Parin vuoden päästä Suomi tekee miljardien hävittäjäkaupan, mutta kulman takana odottaa päätös jo toisesta satojen miljoonien satsauksesta

Suomen suihkuharjoitushävittäjät ovat pian kymmeniä vuosia vanhoja.

Hawk-hävittäjät
Hawk -hävittäjä kiitoradalla.
Simo Pitkänen / Yle

Suomen seuraavan hallituksen on määrä päättää uudesta Ilmavoimien taisteluhävittäjästä parin vuoden päästä.

Niin sanottu HX-hanke eli Hornet-hävittäjien korvaajien hankkiminen maksaa arviolta 7 – 10 miljardia euroa eli kyseessä on Puolustusvoimien kaikkien aikojen suurin kauppa.

Lue lisää Ylen juttuja HX-hävittäjähankkeestä tästä.

Ensi vuosikymmenen eli 2020-luvun lopulla odottaa mahdollisesti vielä uusi hävittäjäkauppa, sillä nykyisillä Hawk-harjoitushävittäjillä pystytään lentämään suunnilleen kolmekymmentäluvun puoliväliin saakka.

Kymmenen vuoden päästä on siis päätettävä, tehdäänkö niihin täydellinen peruskorjaus vai ostetaanko kokonaan uudet.

Harjoitushävittäjiä tarvitaan lentäjien kouluttamiseen. Lentäjiä koulutetaan taisteluhävittäjän ohjaamiseen simulaattoreissa, alkeiskoulutuskoneilla ja suihkuharjoitushävittäjillä.

Harjoitushävittäjiä käytetään osin siksi, että niillä lentäminen on halvempaa kuin varsinaisilla hävittäjillä. Kenenkään lompakko ei kestä lentäjien koulutusta pelkästään taisteluhävittäjillä.

Peruskorjauksella harjoitushävittäjien käyttöikää voidaan pidentää kuitenkin vain viisi – kymmenen vuotta. Jos taas päädytään uuteen koneeseen, se pitää saada käyttöön 2030-luvun puolivälistä lähtien.

Nykyisten Hawkien korvaamista uusilla koneilla harkittiin jo 2000-luvun alkuvuosina, mutta lopulta päädyttiin vanhojen koneiden korjaamiseen.

– Kymmenen vuotta sitten tehtiin laajempi ohjaamon uudenaikaistaminen. Siinä otettiin käyttöön tuulilasinäyttö ja monitoiminäyttö. Koneeseen lisättiin simulointia ja lentotehtävien läpikäyntiä kehittävä järjestelmä, sanoo Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

Muutamia vanhempia Hawkeja oli korjattu jo aiemminkin, koska niiden pyrstöstä ja perärungosta oli löytynyt laajoja rakennevaurioita.

.

Juha-Pekka Keränen lennostosta
Satakunnan lennosto koelentää Kuoreveden Hallissa korjattavia ja päivitettäviä koneita, kertoo Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.Anna Sirén / Yle

Australia peruskorjasi paljon uudemmat koneet

Ensimmäiset Hawkit Suomi osti Britanniasta vuonna 1977. Silloin hankittiin viisikymmentä tyypiltään Hawk MK51 suihkuharjoituskonetta. Lisäksi vuonna 1993 ilmavoimat hankki seitsemän uutta Mk 51 A -mallin konetta ja vuonna 2008 kahdeksantoista käytettyä Mk 66 -konetta Sveitsistä.

Tällä hetkellä käytössä on kolmisenkymmentä Hawk -harjoitushävittäjää. Jos koneilla lennetään kolmekymmentäluvun puoliväliin, vanhimmat ovat silloin olleet käytössä yli viisikymmentä vuotta ja nuorimmatkin nelisenkymmentä vuotta.

Mitä sitten uusien koneiden hankkiminen maksaisi? Esimerkiksi Intian suunnittelemista Hawk-kaupoista (siirryt toiseen palveluun) voi päätellä, että yksi nykyaikainen harjoitushävittäjä maksaa noin 16 miljoonaa euroa. Näin laskien 30 uutta harjoitushävittäjää Suomeen maksaisi puoli miljardia.

Nykyisten koneiden korjaaminen tulisi huomattavasti halvemmaksi, mutta niiden elinikä saattaisi silti pidentyä vain viisi vuotta, vaikka koneisiin tehtäisiin sekä koulutusta parantavia että rakenteellisia muutoksia.

– Tämän hetkinen arvio on, että korjaamisen kustannukset ovat noin 2 – 4 miljoonaa euroa konetta kohden, sanoo eversti Juha-Pekka Keränen.

Jos peruskorjaukseen päädytään, se tehdään Kuorevedellä.

Hawk-harjoituskoneita on peruskorjattu muun muassa Australiassa (siirryt toiseen palveluun), minne tilattiin yli kolmekymmentä Hawk 127 -harjoitushävittäjää yhdeksänkymmentäluvun lopulla. Koneiden täydellinen kunnostus ja ajanmukaistaminen saatiin valmiiksi tämän vuoden alussa. Hinnaksi tuli noin 230 miljoonaa euroa, jolloin yhden koneen remontti maksoi seitsemän miljoonaa euroa.

Uudistetulla koneella pystytään kouluttamaan lentäjiä ohjaamaan muun muassa F-35 Joint Strike Fighteria, Super Hornetia ja Growleria eli samoja koneita, jotka ovat tarjolla Suomenkin seuraavaksi taisteluhävittäjäksi.

Suomessa uusien taisteluhävittäjän lentokoulutus aloitetaan joka tapauksessa nykyisellä Hawk-harjoituskalustolla riippumatta siitä, mikä viidestä ehdokkaasta valitaan.

– Ei ole väliä, mikä taisteluhävittäjäehdokkaista valitaan, sillä harjoitushävittäjiin on mahdollista päivittää näyttöjä ja muuta lentotekniikka, Keränen sanoo.

Miten kauan hävittäjällä voi lentää?

Periaatteessa lentokoneella voi lentää miten kauan tahansa. Toisen maailmansodan aikaisilla hävittäjillä lennetään edelleen, ja mahdollisesti vielä pitkäänkin. Lentäminen onnistuu, kun koneita huolletaan ja niihin vaihdetaan osia, ennen kuin lentäminen käy vaaralliseksi.

– Koneilla on ennakoiva huolto ja kunnossapito, joka perustuu tarkkaan mittaamiseen. Kaikki tarvittavat osat vaihdetaan, koneet lentävät vaikka ikuisesti, sanoo Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan yli-insinööri Panu Sainio.

Sama koskee vanhoja autoja, joita näkee liikenteessä tuon tuosta. Nykyaikaisia vaatimuksia ne eivät kuitenkaan enää täytä.

– Kone tai auto voidaan pitää toki ikuisesti lentävänä. Mutta joku päivä raja tulee silti vastaan. Vaatimukset muuttuvat niin paljon, ettei koneesta saa enää seuraavan sukupolven konetta vaikka kuinka osia vaihtaisi.

Lue myös:

Analyysi: Onko maan turvallisuus vaarassa jos poliitikot haluavatkin tilata vähemmän kuin 64 hävittäjää Suomeen?

Hävittäjähankinnan ohjelmajohtaja: Suomen tilaamien hävittäjien lukumäärä ratkeaa vasta ensi hallituskaudella – 64 on alustava luku

Tekoäly voittaisi jo nyt ihmisen oikeassa sodassa – ja sen ymmärtäminen on olennaista, kun Suomi tekee päätöksen historiallisesta hävittäjähankinnasta