Talousennustajien viesti on harvinaisen selkeä: kasvu hidastuu ja vienti hiipuu – tätä se tarkoittaa suomalaisille vientifirmoille

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Pellervon taloustutkimuksen ja useiden pankkien tuoreimmat ennusteet ovat olleet harvinaisen yksimielisiä: talouskasvu hidastuu. Mitä se merkitsee Suomen tärkeimmälle vientialalle, Teknologiateollisuudelle?

vienti
Vuosaaren satama
Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat yli puolesta Suomen viennistä.Markku Pitkänen / Yle

Esimerkiksi Etla kuvailee ennusteessaan, että lähivuosina ajamme taloudessa pienemmällä vaihteella. Ylinopeudesta ei ole vaaraa.

Etla huomauttaa Suomelle tärkeän Saksan välttäneen juuri ja juuri taantuman. Italia puolestaan on jo teknisessä taantumassa.

Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 1,4 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvulukua alennettiin peräti 0,8 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta.

PTT arvioi niin ikään talouskasvun hidastuvan, mutta notkahdus jää väliaikaiseksi, jos maailmantalouden epävarmuus ei kasva.

Maailmankaupan kasvun hidastuminen vaikuttaa kuitenkin vääjäämättä myös Suomeen, ja suurella osalla toimialoista viennin kasvu hidastuu.

PTT:n mukaan Suomen talouden kasvua jarruttaa tänä ja ensi vuonna etenkin viennin kysynnän heikkeneminen. Kauppasota, Brexit ja mahdolliset autotullit vaanivat taustalla.

Myös useat pankit ovat ennustaneet kasvun hiipuvan ja ulkomaankaupan yskähtelevän. Vientinäkymien arvellaan heikkenevän.

Näitä näkemyksiä tukevat muun muassa Helsingin Satama Oy:n vientitilastot. Alkuvuoden vientiluvut ovat miinusmerkkisiä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Jukka Palokangas
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas.Markku Pitkänen / Yle

Mitä vastaa vientiala?

Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat yli puolesta Suomen viennistä.

Sillä on viisi päätoimialaa. Kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, tietotekniikka-ala, metallien jalostus sekä suunnittelu ja konsultointi.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas, miltä Suomen vientikehitys näyttää teidän uusimpien tietojenne perusteella?

– Vienti ei tosiaan ole käytännössä kasvanut enää lainkaan viimeisen vuoden aikana. Suomen viennin tulisi kasvaa 40 prosenttia, jotta saisimme kiinni muiden euromaiden vientikehityksen vuoden 2008 jälkeen. Toisin sanoen Suomen takamatka viennin kasvussa suhteessa euromaihin on edelleen lähes 40 prosenttia. Akuuttia vaaraa viennin merkittävästä putoamisesta ei toisaalta ole.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Kuinka vientiteollisuuden saamat tarjouspyynnöt ovat kehittyneet?

- Teknologiateollisuus ei ole saanut enää niin paljon tarjouspyyntöjä kuin vielä viime vuoden alkupuoliskolla. Muutos kertoo markkinoiden epävarmuudesta.

Onko Teknologiateollisuuden tilauskanta pysynyt vahvalla tasolla?

– Teknologiateollisuuden tilauskanta vahvistui vielä jonkin verran loppuvuonna 2018. Tämänhetkisen käsityksen mukaan tilauskanta on pysynyt korkealla tasolla myös alkuvuoden aikana. Toisaalta juuri vientimaiden kasvun hidastuminen muodostaa riskin tilausten kääntymiselle uudelleen laskuun.

Myös investointien kasvun arvioidaan hidastuvan, mitä se tarkoittaa vientiteollisuuden kannalta?

– Tuottavuus Suomessa ei ole kasvanut enää lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana ja yritysten investointiaste on jo entuudestaan matalalla tasolla. Vientiteollisuuden tuotannollisten investointien tulisi kasvaa pysyvästi 50 prosenttia nykyistä korkeammalle tasolle, jotta saavuttaisimme teollisuuden investointiasteen naapurimaassa Ruotsissa.

Mihin suuntaan Teknologitaollisuus näkee maailmantalouden kehittyvän?

– Poliittinen epävarmuus vaikuttaa keskeisesti maailmantalouden näkymiin. Kysyntä ja talouskasvu riippuvat nyt korostetusti poliittisista päätöksistä, kuten kauppasodan seuraavista päätöksistä sekä Brexitin kohtalosta.

– Pitkään aikaan talouden kehitys ei ole ollut niin riippuvainen politiikasta kuin tällä hetkellä. Liioin Suomi ei kaipaisi vaalien jälkeen poliittista epävarmuutta hallituksen muodostamisessa.

Lue myös:

Etlan selvitys: Brexitin vaikutukset uhkaavat muodostua huomattavasti ajateltua laajemmiksi

Liikenne Helsingin satamissa notkahti oudosti alkuvuodesta, mutta helmikuun vientiluvut piristyivät taas – vaalikevään talous on yhä auki