Analyysi: Keskusta hermostui, kun kokoomus hylkäsi pyhän lehmänsä – sote aloitti vaalipuheet

Hallituspuolueet valmistelivat neljä vuotta sote-mallia, jota he eivät kannata itsekään, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

eduskuntavaalit
Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo eduskunnan täysistunnossa marraskuussa 2018.
Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo istuivat eduskunnan täysistunnossa marraskuussa 2018. Tuolloin hallituksen sote-malli oli vielä voimassa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Hallitusneuvottelut keväällä 2015 olivat puuduttavaa seurattavaa. Neuvotteluista tihkui vain yksittäisiä vuotoja niitä seuraaville politiikan toimittajille.

Hallituspuolueet Juha Sipilän (kesk.), Alexander Stubbin (kok.) ja Timo Soinin (sin.) suulla kehuivat neuvotteluiden hyvää yhteishenkeä. Sipilä yltyi jopa toteamaan, että puolueet ovat kuin yksi suuri puolue (siirryt toiseen palveluun).

Samaisissa neuvotteluissa sovittiin sote-uudistuksen ensiaskeleista, joita tarkennettiin muutamaa kuukautta (siirryt toiseen palveluun) myöhemmin maakuntien ja valinnanvapauden pyhällä liitolla.

Näistä kahdesta asiasta muodostui sote-uudistuksen ydin, jota hallituspuolueet puolustivat yhteen ääneen julkisuudessa.

Hallitusneuvotteluiden tuokiokuva näyttää nyt erikoiselta, kun Sipilä jätti hallituksen eronpyynnön ja sote-uudistuksen ytimestä näyttää olevan vain rippeet jäljellä. Näin ainakin mikäli tarkastelee kokoomuksen ja keskustan tuoreita sote-linjauksia.

Erikoisen tilanteesta tekee se, ettei näin suuressa asiassa ole tehty miesmuistiin näin suuria muutoksia vain viikkoja ennen vaaleja. Täytyy muistaa, että vielä kolme viikkoa sitten hallituksen yhteinen sote-malli oli voimissaan.

Mitä puolueet hakevat linjauksilla?

Kokoomus esitteli keskiviikkona oman sote-mallinsa. Siinä puolue tuntuu hylänneen hallituksen mallin keskeiset osat.

Kokoomus haluaa, että kunnat vievät sote-uudistusta eteenpäin vapaaehtoisten kuntayhtymien pohjalta. Samalla kokoomus vesittää oman tavoitteensa valinnanvapaudesta, sillä jatkossa palveluiden järjestäjää ja tuottajaa ei erotettaisi toisistaan.

Toisin sanoen kuntien ja yritysten sote-keskuksia ei laitettaisi kilpailemaan toistensa kanssa.

Valinnanvapauden hylkääminen voi perustua kahteen ajankohtaiseen asiaan, joita puolueet ajattelevat vaalien alla: vaalitulokseen ja hallitusneuvotteluihin.

Kokoomuslaiset ovat taustakeskusteluissa hyvin tietoisia yksityisten terveys- ja sosiaalifirmojen maineesta sen jälkeen, kun niiden väärinkäytökset vanhusten palveluissa tulivat julki.

Toiseksi linjaus tekee kannatusmittauksissa kärjessä olevien demareiden ja kokoomuksen mahdollisista hallitusneuvotteluista ajateltua helpompaa.

Demarit onkin linjannut aiemmin, ettei vallinnanvapaus käy heille.

Entistä hallituskumppania keskustaa kokoomuksen tuorein linjaus nyppii. Puolueet ovat taittaneet peistä nimenomaan valinnanvapaudesta ja maakuntamallista.

Tilanne kääntyi sinänsä nurinkuriseksi, koska keskustalaiset suuttuivat kokoomuslaisille siitä, että entinen hallituskumppani hylkäsi oman tavoitteensa.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) kysyi Twitterissä, onko valinnanvapaus nyt todella ”haudattu ikijäähän” ja miksi siitä riideltiin lähes neljä vuotta hallituksessa.

