Kenellä on timmeimmät vatsalihakset 30 päivää synnytyksestä? – Kolme äitiä avautuu valtavista ulkonäköpaineista

Odotuksia äitiydelle rakennetaan yhä enemmän sosiaalisen median ja toisiin äiteihin vertailun kautta.

Ulkonäköpaineet
Odottava nainen raidallisessa paidassa.
Sosiaalinen media painostaa äitejä palaamaan raskauden jälkeen mahdollisimman nopeasti entisiin mittoihin. Antti Eintola / Yle

Kun kouvolalainen Teija Suutari odotti esikoistaan, hänellä oli lievää ylipainoa. Lääkäri totesi aikuistyypin eli tyypin 2 diabetesta sairastavalle Suutarille, että hänen painonsa ei tarvitsisi nousta kiloakaan koko raskauden aikana.

– Se kommentti jäi hyvin vahvasti takaraivoon. Olin viikolla 12 raskaana, ja sen kuultuani tuntui todella painostavalta mennä neuvolassa puntarille.

Loppujen lopuksi kiloja kertyi kahdeksan. Alkuraskauden aikana saadusta kommentista huolimatta kasvava vatsa oli Suutarille ylpeyden ja ilon aihe.

– Sain odotusaikana muutamia hyvinkin suoria kommentteja, että oletpa sinä iso. En välittänyt niistä, sillä koin itseni raskauden aikana kauniiksi, toteaa parhaillaan toista lastaan odottava Teija Suutari.

Kiire palautua ulkoisesti

Ei ole kuitenkaan poikkeuksellista, että raskaana olevan naisen painon kommentointi aiheuttaa negatiivisen tunnekuohun.

Nopealla haulla internetistä löytyy liuta keskusteluja ja vinkkejä miten hallita painoa raskauden jälkeen ja jopa sen aikana, jotta kehon ulkoiset muutokset synnytyksen jälkeen näyttäytyisivät mahdollisimman pieninä.

Aika usein jo jälkitarkastuksissa äiti kysyy, että koska voi mennä salille.

Maija Sipari, terveydenhoitaja, Kotkansaaren neuvola

Etenkin sosiaalisessa mediassa ennen ja jälkeen -kuviin on vaikea olla törmäämättä. Tunnisteilla #FitMom ja #FitPregnancy löytyy Instagramista miljoonia kuvia, joissa äidit ympäri maailman esittelevät vauvavatsaansa kuntosalilla tai painonpudotustaan synnytyksen jälkeen.

Neljän lapsen äiti Sanna Kenttäkumpu on todennut, että nykypäivänä monella tuntuu olevan kova kiire palautua synnytyksestä ulkoisesti.

– Itse en niinkään sosiaalisessa mediassa näkemistäni kuvista kavahda, mutta joku muu voi ajatella, että miksei itse näytä tuolta. Kun näkee kuvan toisen äidin timmeistä vatsalihaksista ja sen yhteydessä lukee 30 päivää synnytyksen jälkeen, niin kyllähän se ulkonäköpaineita luo, sanoo Kenttäkumpu.

Sanna Kenttäkumpu
Kun Sanna Kenttäkumpu sai esikoisensa noin 15 vuotta sitten, hän halusi palautua mahdollisimman nopeasti. Enää hän ei ole yhtä kriittinen ulkonäkönsä suhteen, sillä arjessa jaksaminen on hänestä tärkeämpää.Juha Korhonen/Yle

Raskauden tuomia rajoituksia voi olla haastava hyväksyä

Kotkalaisen Kotkansaaren äitiysneuvolan terveydenhoitaja Maija Siparin mukaan ulkonäkökeskustelun polttavuus on lisääntynyt viime vuosina. Etenkin äidit, jotka ovat tottuneet urheilemaan paljon, saattavat kokea haasteena, ettei raskaana ollessa voi liikkua niin rajusti.

– Aika usein jo jälkitarkastuksissa äiti kysyy, että koska voi mennä salille. Toivon, että enemmän keskityttäisiin vauvaan tutustumiseen sekä imetykseen, Sipari sanoo.

Lantionpohjan lihasten vahvistamisen voi aloittaa jo vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Liian aikainen tai raju liikunta synnytyksen jälkeen voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, kuten selän kipeytymistä tai vaurioita lihaksille tai nivelille.

Jouduin työstämään sitä, etten ikinä näytä samalta kuin ennen.

Teija Suutari

Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen THL:n äitiys- ja lastenneuvolapalveluista toivoo, että äidit puhuisivat mahdollisista ulkonäköön liittyvistä paineista ja huolista avoimesti.

– Neuvoloissa keskustellaan äidin kanssa monista raskauteen ja äitiyteen liittyvistä asioista, mutta ulkonäköpaineista ehkä ennemminkin puhutaan vain, jos ne erikseen otetaan puheeksi, Hakulinen sanoo.

Muottiin työntämistä

Ylen haastattelemat kolme äitiä toivovat, että neuvolassa heidän vointiinsa oltaisiin keskitytty enemmän.

– Paljon puhutaan siitä, että paljonko on tullut kiloja. Se on sellaista äitien työntämistä samaan muottiin, Sanna Kenttäkumpu toteaa.

Kahden lapsen äiti Tiina Pönni tietää, että puntarilla on oma tehtävänsä raskauden seurannassa. Hän kuitenkin toivoo, että äidin tuntemuksille annettaisiin enemmän arvoa.

– Sinua mitataan koko ajan, ja välillä painonnousu on hyvä asia, välillä huono. Itse totesin, että kilot eivät kiinnosta, kunhan olen terveessä kunnossa, Pönni toteaa.

