Kolmen lääkärin tyly arvio 600 miljoonan euron jättijärjestelmästä: Edelleen täysin keskeneräinen, ei pitäisi laajentaa muualle

Apotti aikoo ottaa henkilökunnan esiin tuomat ongelmat vakavasti. Kaikki pulmat luvataan korjata kuluvan vuoden aikana.

Apotti-hanke
Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikka Vantaalla.
Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikka Vantaalla.Yle

Vantaalla sijaitsevan Peijaksen sairaalan lääkäreiden mukaan marraskuussa käyttöön otettua potilastietojärjestelmä Apottia (siirryt toiseen palveluun) ei pitäisi vielä ottaa käyttöön muualla. Lääkärit kertovat Ylelle, että järjestelmässä on edelleen isoja puutteita, joiden korjaaminen on hidasta.

Lääkärit arvioivat, että heidän työtehonsa on laskenut Apotin myötä 20–30 prosenttia, koska järjestelmä on niin monimutkainen, keskeneräinen ja hankala käyttää.

Yle on haastatellut kolmea Peijaksen lääkäriä. Kaksi heistä haluaa pysyä nimettömänä, koska aihe on arka ja työntekijöitä on ohjeistettu kahvipöydissä olemaan puhumatta ongelmista ulospäin.

Perusongelma on se, että lääkäreiden aika menee entistä enemmän tietokoneella näpyttelyyn ja "sihteerin töihin", jolloin potilaita ehditään hoitamaan selkeästi vähemmän kuin aiemmin.

– Apotin käyttäminen vie liian paljon aikaa. Samoja tietoja joutuu kirjaamaan moneen kertaan. Määräysten tekeminen jatkotutkimuksiin on hankalaa ja lääkelista on oudosti hajautettu, mikä vaikeuttaa lääkityksen hallintaa. Paperityötä on lähes tuplamäärä entisestä, Peijaksessa työskentelevä lääkäri kertoo.

Lääkäreiden mukaan Apottia kohtaan oli paljon odotuksia ja toiveita, mutta nyt päällimmäisenä tunteena on pettymys. Etukäteen yhdysvaltalaisen Epicin tekemää järjestelmää hehkutettiin ylisanoin. Sen luvattiin nopeuttavan hoitoketjuja ja sujuvoittavan hoitoa.

Tällä hetkellä vaikutus on täysin päinvastainen. Päällimmäinen kysymys valkotakkisilla on, miten Suomeen on tuotu järjestelmä, jossa on näin paljon vikoja.

Tämä mättää: Sekavat lääkelistat ja jähmeät määräyskäytännöt

Pahimpia ongelmakohtia on kaksi: sekavat lääkelistat ja lääkärin määräysten ahtaat raamit. Lääkäreitä tuskastuttaa erityisesti se, että Apotti vaatii palvelukontaktin tekemistä aina, kun potilaan asioita käsitellään, kun aiemmin oli laitettu lyhyt merkintä sairauskertomukseen.

– Tilastoinnin ja mahdollisen laskutuksen vuoksi kyseisen menettelyn ymmärtää, mutta jäykkärakenteinen kirjaaminen vie lääkäriltä paljon enemmän aikaa aiempaan verrattuna ja voidaan kysyä, onko järkeä, että lääkärin kallista työaikaa käytetään tällä tavalla, Peijaksessa työskentelevä lääkäri sanoo.

Kun lääkäri tekee määräyksiä potilaan hoidosta Apotissa, kuten lääkityksistä ja kuvantamisista, hän joutuu määrittämään jatkotutkimuksia entistä pidemmälle, esimerkiksi näytteenottoajankohdan suhteen.

– Ennen potilaan loppuarvio saneltiin ja sihteeri varasi ajan jatkoa varten. Nyt se aika, mikä menee jatkomääräysten tekemiseen, vie lääkärin työaikaa ja sihteerin pitää kuitenkin varata ajat. Tässä tehdään siis ikään kuin kaksinkertaista työtä, Peijaksessa työskentelevä lääkäri kertoo.

Lääkäri kirjoittaa tietokoneella.
Eeva Kuivas / Yle

Myös potilaiden siirto on hidasta. Lääkäreiden mukaan vain yksi ihminen voi kerrallaan käsitellä potilaan asioita järjestelmässä. Mikäli lääkäri kirjoittaa tai sanelee potilaan tekstiä tai tekee muuten määräyksiä, on kertomus "lukossa" eikä kukaan muu voi käsitellä potilaan tietoja.

– On varsin tavallista, että eri ammattihenkilöt pyytävät toisiaan sulkemaan potilaan kertomuksen, jotta työn tekeminen onnistuisi. Jos potilas on huonossa kunnossa ja useampien tahojen tulisi osallistua samanaikaisesti potilaan hoitoon, näen tässä mahdollisuuden vaaratilanteille, Peijaksen lääkäri kertoo.

Lääkelistoihin on saatu jo korjauksia, mutta määräysten suhteen tilanne on pysynyt Ylen lääkärilähteiden mukaan melko samana.

