Ysiluokkalaisen toivekoulu on 50 kilometrin päässä – yhteishaku on monilla valintaa kaukaisen ja vielä kaukaisemman vaihtoehdon välillä

Koulutie pakottaa monen nuoren itsenäistymään aikaisin, koska lukio- ja ammattiopinnot voivat olla kaukana.

toisen asteen koulutus
Kuvassa Osku Anttila
Osku Anttila valitsee mieluummin pienemmän koulun.Heini Holopainen / Yle

Runsaan 3 000 asukkaan Vetelin ysiluokkalaisista puolet rastitti juuri päättyneessä toisen asteen yhteisvalinnassa opinahjon, joka on kotoa 50 kilometrin päässä: Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kokkolassa.

Saman verran on matkaa Järviseudun ammatti-instituuttiin Lappajärvelle. Sinne on menossa muutama veteliläinen, kuten Osku Anttila, joka haluaa mieluummin pienempään kouluun kuin isoon oppilaitokseen Kokkolaan.

– Laitoin Lappajärven logistiikan opinnot ensimmäiselle sijalle. Se vain tuntui kiinnostavimmalta. Ehkä iskän jalanjälkiä seuraan myös.

Vetelissä ei ole ammatillisia opintoja, ja viime vuonna lakkautettiin myös lukio oppilaspulan vuoksi. Nuoret eivät tilannetta juuri surkuttele.

– No totta kai se on vähän hankalaa, mutta eipä me näille mitään mahdeta, kommentoi Osku Anttila.

Kuvassa yläkoululaisia
Fanny Salmela, Venla Rannila ja luokkakaverit saavat viettää välitunnit koulun aulassa.Heini Holopainen / Yle

Opetushallituksen mukaan vuonna 2017 neljäsosassa Suomen kuntia tilanne on sama kuin Vetelissä: 16-vuotias joutuu lähtemään muualle lukioon tai saamaan ammatillista opetusta.

Kuntaliiton mukaan lukiokoulutus on vielä melko hyvin nuorten saavutettavissa. Sen sijaan ammatillista koulutusta on jo jonkin aikaa joutunut hakemaan kauempaa.

Vaikka tilastot kertovat, että suurin osa 16-vuotiaista löytää ammatillisia opintoja 10 kilometrin päästä kotoaan, keskimääräisyys ei kerro kaikkea. Naapurikunnassa tarjottavat lastenhoitajaopinnot eivät auta sellaista, joka haluaa jollekin muulle alalle.

Lähin lukio veteliläiselle on 10 kilometrin päässä Kaustisella. Siellä toimii musiikkilukio, jossa on myös yleislinja. Yhteisvalinnassa neljäsosa Vetelin yseistä valitsi Kaustisen lukion.

Kun omaa lukiota ei enää ole, veteliläiset lukioon haluavat nuoret ovat valinneet Kaustisen lisäksi lukion noin 50 kilometrin päästä Kokkolasta, Vimpelistä sekä Evijärveltä.

Kulkeminen isossa osassa

Oppilaitoksen valinnassa sujuva kuljetus on tärkeä, tietää opinto-ohjaaja Aino Salo Vetelistä.

– Kokkolaan on järjestetty hyvä kuljetus ja se näkyy sikäläisen ammattiopiston suosiossa. Jos Lappajärvelle olisi myös olemassa kyyti, nykyistä useampi valitsisi varmasti sen vaihtoehdon.

Lappajärvi ei ole ainakaan vielä tarttunut ehdotukseen kyyditä veteliläisiä ammattiopintoihin. Kaksi veteliläistä ysiä taas on valinnut 50 kilometrin päässä olevan Vimpelin, joka on muutaman vuoden ajan tarjonnut lukioon tuleville nuorille kyydityksen.

Kuvassa Aino Salo
Opo Aino Salo on luotsannut nuoria yli kymmenen vuotta.Heini Holopainen / Yle

Fanny Salmela on lähdössä lukioon Vimpeliin. Valintaa ohjasi oma harrastus.

– Mä pelaan siellä joukkueessa pesäpalloa ja matkustan sinne neljänä iltana viikossa muutenkin. Koulun valinta oli itsestään selvä.

Hän laskee, että koulun jälkeen voi jäädä Vimpeliin odottelemaan pesäpalloharjoitusten alkua ja sillä tavalla säästää matka-aikaa. Reissu kotoa Vimpeliin vie noin 40 minuuttia.

Harrastus on ohjannut myös Venla Rannilan valintoja. Hän valitsi ruotsinkielisen Vöyrin urheilulukion, jonne on noin 100 kilometrin matka. Rannila aikoo asua viikot Vöyrissä ja matkustaa kotiin viikonlopuiksi.

– Suhteellisen lähellä on vain kaksi lukiota, joissa pystyy suunnistamaan. Tämä tuntui niistä kivemmalta. Ruotsinkielisyys mietitytti aluksi, mutta siellä opiskelleet suomenkieliset ovat kertoneet, että siitä selviää kyllä ja kieltä oppii.