Teija Suutari puolestaan huomasi, että lapsen synnyttyä hänen jaksamisesta ei kysytty paljoakaan.

– Raskauden ajan neuvolassa seurattiin minua ja vauvaa ikään kuin yksikkönä. Synnytyksen keskityttiinkin pääasiassa lapseen ja minun vointiini puolestaan yllättävän vähän, puolitoista vuotta sitten esikoisensa saanut Suutari sanoo.

Teija Suutari
Teija Suutari kääntyi lähipiirinsä ja muiden äitien puoleen, kun tarvitsi tukea raskauden aikana. Ajatusten käsittely puhumalla auttoi häntä paljon.Juha Korhonen/Yle

Myös kehon sisäiset muutokset mietityttävät

Teija Suutari muistaa kuulleensa, että kuusi viikkoa on normaali palautumisaika sektiosta. Hän yllättyi, kun näin ei hänen omalla kohdalla käynytkään. Apu löytyi vasta, kun hän itse haki sitä.

– Kuuden viikon jälkeen pystyin käymään askel kerrallaan vaunulenkillä. Fysioterapia on kyllä sellainen asia, joka pitäisi tuoda enemmän ilmi, edes terminä neuvolassa. Aika itseohjautuva sai olla siinä asiassa, Suutari sanoo.

Tiina Pönni toivoo, että kropan jaksaminen otettaisiin useammin puheeksi.

– Itse palauduin ulkoisesti aika nopeasti raskauksistani. Muutokset, jotka eivät näy ulospäin, mietityttivät ennemminkin jälkikäteen sen sijaan, että jäikö lanteille viisi kiloa, Pönni kertoo.

– Monesti taustalla voi lisäksi olla paljon isompiakin asioita kuin ne viisi kiloa. Voi olla, että nainen ei yksinkertaisesti pysty jumppaamaan siihen malliin kuin ennen raskautta, toteaa Sanna Kenttäkumpu.

Siksi hän, Tiina Pönni ja Teija Suutari toivovat, että raskaudesta palautumiseen suhtauduttaisiin suvaitsevammin ja muistettaisiin, että kyseessä on pitkä ja kokonaisvaltainen prosessi.

– Vaaka ei ole kaiken mittari, ja sen painottaminen on mielestäni todella tärkeää etenkin sellaisille äideille, joilla on haasteita itsetunnon kanssa, Teija Suutari sanoo.

Tiina Pönni
Tiina Pönni toivoo, että neuvolassa puhuttaisiin enemmän kehon muutoksista ja siitä, miten liikkua oikein raskauden aikana ja jälkeen.Juha Korhonen/Yle

Äitien keskeistä vertailua

Ulkonäkö on vain yksi elämän osa-alue, josta nykyäidit kokevat painetta, muistuttaa Sanna Kenttäkumpu.

– Välillä tuntuu, että koko vanhemmuus on yhtä vertailua, ja että arvostelua tulee joka tuutista. Ja se on juuri pitkälti äitien keskeistä, hän sanoo.

Kyseessä voi olla mikä tahansa asia perheen ruokavaliosta lasten harrastuksiin ja rattaiden kuosiin. Kyse on naisten mukaan vanhemmuuden idealismista: siitä, kenellä on koko paletti hallussa.

– Itseäni ahdistaa hieman nähdä esimerkiksi videoblogeja raskauden jälkeisestä elämästä, joissa kaikki on täydellistä ja organisoitua. Itse kuitenkin tiedän, että se ei välttämättä ole realistista, että lapset ovat aina iloisena rivissä aamuseitsemältä, puhtaan valkoiset t-paidat päällä, Teija Suutari toteaa.

Teija Suutari, Tiina Pönni ja Sanna Kenttäkumpu
Teija Suutari (vas.), Tiina Pönni ja Sanna Kenttäkumpu toivovat, että raskaudesta palautumiseen suhtauduttaisiin armeliaammin, sillä kyseessä on pitkä ja kokonaisvaltainen prosessi.Juha Korhonen/Yle

Kohti armeliaampaa suhtautumista

Vaikka odotuksia äitiydelle rakennetaan yhä enemmän sosiaalisen median kautta, on asiassa kääntöpuolensa: sosiaalinen media mahdollistaa samanaikaisesti myös ulkonäköpaineiden aktiivisen murtamisen.

– On ollut mahtavaa nähdä vastakampanjoita, joissa äidit näyttävät, miltä heidän kroppansa näyttää heti tai vaikka vuosi synnytyksen jälkeen – eikä se ole se pyykkilautavatsa. On lohdullista tietää, että myös miehet voivat törmätä näihin kuviin, Teija Suutari sanoo.

Hän tiesi jo raskaaksi tullessaan, että jotkut palautuvat synnytyksestä nopeammin kuin toiset. Pelkän painon palautumiseen ennalleen kului hänellä yli puoli vuotta.

Osa kehon muutoksista on kuitenkin pysyviä, kuten sektiosta jääneet arvet.

– Jouduin työstämään sitä, etten ikinä näytä samalta kuin ennen. Tullessani toista kertaa raskaaksi huomasin kuitenkin ennemminkin välittävän siitä, että onhan tämä vain kosmeettista, ja vauvalla on kaikki hyvin, Teija Suutari sanoo.

Hän on hyväksynyt jäljet osaksi itseään ja on nykyisin jopa ylpeä niistä.

– Huomasin että viimeinenkin palikka osui kohdalleen, kun ensimmäinen ajatukseni koski vauvaa, ei minua, hän hymyilee.