– Meille luvattiin, että kaikki korjataan, mutta suhtaudun epäilevästi siihen, pystyykö tiettyjä isoja fundamentaalisia asioita muuttamaan. Se on kaikille auki, minkä verran pelivaraa järjestelmässä on, Peijaksessa työskentelevä lääkäri kertoo.

Luottamusmies: Apotin kanssa on tarvottu umpihangessa, henkilökunta kovilla

Keuhkosairauksien vs. osastonylilääkäri, Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen, luottamusmies Eeva-Maija Nieminen Peijaksesta jakaa kollegoiden huolia. Hänen mukaansa alku on ollut lähes tarpomista umpihangessa. Apotin luvattiin nopeuttavan työtä, mutta tähän mennessä se on lähinnä hidastanut sitä.

Nieminen on jutellut luottamusmiehenä laajalti henkilöstön kanssa. Hänen mukaansa Apotin suhteen on kyse paljon muustakin kuin muutosvastarinnasta.

– Mielestäni parempaan suuntaan on kyllä menty nyt neljän kuukauden aikana, mutta kaivattuja uudistuksia on toteutettu aivan liian hitaasti, luottamusmies Nieminen puntaroi.

Nieminen huomauttaa, että ylitöitä Peijaksessa on tehty paljon ja henkilöstön jaksaminen on ollut koetuksella Apotin takia.

– Henkilökunta on joutunut joustamaan älyttömästi. Välillä on turhauttanut ja tehnyt mieli lyödä nyrkkiä pöytään. Ollaan oltu valmiita joustamaan ja kehittämään, mutta minun mielestäni henkilökunta ei ole saanut kiitosta tarpeeksi.

Luottamusmies on tyytymätön myös kommunikaatioon johdon sekä henkilökunnan välillä. Hänen mukaansa etukäteen ei kerrottu, kuinka oleellisesti lääkärien työnkuva tulisi muuttumaan.

– Apotin harjoitusympäristö tuli käyttöön vain kuukausi ennen järjestelmän käyttöönottoa. Toivon, että uusissa yksiköissä jatkossa ihmisiä koulutettaisiin Apottia varten enemmän kuin meitä koulutettiin.

Apotti laajenee Vantaalle toukokuussa, epäselvyyksiä ilmoitusten kanssa

Apotin on tarkoitus laajeta pian Peijaksesta eteenpäin. Toukokuussa järjestelmän ottaa käyttöön Vantaan kaupunki, ensi vuonna se laajenee (siirryt toiseen palveluun)Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUSin alueella tammi- ja toukokuussa.

Ylen haastattelemat Peijaksen lääkärit toivoisivat, että henkilöstöltä kerättäisiin kattavammin listaa järjestelmän puutteista. Niemisen mukaan Apotin kehittämiseen pitäisi satsata lisää resursseja, koska nyt neljän kuukauden aikana kehityksiä järjestelmään on saatu niin hitaasti.

Hänen mukaansa Peijaksen henkilökunnan kesken on epäselvyyttä erityisesti siitä, paljonko resursseja kehittämiseen jatkossa on käytössä.

lääkäri pitelee päätään stetoskooppi kädessä
AOP

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin (siirryt toiseen palveluun), että sosiaali- ja terveyspalveluja valvovalle Valviralle on alkuvuoden aikana tullut parikymmentä vaaratilanneilmoitusta Apotista, mutta lehden mukaan joukossa ei ole vakavia tapauksia.

Valvirasta kerrottiin lehdelle, että määrä ei ison järjestelmän kohdalla ole mitenkään erityinen, sillä esimerkiksi Tiedon toimittamasta potilastietojärjestelmä Lifecaresta vastaavia ilmoituksia tuli viime vuonna noin sata.

Nieminen puolestaan kertoo, että Peijaksen lääkärit ovat tehneet ilmoituksia vain talon omaan HaiPro-järjestelmään (siirryt toiseen palveluun).

– Lääkäreillä ei ole ollut tietoa siitä, että Valviraan voisi tehdä ilmoituksia myös tällaisista järjestelmään liittyvistä asioista. Ja HaiPro-ilmoituksia ei ole ehtinyt oikein tekemään, kun meidän on pitänyt tehdä töitä järjestelmän ja potilaiden kanssa. Siitä ei ole ollut myöskään tietoa, menevätkö HaiPro-ilmoitukset myös Valviralle, Nieminen selittää.

Nieminen epäili alun perin, että HaiPro-ilmoitukset eivät menisi Valviraan. Hän sai kuitenkin myöhemmin tiedon, että HaiPro-ilmoitukset laitetaan HUSsta eteenpäin Valviraan.

Apotin toimitusjohtaja vakuuttaa: "Ongelmat korjataan"

Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki myöntää, että Apotin käynnistäminen takkuillut enemmän kuin odotettiin eikä ole sujunut kaikilta osin, kuten oli suunniteltu. Erityisesti lääkitystä koskeva ongelma osoittautui hänen mukaansa isommaksi kuin osattiin ennakolta odottaa ja eteen tuli jopa pieniä yllätyksiä.

