Kollegat katsoivat vinoon, kun Jussi Makkonen otti Sibeliuksen osaksi brändiään – nyt sellisti on esiintynyt puolelle miljoonalle lapselle Suomessa

Sellisti Jussi Makkonen on luonut itselleen poikkeuksellisen uran freelancemuusikkona.

Jussi Makkonen
Sellisti Jussi Makkonen, Keskustakirjasto Oodi, 28.2.2019.
Jari Kovalainen / Yle

Jussi Makkosen puhe on harkittua ja soljuvaa. Supliikin lisäksi sellistin tunnistettavaa tyyliä on heittäytyvä asenne, jossa on mukana ripaus materialismia.

Jotkut katsoivat vinoon, kun taiteilija 2010-luvun taitteessa muovasi Jean Sibeliuksen musiikkia omiin tarpeisiinsa.

– Taiteilijaystävät rohkaisivat minua tyyliin, ettet ikinä tule saamaan lupaa Sibeliuksen perikunnalta edes näiden sello-piano-sovitusten tekemiseen. Ajatushan oli aika vallankumouksellinen, Makkonen myöntää.

Niin vain Finlandia, Valse triste ja muut orkesteriteokset soivat sellolla ja pianolla soitettuina levyillä ja konserteissa.

– Yhteistyö Sibeliuksen perheen kanssa on ollut todella hyvää kaikki nämä vuodet, Makkonen kertoo.

Lapsiperheyleisöä kuuntelemassa pianisti Nazig Azezian ja sellisti Jussi Makkonen soittoa, Keskustakirjasto Oodi, 28.2.2019.
Lapsiyleisö kuunteli sellisti Jussi Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin soittoa keskuskirjasto Oodissa Lintu sininen -kuvakirjan julkistamistilaisuudessa helmikuun lopulla.Jari Kovalainen / Yle

Lapset lumoutuvat tarinoista ja klassisesta musiikista

Äänilevyjä sisältävät kuvakirjat, multimediakonsertit ja populaarimusiikin perinteestä ammentavat musiikkivideot (siirryt toiseen palveluun) ovat osa Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin brändiä.

Se brändi kantaa mantereiden halki Aasiaan ja Amerikkoihin saakka.

– Meksikossa viisivuotias tyttö tuli maan toiselta laidalta saakka konserttiimme, kun hän oli katsonut musiikkivideoitamme Youtubesta. Konsertin jälkeen hän osti Soiva metsä -kirjan ja pyysi siihen nimikirjoituksemme. Maailma on niin jännä nykyään, kun kaikki on lähellä, Makkonen hämmästelee.

Lapset ovat Makkosen kohdeyleisö. Suomessa hän on esiintynyt yli puolelle miljoonalle koululaiselle tämän vuosikymmenen aikana. Valtava keikkamäärä tuli mahdolliseksi, kun Konserttikeskus tarttui Makkosen ideaan Sibelius- ja Oskar Merikanto -aiheisista koulukonserteista.

– En löytänyt klassisen musiikin puolelta esikuvia tällaisesta kouluja ja päiväkoteja kiertävästä taiteilijasta. Ideat ovat omiani.

Tärkein oivallus on tarinallisuus. Makkosen mukaan lapset lumoutuvat klassisen musiikin äärelle, kun teemoja kuljetetaan myös kerrottuina tarinoina. Moni alakoululainen on saanut ensikosketuksensa Sibeliuksen musiikkiin ja hänen elämäänsä säveltäjänä Makkosen kertomana.

– Kokeilemalla piti oppia, että mikä toimii, ja miten konsertti kasvaa yhteiseksi kokemukseksi.

Pianisti Nazig Azezian (vas) ja sellisti Jussi Makkonen, Keskustakirjasto Oodi, 28.2.2019.
Jari Kovalainen / Yle

Brändi ei ole keinotekoinen imago

Jo vuosikymmenen alussa määrätietoisesti itseään brändännyt Makkonen oli aikaansa edellä. Teema on polttava aihe taideoppilaitoksissa tänä päivänä.

Osittaiset tuottamisen taidot, joista puhuttiin jo 1980-luvulla, eivät yksinkertaisesti enää riitä. Toisaalta tilanteeseen sopii kliseinen lause: kaikki lähtee omasta itsestä.

– Pitää ymmärtää, mikä siinä omassa tekemisessä on arvokasta yleisölle. Brändityö on syvällisempää, merkityksellisempää ja integroituneempaa siihen taiteelliseen toimintaan tänä päivänä, toteaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaani Kaarlo Hilden.

Viime kädessä kysymys on työllistymisestä. Musiikkimaailma on täynnä paikkaansa hakevia freelance-muusikoita, jotka eivät työllisty tai haluakaan työllistyä orkestereihin tai opettajiksi.

Vaikka vahva brändi helpottaa työllistymistä vapaalla kentällä, Hilden muistuttaa, ettei kysymys saa olla keinotekoisesta imagon luomisesta.

– Brändääminen on pikemminkin sitä, että työstää vastauksia kysymyksiin, kuten miksi haluan olla muusikko, miksi haluan tehdä musiikkia, kenelle haluan tehdä sitä. Lopulta kysymys on myös esimerkiksi viestinnästä ja tuottamisesta, mutta ne ovat pintaraapaisuja sen jälkeen, kun pohjatyö näiden kysymysten kanssa on tehty.

Brändäämistä pidetään yhä tärkeämpänä osana muusikkoutta.

– Se on ollut aina olennainen osa alaa, mutta vaatimukset ovat tiivistyneet viime vuosina, kun kilpailu on kiristynyt, Hilden toteaa.

Sellisti Jussi Makkonen (vas) ja pianisti Nazig Azezian (etualalla) soittamassa lapsiperheyleisölle, Keskustakirjasto Oodi, 28.2.2019.
Jari Kovalainen / Yle

Suomalainen musiikki ja kulttuuri kiinnostavat Yhdysvalloissa

Makkonen ja Azezian saivat tunnustusta työstään viimeksi viime viikolla, kun Konserttikeskus palkitsi heidät 3 000 euron Inkku-palkinnolla.

Parhaillaan kaksikko aloittelee kiertuetta Yhdysvalloissa. Takataskussa on pisin mahdollinen kolmen vuoden työlupa.

Nyt alkaneella kuukauden mittaisella reissulla luvassa on esimerkiksi koulukonsertteja San Diegossa ja Kaliforniassa. Esiintyvätpä Makkonen ja Azezian myös kouluttajana kalifornialaisessa yliopistossa.

– Kerromme siitä, kuinka kohtaamme lapset ja nuoret taidemusiikin kautta. Se kiinnostaa siellä kovasti. Yhdysvallat on valtava mahdollisuuksien maa.

Lukuisilla vierailuilla Atlantin takana Makkoselle on käynyt selväksi, että hänen luottosäveltäjänsä Jean Sibelius on amerikkalaisille harvinaisen tärkeä hahmo.

– Sibeliushan valittiin siellä aikoinaan merkittävimmäksi koskaan eläneeksi säveltäjäksi. Ihmiset ovat tavattoman innostuneita Sibeliuksesta ja suomalaisesta musiikista ylipäänsä.

Mutta kuinka Makkonen itse jaksaa työskennellä Sibeliuksen musiikin äärellä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen?

– Sibelius on ollut avain näkemään, kuinka valtavan rikas Suomen kulttuuri on, ja miten upea kulttuurihistoria on omissa lapsuusmaisemissani Pohjois-Karjalassa, Pielisellä ja Kolilla ja Lieksassa.