"Jokainen fiksu ihminen auttaa lähimmäistä" - mutta ehtiikö apu perille? Entä väärinkäytökset? Auttamisen ammattilaiset vastaavat

SPR:n Tiina Saarikoski ja Kirkon Ulkomaanavun Marjo Mäenpää vastaavat yleisön kysymyksiin Mosambikin avustustyöstä.

Ulkomaat
Lääkäri tutkii loukkaantunutta miestä kenttäsairaalassa.
Lääkäri tutkii loukkaantunutta miestä kenttäsairaalassa.Jekesai Njikizana / AFP

– Kun näkee lähimmäisen olevan avuntarpeessa, jokainen fiksu ihminen menee auttamaan. Kun ei itse pääse paikalle, voi auttaa toista auttamaan, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski.

– Katastrofeissa pelastetaan ihmishenkiä, toimitetaan ruokaa, puhdasta vettä, terveyspalveluita ja hätämajoitusta, muistuttaa Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Marjo Mäenpää.

Saarikoski ja Mäenpää vastaavat tässä yleisöltä tulleisiin kysymyksiin. Myrskytuhon koettelemaan Mosambikiin välittävät apua mm. Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan sekä Suomen World Vision.

Kommenttipalsta on nyt suljettu ennalta ilmoitetun mukaisesti. Kiitos aktiivisuudesta ja kysymyksistä!

Vastauksia on ryhmitelty ja väliotsikoitu kello 1733.

 Humanitaarisen avun asiantuntija Marjo Mäenpää
Humanitaarisen avun asiantuntija Marjo MäenpääHannu Pesonen / Kirkon Ulkomaanapu
Tiina Saarikoski
SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina SaarikoskiSPR

Kuinka laajasta tuhosta on kyse?

1. kysymys: – Kuinka suuresta katastrofista Idain tapauksessa on kyse?

Marjo Mäenpää, Kirkon Ulkomaanapu: – Kyseessä on suuren mittakaavan katastrofi. On tullut huomattava määrä kuolonuhreja, ja lisäksi tuhot vaikuttavat satojen tuhansien ihmisten elämään. Mosambikissa 385 300 hehtaaria viljelysmaata on vaurioitunut, mikä tulee koettelemaan ruokaturvaa.

– Satoja koululuokkia on tuhoutunut, mikä tietysti romauttaa lasten koulunkäyntiin. Tällä hetkellä ei vielä edes tarkkaan tiedetä kaikkia seurauksia.

Tiina Saarikoski, Suomen Punainen Risti: – Kysymyksessä on lähihistorian suurin luonnonkatastrofi Eteläisessä Afrikassa.

–Tulva-alue on suuruudeltaan kolmannes Uudenmaan läänistä, ja kolmen maan alueella (Mosambik, Malawi, Zimbabwe) avuntarvitsijoita on 2.6 miljoonaa, eli noin puolet Suomen väkimäärästä. Kuva tuhon laajuudesta täydentyy koko ajan.

Kauanko toipuminen kestää?

2. kysymys: – Miten Mosambikin kaltainen köyhä maa tulee selviämään tästä? Voiko taloja rakentaa enää tuolle alueelle uudestaan?

Marjo Mäenpää, Kirkon Ulkomaanapu: – Kertoo tilanteen vakavuudesta, että Mosambikin hallitus on virallisesti pyytänyt kansainvälistä apua maahan. Mosambik on kuitenkin jossain määrin kehittyneempi maa kuin moni muu afrikkalainen valtio, kuten Etelä-Sudan tai Kongon demokraattinen tasavalta.

– Tulee menemään aikaa, ennen kuin Mosambik, Zimbabwe ja Malawi tulevat tästä selviämään. Paikalliset ihmiset ovat myös traumatisoituneita, mikä vaikeuttaa paluuta normaaliin elämään. Talojen uudelleen rakentaminen tulee viemään aikaa. Usein kaikkein köyhimpien asunnot tuhoutuvat. He putoavat tyhjän päälle, vailla vakuutusta tai rahaa rakentaa uutta taloa.

Tiina Saarikoski, Suomen Punainen Risti: –Ihmisillä on kyky selviytyä aika monenlaisesta, mutta selvää on, että tämä katastrofi on laajuudeltaan niin iso, että jälkityö tulee viemään useita vuosia. On tärkeää, että alkuvaiheen avustustyötä jatketaan pitkäkestoisella kehitysyhteistyöllä . Mosambikin punainen risti ja sen vapaaehtoiset tulevat jatkamaan tätä työtä vielä pitkään.

Miksi pitää auttaa?

3. kysymys: – Onko auttaminen vain huonon omantunnon lievittämistä?

Tiina Saarikoski, Suomen Punainen Risti: – Auttaminen on ihmisille luonnollinen reaktio. Kun näkee lähimmäisen olevan avuntarpeessa, jokainen fiksu ihminen menee auttamaan. Kun ei itse pääse paikalle, voi auttaa toista auttamaan.