Välimäki toivoo Peijaksen henkilöstöltä kärsivällisyyttä ja korostaa, että neljä kuukautta on ollut liian lyhyt järjestelmän toiminnan hiomiseksi optimiin. Toimitusjohtaja lupaa, että kaikki esiin tulleet ongelmat, myös lääkelistat ja määräykset, tullaan korjaamaan tämän vuoden aikana, ennen kuin HUSin seuraavat käyttöönotot alkavat ensi vuoden alusta.

– Ei voida sanoa, että projekti olisi sujunut kuin suunniteltu, koska palaute on tämä, se on selvä. Peijaksessa on paljon tyytymättömiä lääkäreitä ja hoitajia, Välimäki sanoo.

Hannu Välimäki, toimitusjohtaja, Apotti
Hannu Välimäki, toimitusjohtaja, ApottiLukas Rusk

– Jos ajatellaan HUSin seuraavia käyttöönottoja, niin meillä on nyt 9–10 kuukautta aikaa niihin. Uskon, että saamme tuona aikana järjestelmän siihen kuntoon, että se tyydyttää sekä Peijaksen käyttäjiä ja HUSin tulevia käyttäjiä. Useat lääkityksen prosesseihin tehdyt parannukset hyödyttävät luonnollisesti myös Vantaan tulevia käyttöönottoja, hän arvioi.

Välimäki lisää, että Apotti on toiminut teknisesti hyvin. Kaatuilua tai hitautta ei ole havaittu. Myöskään potilasturvallisuuden vaarantumista ei ole raportoitu. Ongelmat liittyvät lähinnä järjestelmän jouhevuuteen.

– Tämä ei tietenkään tyydytä niitä hoitajia, jotka taistelevat tämän asian kanssa ja joutuvat käyttämään enemmän aikaa johonkin kuin aikaisemmin. Mutta me teemme nyt kaikkemme, jotta Peijaksen tuotanto saadaan sille tasolle, missä se oli aiemmin ja vielä yli, jotta järjestelmän hyödyt saadaan toteutettua.

Välimäki korostaa, että Apotin tuomia hyötyjä ruvetaan näkemään vasta toukokuusta lähtien, sillä hyödyt voivat toteutua vasta sitten, kun eri sektorien, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon, aito integraatio toteutuu ja "tiedolla johtaminen" saadaan kunnolla käyttöön.

Apotin mahdollistamat tulevaisuuden hyödyt, joita ei ole vielä havaittu, perustuvat siihen, että yksi järjestelmä toimii kaikilla sektoreilla.

– Silloin pystytään kohdentamaan resursseja paremmin, prosessit nopeutuvat. Kokonaishyöty saadaan pidemmän ajan kuluessa, kun tietoa alkaa kertyä järjestelmään lisää, sanoo Välimäki.

Hintalappuun kuuluu kaikki kehitystyö

Entä mitä Apotin 600 miljoonan euron hintalappuun oikein kuuluu ja voiko kehitystyö pysähtyä rahanpuutteen takia? Toimitusjohtaja Välimäen mukaan "diiliin" kuuluu kaikkien löydettyjen virheiden korjaus ja optimointi sekä myös jatkokehitys pitkälle tulevaisuuteen 10 vuoden ajalle.

Hän korostaa, että pahin on nyt takana ja Peijaksen henkilökunta on tehnyt arvokasta työtä järjestelmän kehityksessä. Tämän työn hedelmiä voidaan hänen mukaansa hyödyntää laajemmin HUSissa ensi vuonna.

Välimäki kertoo, että HUSin alueella on 30 000 Apotin käyttäjää ja kehittämisprosessissa on tähän mennessä ollut mukana noin 5 000 henkilöä, joita on osallistettu. Tähän lukuun kuuluu niin lääkäreitä, hoitajia, sosiaalityöntekijöitä kuin hallintohenkilöitäkin.

– Eli me ollaan todella paljon osallistettu, mutta silti ei olla voitu kaikkia 30 000 osallistaa. Siksi löytyy myös tyytymättömiä tahoja. Meillä on nyt optimointivaihe Peijaksessa menossa, jossa on 2 000 käyttäjää mukana, että saamme vielä lisää palautetta sieltä ja pystymme tietämään, miten seuraavaksi pitää edetä kehitystyössä, Välimäki sanoo.

Torstai 28.3.2019. kello 14:41. Eeva-Maija Nieminen tarkensi, että Haipro-ilmoitukset laitetaan HUSsta eteenpäin Valviraan, vaikka alun perin hän oli epäillyt asiaa. Juttua muutettu tältä osin.

Lue lisää:

Vuosia odotettu Apotti selviytyi viikonlopusta – tänään alkoi oikea arki: "Joitakin ongelmia tässä on ratkottu" (12.11.2018)

Mammuttijärjestelmä Apotti otettiin ongelmitta käyttöön Peijaksen sairaalassa Vantaalla – kokosimme viisi väitettä 330 miljoonaa euroa maksaneesta hankkeesta (11.11.2018)