Joonas Janhusen kolumni: Nuoret eivät kaipaa poliitikoilta “kanssalapseilua”

Poliitikoilta tarvitaan radikaalimpia tekoja, jotta systeemiin saataisiin uskottavuutta nuorten silmissä, kirjoittaa ensimmäistä kertaa äänestävä Joonas Janhunen.

vaalit
Joonas Janhunen
Jari Pussinen, Yle

En ole yllättynyt, että hiljattain julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuoret osoittavat entistä enemmän kiinnostusta politiikkaan. Omassa kaveripiirissäni politiikka ei ole harvinainen puheenaihe, ja poliittisia kantoja löytyy moneen lähtöön. Voin kyselemättäkin kertoa, että hyvin harva on täysin välinpitämätön politiikan suhteen, ja näiltä harvoiltakin löytyy vähän kaivellessa ajatuksia sekä toiveita politiikkaan liittyen.

Tuntuu alentavalta, kun nuorille yritetään puhua niin kuin “nuorille”. Tuolloin usein keksitään joku kiva häshtägi ja oletetaan, ettei meitä kiinnosta.

Kyseltyäni vähän tarkemmin kaveripiirissäni, mikä politiikassa tuntuu joko kiinnostavalta tai luotaantyöntävältä, kävi ilmeiseksi, että yleisimpänä syynä kiinnostuksen puutteeseen oli kokemus siitä, ettei politiikassa ajeta varsinaisesti kavereilleni millään tavalla ajankohtaisia tai tärkeitä aiheita. Kyse on siis siitä, ettei yhteiskunnallisten asioiden ratkomisella tunnu olevan vaikutusta omaan itseen. Suurin osa kuitenkin oli sitä mieltä, että politiikan seuraaminen on tärkeää vähintään siksi, että pysyy kartalla ajankohtaisista tapahtumista, vaikkei ihan hahmottaisikaan, miten ne omaan elämään vaikuttavat.

Muutaman mielikuva politiikasta oli kärttyiset, iäkkäät pukumiehet keskustelemassa lakipykälistä. Eihän se nyt sellaista ole – ainakaan aina – mutta en ollenkaan ihmettele, mistä tällainen käsitys on peräisin.

Suomalainen politiikka vaikuttaa herkästi monen nuoren silmään hitaasti eteenpäin matelevalta ellei täysin paikallaan junnaavalta, jonninjoutavalta jauhamiselta, jossa mitään ei oikeasti saada aikaan. Tätä eivät varsinaisesti auta hiljattainen sote-ikuisuusprojektin lässähtäminen ja hallituksen kaatuminen.

Nuoriin ei myöskään kannata yrittää vedota emojeilla tai väkinäisillä meemeillä – niin sanotulla “kanssalapseilulla”. Sellainen luultavasti käännyttää enemmän nuoria pois aiheista kuin niiden pariin. Tuntuu alentavalta, kun nuorille yritetään puhua niin kuin “nuorille”. Tuolloin usein keksitään joku kiva häshtägi ja oletetaan, ettei meitä kiinnosta.

Poliitikoilta tarvitaan radikaalimpia tekoja suurien sanojen sijaan, jotta systeemiin saataisiin uskottavuutta nuorten silmissä. En tietenkään tarkoita sitä, että nyt tarvitaan vallankumous tai koko suomalaisen yhteiskunnan radikaali muutos – kunhan nyt saataisiin aikaan edes jotain, jolla on tulevaisuuden kannalta merkitystä.

Viimeviikkoinen ilmastolakko osoitti aika selkeästi, missä suuri osa nuorisosta seisoo politiikan suhteen – vaikkakin toki osa varmasti oli helpon vapaapäivän takia mukana.

Tässä pisteessä on setämiesten ihan turha väittää, etteikö nuorisoa muka kiinnostaisi politiikka. (Selvyyden vuoksi on myös syytä tarkentaa, että setämiehisyys on piirre eikä sukupuolisidonnainen asia. Eduskunnassa moni tätikin on ansioitunut setämies.) Kaikki meistä eivät vain pääse itse vaikuttamaan asioihin äänestämisen kautta, koska ikää ei vielä ole tarpeeksi.

Hiljattain äänioikeuden saaneena aion itse ainakin käyttää eduskuntavaaleissa mahdollisuuttani vaikuttaa siihen, kuka omista asioistani päättää. Toivon myös muiden nuorten tekevän samoin. Nyt ollaan kuitenkin isojen asioiden ja oman tulevaisuuden äärellä. Ja sitä johtamaan ei vääriä ihmisiä haluta.

Joonas Janhunen

Kirjoittaja on eduskuntavaaleissa äänestävä abiturientti Pohjois-Tapiolan lukiosta.

Tämä kolumni on osa kolmen kolumnin sarjaa, jossa eka kertaa äänestävät kertovat ajatuksiaan politiikasta ja äänestämisestä. Kolumnisarja on tehty yhteistyössä Yle Uutisluokan kanssa.

Lisää aiheesta

Armin Kellomäen kolumni: Vanhempien ikäluokkien parjaama idealismi sopii politiikkaan täydellisesti

Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)

Yle Kioskin vaalibotti (siirryt toiseen palveluun)

12.4. Nuorten vaalitentti Yle TV1 ja Yle Areena klo 21.00.

Aiheesta voi keskustella 23.03.2019 klo 17.00.