Marjo Mäenpää, Kirkon Ulkomaanapu: – Esimerkiksi Mosambikissa on tällä hetkellä ainakin 65 000 ihmistä väliaikaisessa suojassa. Humanitaarisissa katastrofeissa pelastetaan ihmishenkiä, toimitetaan ruokaa, puhdasta vettä, terveyspalveluita ja hätämajoitusta.

– Sairaudet, kuten kolera, voivat levitä helposti jos ei ole kunnon sanitaatiota. Ruoan puute voi myös aiheuttaa lieveilmiöitä, rikollisuutta ja väkivaltaa. Kun katastrofi tapahtuu köyhässä maassa eivät paikalliset toimijat pysty täysin vastaamaan ihmisten hätään. Tällöin apu on todella tärkeässä roolissa.

Onko apu korvamerkittyä?

4. kysymys: – Usein katastrofien jälkeen nähdään rahakeräyksiä, joiden varojen mainostetaan menevän juuri kyseisen katastrofin hoitoon. Eikö tämä voi jopa hidastaa avun toimittamista, vai toimitaanko käytännössä sitten niin, että avustukset rahoitetaan yhdestä ja samasta ”yleiskassasta”?

Marjo Mäenpää, Kirkon Ulkomaanapu: – Jos kerätyt varat osoitetaan johonkin tiettyyn katastrofiin, silloin ne myös kohdennetaan tähän.

– On tärkeää, että ihmiset tietävät mihin lahjoitusvaroja käytetään. Toimintaamme voi toki myös tukea yleisesti jos ei halua, että lahjoitus kohdennetaan.

Tiina Saarikoski, Suomen Punainen Risti: – Onneksi valtaosa ihmisten lahjoituksista annetaan SPR:lle yleiseen humanitaariseen käyttöön. Tämä mahdollistaa nopean ja joustavan avun antamisen sekä kotimaassa, että ulkomailla – kuten nyt Mosambikissa.

Ehtiikö apu perille?

5. kysymys: – Ehtivätkö avustusjärjestöt reagoimaan välittömästi katastrofiin vai onko se kuitenkin paikallisten asia?

Marjo Mäenpää, Kirkon Ulkomaanapu: – Kirkon ulkomaanapu on osa kansainvälistä Act Alliance -verkostoa, jolla on paljon jäsenjärjestöjä, paikallisia ja kansainvälisiä. Näin verkosto pystyy nopeasti koordinoimaan apua paikan päälle. Usein juuri paikalliset järjestöt ja toimijat ovat ensimmäisiä, jotka pääsevät selvittämään tuhojen laajuutta ja viemään apua perille.

– Idain tapauksessa kansainvälinen koordinaatio on jo aktivoitunut, ja esimerkiksi maailman ruokaohjelma on jo päässyt toimittamaan ruoka-apua tarvitseville. Apu saadaan perille nykyään nopeasti. On erittäin tärkeää, että paikalliset ovat johtamassa avun koordinaatiota, mutta kansainvälisten toimijoiden tuki on oleellista.

Leikkaavatko sivukulut apua?

6. kysymys: – Sain eilen tekstiviestin avun tarpeesta ja vastasin siihen, eli lähetin rahaa. Kuinka nopeasti tällä tavoin siirretyt rahat saadaan avustavan järjestön tilille, ja kuinka suuri osa esimerkiksi 20:stä eurosta hupenee esimerkiksi operaattorille? Mikä olisi järkevin tapa lähettää rahaa?

Tiina Saarikoski, Suomen Punainen Risti: – Olet aivan oikeassa, summasta menee osa palveluntuottajalle ja operaattorille. Tekstiviestin lähettäminen tai siihen vastaaminen on kuitenkin helppo tapa lahjoittaa ja monet lahjoittajat toivovat tällaista tapaa osallistua. SPRn keräyksissä pidämme huolen, että nämä ns. sivukulut pysyvät kohtuullisina.

– Saamme tiedon tekstiviestikeräyksen tuotosta välittömästi, joten vaikka rahat eivät ole vielä tilillä, voimme jo suunnitella niiden hyödyntämistä. Lahjoittamisen voi tehdä myös tilisiirrolla.

Marjo Mäenpää, Kirkon Ulkomaanapu: –Kirkon ulkomaanavussa vuonna 2017 yhdestä eurosta käytettiin avustustyöhön yli 87 senttiä, alle 13 senttiä käytettiin tukitoimintoihin, eli vaikuttamistoimintaan, varainhankintaan, viestintään ja koulutukseen sekä yleishallintoon.

– Pitää muistaa että suurissa katastrofeissa tarvitaan ihmisiä, jotka vievät avun perille. Näin myös henkilöstökulujen osuus on ymmärrettävää.

