Myanmarin nuoria naisia kaupataan "vaimoiksi" ja lapsentekokoneiksi naispulasta kärsivään Kiinaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö

Human Rights Watchin mukaan köyhissä oloissa olevia houkutellaan Kiinaan töihin. Todellisuudessa he päätyvät seksiorjiksi.

salakuljetus
Naisen pitämä pikkuvauva kiinnosti toista lasta väliaikaisella pakolaisleirillä Myitkyinassa Kachinin osavaltiossa toukokuussa 2018. Pakolaisten heikot olot tekevät heistä helposti alttiin saaliin ihmissalakuljettajille.
Pakolaisten heikot olot tekevät heistä helposti alttiin saaliin ihmissalakuljettajille. Naisen pitämä pikkuvauva kiinnosti toista lasta väliaikaisella pakolaisleirillä Kachinin osavaltiossa Myanmarissa 2018. Seng Mai /EPA

Nuori nainen houkutellaan matkustamaan Kiinaan työn perässä. Vaihtoehtoisesti hänen siepataan.

Kiinassa nainen myydään kiinalaisen miehen perheelle. Panttivanki laitetaan lukkojen taakse ja raiskataan, toiveena saada aikaan lapsi. Jos nainen lopulta pääsee pakoon, hänen on pakko jättää lapsensa taakseen.

Tämäntyyppiset kohtalot ovat täyttä totta Kachinin osavaltiossa eläville myanmarilaisnaisille, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tuore raportti.

HRW haastatteli raporttiaan varten 37 salakuljettajien käsistä selvinnyttä.

Naiset oli kaupattu kiinalaisperheille noin 2 600–11 400 euron hintaan. Haastatelluista 12 oli alaikäisiä hyväksikäytön alkaessa. Nuorin heistä oli 14-vuotias. Haastatelluista 22 joutui olemaan vankina vuoden tai pidempään.

He kokivat usein väkivaltaa. Useimmat oli lukittu huoneeseen ja raiskattu toistuvasti siinä toivossa, että nainen tulee raskaaksi.

16-vuotiaana kälynsä kaupittelemaksi joutunut nainen kertoi HRW:lle olleensa lukitussa huoneessa kuukauden tai kaksi.

– Joka kerta, kun kiinalaismies toi minulle ruokaa, hän raiskasi minut.

Selviytyneiden mukaan kiinalaisperheet tuntuivat usein olevan kiinnostuneempia jälkikasvun saamisesta kuin "morsiamesta".

Kaakkois-Aasian kartta, josta näkyy Kachinin osavaltion sijainti lähellä Kiinan rajaa.
Yle Uutisgrafiikka

Pois saattaa päästä, mutta kovalla hinnalla

Joskus naiset pääsivät pakoon synnytettyään, mutta hintana saattoi olla lapsen jättäminen vangitsijoille. Toivoa lapsen näkemisestä uudelleen ei juuri ole.

Vaikka palaamaan pääsisi, kaikki saattaa olla mennyttä. Uutistoimisto AP siteeraa raportin haastateltavaa, joka kertoi tulleensa siepatuksi maatöissä Kiinassa.

Neljän lapsen äitiä pidettiin vankina Kiinassa kaksi vuotta. Sillä aikaa puolison sukulaiset olivat myyneet hänen talonsa ja laittaneet yhden lapsen orpokotiin. Toinen lapsi oli kuollut.

HRW: Ilmiö tilastoja laajempi

Vuodelta 2017 on raportoitu 226 tämäntyyppistä salakuljetustapausta. Vuoden 2018 tammi–heinäkuussa Myanmarin viranomaiset kertovat hoitaneensa 130 salakuljetustapausta, joista 96 koski naisia.

HRW uskoo kuitenkin, että ilmiö on todellisuudessa huomattavasti laajempi. HRW:n mukaan monet uhrit häpeävät tai eivät uskalla kertoa kokemuksistaan viranomaisille. Asiaa ei auta viranomaisten tuen puute.

Salakuljettajat pystyvät houkuttelemaan naisia valheellisilla työpaikkalupauksilla, sillä Kachinin osavaltiossa asuu paljon pakolaisia. Leireillä elinolosuhteet ovat huonot. Syyskuussa Kachinissa laskettiin olevan 100 000 maan sisäistä pakolaista.

Kachinin itsenäisyyttä tavoitteleva aseellinen ryhmä on kamppaillut laajemman itsemääräämisoikeuden puolesta vuosikymmeniä.

Viranomaisilta heikosti apua

Kiinassa vuosina 1979–2015 käytössä ollut yhden lapsen politiikka johti poikalasten suosimiseen, ja naisten prosentuaalinen osuus Kiinan väestöstä on laskenut tasaisesti vuodesta 1987.

Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia kolmekymppisistä kiinalaismiehistä ei ole koskaan ollut naimisissa.

Pahimmillaan kiinalaisperheet ovat ratkaisseet vaimopulan turvautumalla salakuljetettuihin "morsiamiin".

Human Rights Watch suomii raportissaan sekä Myanmarin että Kiinan viranomaisia haluttomuudesta auttaa uhreja ja heidän perheitään.

Voit lukea koko raportin täältä (siirryt toiseen palveluun).

Lähteet: AP