Supo: Suomessa on suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä – erityisesti Venäjä ja Kiina aktiivisia

Suojelupoliisin vuosikirjassa arvioidaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia.

suojelupoliisi
Suojelupoliisin ovi.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Suomessa on edelleen maan kokoon suhteutettuna varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä, Suojelupoliisin vuosikirjassa arvioidaan. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Viime vuonna varsinkin valtiollinen kybervakoilu oli Supon mukaan aktiivista, mutta tiedustelupalvelut käyttävät edelleen myös perinteisempiä keinoja. Näihin kuuluvat henkilötietolähteiden hankkiminen ja sellaisten avustajien värvääminen, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen.

Tyypillisesti tiedustelu-upseerit ovat maassa diplomaattistatuksella.

– Diplomaattipeite on tyypillinen, mutta ei ainoa. Suomessa on pysyvästi maassa olevaa tiedusteluhenkilöstöä, mutta tänne myös matkustetaan, Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi vuosikirjan julkistustilaisuudessa.

Supon mukaan ulkomaiset tiedustelupalvelut Suomessa ovat vuodesta toiseen kiinnostuneita Nato-keskustelusta, ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista, Suomen asemasta EU:n pakotepolitiikassa sekä Itämeren alueen turvallisuustilanteesta.

Viime vuonna tiedustelupalveluiden seurannassa olivat myös valmisteilla ollut tiedustelulainsäädäntö, Suomen kansainvälinen sotilasyhteistyö ja toiminta Arktisen neuvoston puheenjohtajana.

Supon Pelttari ei usko, että kevään eduskuntavaaleihin kohdistuisi merkittäviä vieraiden valtioiden vaikuttamisyrityksiä.

– Viimeisten vuosien aikana olemme perehtyneet vaalivaikuttamiseen ja sen torjumiseen. Emme usko, että eduskuntavaaleihin kohdistuisi merkittävää vieraan valtion vaikuttamista. Euroopan parlamentin vaalit ovat vaikuttamiselle ehkä enemmän alttiit.

Terrorismin uhka säilynyt kohonneella tasolla

Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka Suomessa säilyi viime vuonna kohonneella tasolla, eli tasolla kaksi neliportaisella asteikolla. Merkittävimmän uhan muodostavat yksittäiset toimijat tai pienryhmät, joilla on yhteyksiä radikaali-islamistisiin verkostoihin tai järjestöihin.

Supolla on seurannassa 370 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Kohdehenkilöiden määrässä näkyy Syyrian ja Irakin konflikteihin liittyvä vierastaistelijailmiö. Heistä yhä suurempi osa on Supon mukaan joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta. Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on Supon mukaan noussut merkittäviin asemiin terroristijärjestö Isisissä.

Supon erikoistutkija Pekka Hiltunen sanoo, että Isisin aluemenetysten myötä sen toimintakyky on heikentynyt, mutta järjestöllä on edelleen tukialueita ja vankkaa kannatusta. Isisin sotilaalliset tappiot tarkoittavat myös sitä, että paluuhalukkuus alueelle matkustaneiden joukossa on kasvanut merkittävästi.

Suomeen palatessaan vierastaistelijat voivat Hiltusen mukaan muodostaa uhan.

– Halu palata ei ole sama asia, kuin radikaali-ideologiasta luopuminen. Saatetaan olla pakkopaluun edessä, koska toimintaedellytyksiä alueella ei samalla tapaa ole.

Suojelupoliisi kiittelee vuosikirjassaan uutta tiedustelulainsäädäntöä. Supon mukaan eduskunnan juuri hyväksymät lait antavat paremmat mahdollisuudet torjua vieraiden valtioiden tiedustelun tai terrorismin kaltaisia kansallisen turvallisuuden uhkia.

Supon Pelttarin mukaan uusien lakien mahdollistaman toimintakyvyn rakentaminen vie kuitenkin aikaa.