– Kirkon ulkomaanapu on jo tehnyt päätöksen lähettää apua Idan uhreille. Avun perille menemistä nopeuttaa se, että paikalliset järjestöt Mosambikissa ja Zimbabwessa toteuttavat hätäavun perille menon. Rahat saadaan avustavan järjestön tilille yleensä muutamassa päivässä. Jos paikallisilla järjestöillä on omia varoja on myös mahdollista sopia, että ne aloittavat näiden avulla hätäavun heti.

Vastaako apu akuuttiin hätään?

7. kysymys: – Paikkako nyt annettu avustus paikkaa koloa, jonka avustuskohteeseen jo lähetetyt avustukset ovat aiheuttaneet?

Tiina Saarikoski, Suomen Punainen Risti: – Kun esimerkiksi päätämme lähettää 100 000€ Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastosta katastrofin tapahduttua ja ihmiset sen jälkeen lahjoittavat juuri tähän katastrofiin vaikka 50 000€, niin ne rahat on silloin jo lahjoitettu etukäteen, eikä avun antaminen viivästy .

Marjo Mäenpää, Kirkon Ulkomaanapu: – Tällaisen mittavan katastrofin iskiessä tulee todella paljon uusia tarpeita; ei ole ruokaa, vettä, lääkkeitä eikä suojaa. Nyt annettu avustus kohdistuu näihin tarpeisiin, ja halutaan pelastaa ihmishenkiä ja vastata ensimmäiseen akuuttiin hätään.

– Kehitysavussa katastrofien ennakointi on noussut tärkeään rooliin, joten aikaisemmin annettu avustus voi auttaa ihmisiä tällaisen kriisin aikana.

Miten vältetään väärinkäytökset?

8. kysymys: – Avustuskohteissa on ollut myös väärinkäytöksiä, mm. Haitista raportoitiin seksuaalista hyväksikäyttöä. Miten avustusjärjestöt voivat varmistaa ettei tällaista tapahdu?

Marjo Mäenpää, Kirkon Ulkomaanapu: – Avustusjärjestöt kiinnittävät näihin asioihin todella huomiota. Meille tullessaan työntekijät allekirjoittavat ja sitoutuvat sääntöihin, jotka estävät lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön. Koulutamme henkilökuntaamme liittyen näihin kysymyksiin. Myös lasten kanssa toimivien työntekijöiden taustoja selvitetään.

– Mahdollisia muita väärinkäytöksiä valvoo mm. sisäinen tarkastajamme. Meillä on myös käytössä oma ”whistle blowing” systeemi, jossa kuka tahansa työntekijöistämme voi ilmoittaa mahdollisista väärinkäytöksistä, ja halutessaan anonyymisti.

Tiina Saarikoski, Suomen Punainen Risti: – Suomen Punainen Risti ei hyväksy väärinkäytöksiä millään muotoa. SPR:llä on omat monitorointi- ja seurantamekanismit, joilla seuraamme avun perille menoa ja toteutusta ja meillä on tiukat toimintaohjeet avustustyöntekijöillemme.

– Avunsaajille järjestetään mahdollisuus raportoida mahdollisista väärinkäytöksistä ja raportoituihin epäilyksiin ja väärinkäytöksiin puututaan heti.

Voiko myrskytuhoon varautua?

4. kysymys: – Voidaanko vastaava tuho ennakoida - onko tulvavaroitussysteemi mahdollista saada kuntoon?

Tiina Saarikoski, Suomen Punainen Risti: – Tulva- ja myrskyvaroitussysteemejä on jo olemassa ja Suomen Punainen Risti pitää tätä työtä tärkeänä. Siksi teemmekin Ilmatieteenlaitoksen kanssa ja avustustyöntekijöinämme on mm. meteorologeja.

Marjo Mäenpää, Kirkon Ulkomaanapu: – Teemme työtä eri maissa, jotta paikalliset yhteisöt ovat paremmin varautuneita mahdollisiin luonnonkatastrofeihin. Esimerkiksi koulussa opetetaan lapsille, miten toimia katastrofien, kuten maanjäristysten, tapahtuessa.

– Minulla ei ole nyt tarkkaa tietoa tulvavaroitussysteemin tilanteesta näissä maissa, mutta joka tapauksessa paikallisilla viranomaisilla on tässä merkittävä rooli.

– On hyvä olla eri toimeentulomuotoja, jos seuraava sato jää huonoksi, kuten Mosambikissa pelätään tuhon seurauksena tapahtuvan. Lisäksi tulvien varalle voidaan rakentaa turvavalleja.

Lisää aiheesta:

Kartan katastrofin laajuudesta voit katsoa tästä.

Ylen toimittaja Liselott Lindströmin kuvia katastrofin keskeltä voit nähdä tästä. Hänen tuore raporttinsa Mosambikin Beirasta on luettavissa tästä.

Mosambik kuuluu suomalaisen kehitysavun kohteisiin. Myrskyvaroitusten antamista helpottavan säätutkajärjestelmän kehittäminen kuitenkin keskeytyi, kun Suomi leikkasi kehitysyhteistyövaroja.