Herkkuruoka aiheutti ikävän ilmiön koulussa – nyt koulun on pakko miettiä herkkuruokien vähentämistä

Kouluruokailussa biojätteeseen alkoi päätyy eniten lasten herkkuruokia, eikä suinkaan vähiten suosittuja vaihtoehtoja.

ruokahävikki
Kasvismakaronilaatikko
Liian hyvä ruoka päätyy helposti biojätteeseen. Emma Pietarila/Yle

Lappeenrannan kouluissa on huomattu herkkuruokien aiheuttavan erikoisen ilmiön. Biojäteastiat ovat alkaneet täyttyä poikkeuksellisen nopeasti, jos tarjolla on lasten lempiruokia.

Lappeenrannassa koulujen ruokahuollosta vastaavan Saimaan tukipalvelujen ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä kertoo, että lapset kilpailevat tai rohmuavat esimerkiksi lihapullia ja pannukakkua paljon enemmän kuin jaksavat syödä ja sitten heittävät niitä biojätteeseen.

Särmälän mukaan yksi oppilas on saattanut ottaa kerralla jopa 78 lihapullaa.

– Tämä on surullista, sillä haluamme tarjota lapsille herkkuruokia. Mutta jos se johtaa siihen, että ruokaa ahmitaan ja sitten heitetään roskikseen, niin meidän täytyy miettiä, voimmeko tarjota näitä ruokia niin usein, Särmälä sanoo.

Ruokahävikki on lempiruokien päivinä selkeästi suurempi verrattuna päiviin, jolloin tarjolla on vähemmän suosittuja vaihtoehtoja.

Liian paljon hyvää ruokaa

Kimpisen koulussa 9.-luokkalaiset Neo Kilpinen ja Veikka Kotoneva nauttivat tiistaina lounaakseen kalakeittoa. Molemmille ruoka maistuu.

– Makaronilaatikko on herkkuruokaa ja keitotkin ovat hyviä. Kalakeittoa inhoan, koska sitä on niin usein, kertoo Neo Kilpinen.

Veikka Kotonevan mielestä kalakeitto on hyvää. Lempiruokia ovat makaronilaatikko ja kebab.

– Pinaattikeitosta en tykkää.

Neo Kilpinen ja Veikka Kotoneva
Kimpisen koulun yhdeksäsluokkalaiset Neo Kilpinen (vas.) ja Veikka Kotoneva söivät tänään kalakeittoa, vaikka Neo Kilpinen ei sen ylimmäksi ystäväksi tunnustautunutkaan. Emma Pietarila/Yle

Kotoneva tunnustaa, että hänellekin on joskus käynyt niin, että hyvää ruokaa on tullut otettua liikaa, eikä sitten olekaan jaksanut kaikkea syödä.

– En haluaisi heittää ruokaa pois.

Neo Kilpinen kertoo, että hän yleensä syö kaiken.

– Mutta jos onkin sellaista ruokaa, joka ei olekaan hyvää, niin sitten saatan heittää pois. Harvoin niin tapahtuu.

Ei rajoituksia

Koulujen ruokahuollosta vastaavan Saimaan tukipalvelujen ruokapalvelujohtaja Elina Särmälän mukaan he eivät halua rajoittaa lapsilta ruoan määrää, eikä esimerkiksi kappalemääriä aiota määritellä jatkossakaan.

– Lasten on saatava syödä niin paljon kuin he haluavat, kertoo Särmälä.

Hän painottaa, että ruuasta ja sen ottamisesta on tärkeää keskustella lasten kanssa, jotta he oppivat arvioimaan ottamansa ja syömänsä ruuan määrän.

– Mitä voimme tehdä? Valistaa, sanoo Särmälä.

9.-luokkalaiset Neo Kilpinen ja Veikka Kotoneva kertovat, että heille on jo kotona painotettu, että ruokaa ei saisi heittää pois. Sitä neuvoa he yrittävät parhaansa mukaan koulussa noudattaa.