– Ne sadat ja tuhannet tunnit? Rehula kysyi ja viittasi pitkiin neuvotteluihin mallien yhteensovittamisesta.

Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen puolestaan vetosi hallituksen eroon.

– Ei se nyt enää uutiskynnystä ylitä, että osana hallitussopua rakenneltu paketti kaatui. Sen mukana kaatuivat maakunnat ja valmisteltu valinnanvapaus. Kumpaakaan ei tule. Nyt uusilla ideoilla eteenpäin, Pesonen kirjoitti.

Mielenkiintoista oli myös huomata, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei enää Ylen tentissä sysännyt vastuuta soten kaatumisesta eduskunnalle ja sosialidemokraattien Krista Kiurun johtamalle sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Syyttävä sormi osoitti kohti kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta, kun hän selitti keskustan mallia.

– Otetaan vähän valinnanvapautta pois, joka kävi kolmella sakkokierroksella perustuslakivaliokunnassa ja laitetaan perustaa kuntoon, Sipilä kommentoi.

Sinänsä ei ole ihme, että keskusta on hylännyt omassa mallissaan valinnanvapauden. Sitä se on vastustanut hallituksen neuvotteluissa pitkin hallituskautta. Maakuntamallista puolue pitää kuitenkin kiinni.

Kokoomuksen ennalta-arvattavampi liike sen sijaan liittyy maakuntien hylkäämiseen sote-palveluiden järjestämisessä.

Samalla kokoomus jättäisi suuren hallintoremontin tekemättä, sillä puolue uskoo kuntien vapaaehtoisuuteen leveämpien hartioiden hankkimisessa. Kuntayhtymien pitäisi jatkossa huolehtia palveluista.

Paitsi että tämä on puolueen linjan mukainen päätös, se on samalla vaalitaktinen liike. Kokoomus asemoituu yksin kuntien ja varsinkin kaupunkien itsehallinnon puolustajaksi, sillä muut puolueet ajavat sosiaali- ja terveyspalveluihin jonkinlaista uutta hallinnon tasoa.

Tämä linjaus on kokoomukselle tärkeä varsinkin Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa, joista puolue on perinteisesti saanut suurimman kannatuksen.

Jonoja puolue puolestaan lyhentäisi entistä tiukemman hoitotakuun avulla.

"Lähtökohta on kaikkea muuta kuin ideaali, jos hallituksen ero on myönteinen asia hallituspuolueen kannatukselle."

Hannu Tikkala

Suurin kysymys kuitenkin on se, miten hallituksen hajoaminen ja uudet sote-mallit vaikuttavat entisten hallituspuolueiden kannatukseen.

Lähtökohdat eivät ainakaan ole helpot. Keskustan ja kokoomuksen kannatus makaa historiallisesti matalalla tasolla.

Keskustan kannatus Ylen tuoreimmassa mittauksessa oli 14,1 prosenttia, joka on ollut yhtä matalalla viimeksi loppuvuodesta 2011. Kokoomuksen kannatus puolestaan laski 16,2 prosenttiin ja yhtä heikkoa tulosta saa hakea muutaman vuoden takaa.

Erikoista tilannetta alleviivaa se, että etenkin keskustalaisissa piireissä hallituksen eroamista (siirryt toiseen palveluun) on pidetty hyvänä uutisena. Lähtökohta on kaikkea muuta kuin ideaali, jos hallituksen ero on myönteinen asia hallituspuolueen kannatukselle.

Eikä tilannetta paranna se, että hallitus on käyttänyt 200 miljoonaa euroa sote-malliin, jota hallituspuolueet eivät enää itse kannata.

Hallituspuolueet kokoomus ja keskusta pyrkivät kuitenkin nyt vakuuttamaan omat äänestäjät palaamalla omien malliensa pariin.

Lue lisää:

Kokoomus esittää sote-uudistuksen jatkamista kuntapohjalta: "On tärkeää torjua maakuntavero"

Keskusta uusi sote-malli nojaa edelleen maakuntiin