Aloittelevat sijoittajat tuskailevat pankkien kysymyspatterien tulessa – Osakesäästäjät: uusi laki hidastaa sijoittajaksi ryhtymistä

Sijoituspalvelulaki astui voimaan vuoden 2018 alusta.

sijoittaminen
Osakesäästäjien keskusliiton toimitusjohtaja Tuomo Katajamäki esitelmoi osakesäästämisestä Metropolia ammattikorkeakoulussa Myyrmäessä.
Tuomo Katajamäen mielestä pankkien pitäisi yksinkertaistaa aloitteleville sijoittajille tehtäviä kysymyssarjoja. Jani Saikko / Yle

Piensijoittajia edustavan Osakesäästäjien keskusliiton mukaan reilun vuoden voimassa ollut sijoituspalvelulaki on osin vaikeuttanut sijoittajaksi ryhtymistä.

Etenkin piensijoittajat ovat kokeneet muun muassa pankeissa tehdyt kysymykset paikoin ylivaikeiksi, mikä on nostanut lähtökynnystä sijoittamiseen.

– Siinä testataan tietenkin sijoittajien kokemusta, osaamista, varallisuutta ja tavoitteita. Monesti palaute onkin ollut, että kysymykset ovat olleet haastavia ja se tilanne on haastava. Jotkut ovat todenneet, että he ovat oikeastaan vastanneet mitä heidän odotetaan vastaavan, ja silloin siitä tulee ehkä väärä lopputulos, sanoo Osakesäästäjien Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomo Katajamäki.

– Lisäksi suomalaisen on vaikea kysyä, mitä kysymys tarkoitti. Silloin voi käydä niin, että kun meni ostamaan autoa niin lähti pois polkupyörän kanssa.

Hanskat tiskiin

Moni onkin tuskastunut kysymyksiin ja heittänyt hanskat tiskiin.

– Tämä on hidastanut selkeästi osakesijoittamisen lisääntymistä viime aikoina. Osakesijoittaminen kiinnostaa, koska korkotaso on alhainen, mutta tämä on hidastanut suoriin osakkeisiin sijoittamista, Katajamäki huomauttaa.

Katajamäen mukaan pankkien pitäsi yksinkertaistaa kysymyssarjoja ja tehdä niistä käytännönläheisempiä. Se helpottaisi tavallisen yksityissijoittajan asioita.

Sven-Eric Holmström esitelmoi osakesäästämisestä Metropolia ammattikorkeakoulussa Myyrmäessä.
Osakesäästäjien koulutusvastaava Sven-Eric Holmström koulutti piensijoittajia keskiviikkkoiltana Vantaalla.Jani Saikko / Yle

– Myös koulutusta pitäisi lisätä. Julkisessa sanassa pitäisi kertoa enemmän, miten valmistaudutaan, kun mennään pankkiin tekemään sijoituspäätöstä.

Finanssivalvonta on välittänyt päivitetyt ohjeistukset palveluntarjoajille helmikuussa, ja seuraa tilanteen kehittymistä.

Pörssikurssit nousseet

Uuden lain jarruvaikutus on sikäli harmillinen, että kiinnostus sijoittamiseen on ollut kasvussa etenkin pörssikurssien vuosia kestäneen noususuunnan takia. Vuodenvaihteen romahduskin paikkaantui nopeasti ja Helsingin pörssin yleisindeksi ylitti tällä viikolla 10 000 pistettä.

Kolme kuukautta on taas menty nousevin kurssein, vaikka Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota, Britannian EU-ero Brexit ja moni muu ongelma on edelleen ratkaisematta.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

– Riskejä on osin tullut jopa lisää, esimerkiksi bruttokansantuotteitten lasku. Ennusteita on vedetty koko ajan alaspäin. Mutta uskoisin, että alkuvuoden kurssinousun suurin syy on korkeat osingot, mitä pörssistä on saatavana. Osingot houkuttavat nollakorkoympäristössä, Katajamäki arvioi.

– Toinen syy on, että kurssit putosivat vuodenvaihteessa liian nopeasti liian paljon. Palautumistakin siinä on mukana.

Entä kuinka käy pörssikursseille kevään osinkokierroksen jälkeen?

– Kurssit ovat tulleet alaspäin ainakin osinkojen verran. Jotta osakkeet jatkaisivat nousuaan, täytyisi tulla hyviä uutisia taloudesta, ensin bkt:n osalta eli kansantaloudesta ja sitten yritystasolta eli yritysten tulosten osalta.