Kalakeitto
Kalakeitto oli päivän lounaana Lappeenrannan kouluissa. Emma Pietarila/Yle

Biovaaka riensi apuun

Lappeenrannan Kimpisen koulun 8.-luokkalaiset Lisa Härkönen ja Annu Sopanen ovat molemmat kalakeiton ystäviä.

– Uuniperuna on parasta ja kanapasta myös. Uunimakkarasta en tykkää, kertoo Annu Sopanen.

Lisa Härkösen lempiruoka on lapsesta alkaen ollut lempeä kanakeitto.

– Makaronilaatikko ja kanapasta ovat myös hyviä, kertoo Lisa Härkönen.

Toisinaan ruokaa on Lisa Härköseltä ja Annu Sopaseltakin päätynyt biojätteeseen, vaikka kummankaan mielestä se ei ole miellyttävä asia.

– Lapsesta saakka on ollut selvää, että ruokaa pitää ottaa vain sen verran kuin jaksaa syödä, kertoo Annu Sopanen.

Lisa Härkönen  ja Annu Sopanen
Kahdeksasluokkalaiset Lisa Härkönen (vas.)ja Annu Sopanen kertovat biovaa'an vaikuttaneen, ettei ruokaa tule enää heitettyä niin paljon biojätteeseen. Emma Pietarila/Yle

Lappeenrannan keskustassa olevassa Kimpisen koulussa ja muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa Pontuksen kouluissa on biojätteen määrää yritetty vähentää erityisen biovaa'an avulla. Vaaka punnitsee lautaselle jääneen biojätteen määrän ja näyttää biojätteen määrän verrattuna muihin ruokailijoihin heti, kun oppilas tyhjentää ruokaa pois lautaseltaan.

Vaa'alla on ollut toivottu vaikutus, ja se on vähentänyt biojätteen määrää.

– Kyllä se ainakin minulla on vaikuttanut. Tulee syyllinen olo, jos vaaka näyttää liikaa, kertoo Annu Sopanen.

Koululaisille tulee Wilmaan joka viikko tieto siitä, minkä verran biojätettä on edellisen viikon aikana koulussa tullut.

– Minullekin tulee syyllinen olo, kun vaaka menee punaiselle. Biovaaka on minulle aiheuttanut sen, että yritän syödä kaiken pois, kertoo Lisa Härkönen.

Biovaaka
Biovaaka näyttää punaista, jos jätettä on liikaa. Emma Pietarila/Yle

Lisää kasvisruokaa

Monipuolisuutta Lappeenrannan ja Imatran koulujen ruokalistoille on tulossa joka tapauksessa huhtikuun puolivälissä, kun toinen lounasvaihtoehto alkaa aina olla kasvisruoka.

Saimaan tukipalvelujen ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä kertoo, että kasvisruuan lisäämisellä vastataan ravitsemussuosituksiin. Samalla saadaan vähennettyä punaisen lihan käyttöä ja torjuttua ilmastonmuutosta.

– Oppilaiden on todettu pitävän kasvisruuista, joiden resepteissä on vaikutteita eri puolilta maailmaa. Otamme näitä toiveita huomioon, Särmälä kertoo.

Neo Kilpinen, Veikka Kotoneva, Lisa Härkönen ja Annu Sopanen pitävät kasvisruokamahdollisuutta oikein hyvänä lisänä.

– On se ihan hyvä, kun se maistuu hyvältä, sanoo Veikka Kotoneva.

– Oikein hyvä, kun ihminen pääsee kokeilemaan uusia ruokia ja näkee syömiskulttuurin myös niiden ihmisten näkökulmasta, jotka ovat syöneet kasvisruokaa ihan pienestä pitäen, pohtii Lisa Härkönen.

Lue seuraavaksi: Koulun hampurilaistarjoilu loppui lyhyeen – jäteastiat alkoivat täyttyä puolikkaista hampurilaisista

Iso buffet-ravintola otti käyttöön erikoisen hinnoittelun – lautasilta ei nyt päädy ruokaa biojätteeseen ollenkaan