyvin menestynyt Iiris Suomela (vihr.). Vasemmistoliitossa nuorta voimaa edustaa muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustava Tampereen kaupunginvaltuutettu Noora Tapio. Entä moneenko äänestäjään vetoaa Erika Veltheim (ps.) turvapaikkapolitiikan tiukentamista ja Suomen EU-eroa kannattavilla mielipiteillään?

Pirkanmaalla alle 30-vuotiaita on tällä kertaa listoilla 31. Vuoden 2015 vaaleissa nuoria ehdokkaita pääsi Pirkanmaalta eduskuntaan kolme.

Aiheesta voi keskustella klo 17 saakka.

Lue lisää vaalipiirianalyyseja täältä.