Niko Patana laittoi yhteisvalinnassa Kokkolan suomenkielisen lukion luonnontieteiden ja teknologian linjan ykkössijalle. Hän aikoo asua Kokkolassa.

– Ei kiinnosta aamulla puoli kuudelta herätä bussille ja tulla illalla kuudelta kotiin. Kokkolan lukio kiinnostaa, koska haluan opiskella tietotekniikkaa.

Kuvassa Niko Patana
Niko Patana haluaa opiskella tietotekniikkaa lukiossa.Heini Holopainen / Yle

Karkaako lukiokoulutus?

Erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta arvioi, että lukiokoulutus on vielä melko hyvin suomalaisen nuoren ulottuvilla.

Viranomaiset puhuvat koulutuksen saavutettavuudesta. Sillä termillä ilmaistuna 84,3 % nuorista asui vuonna 2017 noin 10 kilometrin päässä lukio-opinnoista. Korkeintaan 30 kilometrin päässä asui 98,1 % nuorista (Peruspalvelujen tila 2018, Valtiovarainministeriön julkaisuja - 13/2018).

Saavutettavuus kuitenkin vaihtelee maassa suuresti. Valtiovarainministeriön raportin mukaan esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa matkat lukio-opetusta saamaan voivat olla keskimääräistä pitemmät ja Etelä-Suomessa lyhyemmät.

Kuntaliiton erityisasiantuntija laskee, että lukio-opetuksen saavutettavuus voi romahtaa lähivuosina, jos kunnat eivät ala tutkia tarkkaan väestörakennetietoja ja tehdä niiden perusteella johtopäätöksiä.

Kuvassa Vetelin yläkoululaisia
Vetelin yläkoululaiset voivat pelata välitunneilla vaikka pingistä, jos kännykällä oleminen kyllästyttää.Heini Holopainen / Yle

– Tilastot kertovat, että kunnista yli puolessa on viime vuosina syntynyt vähemmän kuin 50 lasta. Kun noin puolet nuorista menee ammatilliseen koulutukseen, enintään 25 uutta lukiolaista merkitsee suuria haasteita nykymuotoisen lukiokoulutuksen järjestämiselle.

Värri kehottaa kuntia tekemään ajoissa yhteistyötä ja pohtimaan yhdessä, kuinka koulutuksen säilyminen omassa seutukunnassa varmistetaan.

– Uhkana on, että keskinäinen kilpailu pienenevistä opiskelijamääristä johtaa hallitsemattomaan pudotuspeliin, jossa sekä opiskelijat että kunnat häviävät. Tai sitten kunnat järjestävät koulutuksen yhdessä eivätkä kilpaile keskenään vähäisistä opiskelijoista.

Kyösti Värri ottaa esimerkiksi Tyrnävän ja Oulun yhteistyön. Kunnat ovat organisoineet Tyrnävälle lukiokoulutuksen, jossa osa opista saadaan verkon kautta 30 kilometrin päästä Oulun lyseolta.

– Jos syntyvyys olisi vähentynyt tätä vauhtia 20 vuotta sitten, nyt olisi isoja ongelmia. Tällä hetkellä tekniikka on niin edistynyttä, että Tyrnävän kaltainen ratkaisu onnistuu helposti ja turvaa koulutuksen saavutettavuutta. Ei kannata enää ajatella, että opetus järjestetään täysin samalla tavalla Helsingin keskustassa ja Savukoskella.

Ammatillisiin on pitkä matka

Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela Kuntaliitosta sanoo, että ammatillisen peruskoulutuksen saavutettavuus ei ole enää pitkään aikaan ollut edes yhtä hyvä kuin lukiokoulutuksen.

Vuonna 2015 enintään 10 kilometrin etäisyydellä vähintään yhden koulutusalan ammatillisesta koulutuksesta asui 78,1 prosenttia 16-vuotiaista. Keskimääräisyys ei kerro kaikkea tässäkään tapauksessa, sillä tuon matkan päässä Itä-Suomessa asui vain 64 prosenttia toisen asteen aloittajista (Aluehallintoviraston Patio-tietopalvelu (siirryt toiseen palveluun)).

– Saavutettavuus luo tässä melko kaunistellun kuvan ammatillisesta koulutuksesta. Jos nuori haluaa opiskella kokiksi, häntä ei auta yhtään, vaikka naapurikunnassa olisi tarjolla lastenhoitajaopintoja. Silti tilastot kertoisivat, että ammatillisen koulutuksen saavutettavuus olisi hyvä, koska jonkinlaisia opintoja olisi lähellä saatavissa.

Kuvassa koulurakennus
Sen jälkeen, kun Vetelin lukio lakkautettiin, yläkoululaiset ovat opiskelleet Tietolassa.Heini Holopainen / Yle

Millaisia kokemuksia sinulla on opiskelupaikan valinnasta? Voit keskustella aiheesta kello 21:een saakka.