Monen opiskelijan verkkokalvolle on piirtynyt kuva kylttejä pitelevistä poliitikoista, jotka viime eduskuntavaaleissa lupasivat, että koulutuksesta ei leikata.
Toisin kuitenkin kävi. Keskustan, kokoomuksen ja sinisten / perussuomalaisten muodostaman hallituksen aikana esimerkiksi yliopistoilta ja ammattikouluilta leikattiin runsaasti ja opiskelijoiden toimeentuloa siirrettiin lainapainotteisemmaksi.
Syyttömiä eivät ole pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen edeltäjätkään, Kataisen ja Stubbin hallitukset, jotka niin ikään leikkasivat mittavasti koulutuksesta.
Näissä hallituksissa olivat mukana myös nyt koulutuspuolueiksi itsensä mielellään näkevät SDP ja vihreät.
Helsingin yliopistossa opiskelevalla Iris Scheininilla on toivelista seuraavalle hallitukselle: ei leikkauksia koulutukseen, opintotukeen tai asumiseen.
– Koulutusleikkausten jälkeen opetus on muuttunut paljon enemmän massaluennoiksi, professoreilla ja lehtoreilla on paljon vähemmän aikaa esimerkiksi palautteen antamiseen ja väki on aika ylikuormittunutta.
Sipilän mukaan koulutuksesta ei olisi jouduttu kuluvalla vaalikaudella leikkaamaan, ellei "edellisen hallituksen jäljiltä talous ei olisi ollut kuralla".
– Nyt kivijalka on kunnossa ja pystytään koulutuksen rahoitusta lisäämään peruskouluun, toiselle asteelle, yliopistoihin, toimitusministeristön pääministeri ja keskustan puheenjohtaja katsoo nyt.
Nyt eduskuntapuolueet hehkuttavatkin kuin yhdestä suusta koulutuksen tärkeyttä vaaliteemoissaan. Jos puolueiden vaaliohjelmiin ja koulutuspoliittisiin linjauksiin on uskominen, koulutusleikkausten aika näyttää olevan ohi.
Lupaukset ovat silti lähinnä kauniita sanoja: konkretia ja rahasummat jäävät usein uupumaan.
Monen puolueen kohdalla on jäänyt myös pitkin vaalikevättä epäselväksi, millä kauniit lupaukset rahoitetaan.
SDP: Veropohjan laajennus ja tiivistys tuo rahaa
Korkeakoulut ovat kärsineet leikkauksista ja leikkaukset ovat suututtaneet yliopistoväkeä. Puolueet vannovat nyt laadukkaan korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen nimeen.
Opiskelija Marius Eklund Helsingin yliopistosta toivoo, että opiskelijoiden tuet ja yliopiston määrärahat pysyisivät vähintään samalla tasolla.
– Voisi katsoa rajoja, kuinka paljon tuen kanssa saa tienata. Tuntuu vähän turhalta rajoittaa mahdollisuuksia tehdä töitä.
Puolueista ainakin kokoomus, keskusta, RKP, siniset ja vihreät haluavat laittaa liikkeelle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamisen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Vasemmistoliitto havittelee viittä prosenttia.
Tällä vaalikaudella hallitusvastuussa olleet puolueet ovat varoitelleet oppositiota antamasta poskettomia lupauksia, jotta talous ei vaarannu uudelleen.
Vihreät ovat puhuneet jopa koulutusmiljardista.
Kannatuskyselyjä johtavan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan koulutukseen, mukaan lukien korkeakouluihin, voidaan ryhtyä tekemään pikkuhiljaa satsauksia.
– Veropohjaa laajentamalla ja tiivistämällä voidaan päätyä miljardin tai puolentoista lisärahaan per vuosi, Rinne perustelee sitä, mistä rahat tulisivat.
Lisäksi mahdollinen työllisyysasteen nousu auttaa asiaa, Rinne uskoo.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on varovainen antamaan lupauksia.
– Me olemme nyt kovalla työllä saaneet Suomen talouden lähes tasapainoon. Nyt meillä on kovaa maata jalkojen alla. Lähden siitä, että jos tällä talouden kehityksellä pystytään jatkamaan, niin meidän ei tarvitse tehdä uusia leikkauksia.
Jos jakovaraa riittää, se pitäisi Orpon mukaan suunnata koulutukseen, sivistykseen ja osaamiseen.
Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulosta ei puhuta vaaliohjelmissa erityisemmin. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP kuitenkin olisivat valmiita korottamaan opintorahaa.
Helsingin yliopistossa opiskeleva Riikka Mononen sanoo olevansa sikäli hyvässä asemassa, että hänen alansa eli psykologian työllistymisnäkymät ovat hyvät.
– Toki se olisi positiivista, että opintoraha olisi sellainen, että sillä voi elää, mutta itse en pidä pahana, että joutuu ottamaan lainaa, koska koulutus on kuitenkin ilmainen.
Toinen aste korostuu vaalilupauksissa
Erityisesti toisen asteen koulutus korostuu eduskuntapuolueiden lupauksissa.
Yle on aiemmin kertonut, että oppivelvollisuuden pidentäminen lukioihin ja ammattioppilaitoksiin saa vahvaa tukea Ylen vaalikoneessa.
Vaaliohjelmien perusteella myös maksuton toiseen asteen koulutus eli siis se, että myöskään oppimateriaaleista ei tarvitsi maksaa, saa usealta puolueelta tukea.
Toisen asteen maksuttomuuden kannalla ovat SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Keskusta kannattaa toisen asteen maksuttomuutta 18-vuotiaaksi asti.
SDP:n Rinteen mukaan toisen asteen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen maksaa reilut 100 miljoonaa euroa.
– Se kannattaa toteuttaa nopeasti, sillä sillä on merkitystä ja se maksaa itsensä takaisin nopeasti.
Lähes jokaisen eduskuntapuolueen vaaliohjelmassa mainitaan myös ammattikoulut.
Ammattioppilaitosten rahoja on leikattu jo kymmenkunta vuotta ja hämminkiä on aiheuttanut myös viime vuoden alussa voimaan tullut reformi.
Opettajien antama opetus on vähentynyt ja opiskelijoilta vaaditaan entistä suurempaa itsenäisyyttä opintojensa suunnittelussa.
Yle on kirjoittanut aiheesta muun muassa näissä jutuissa:
Ammattioppilaitosten ahdinko huomattu
Kelkka on nyt kääntynyt ja puolueiden mielestä ammattikouluihin tarvitaan nyt riittävästi rahaa ja lisää opettajia ja lähiopetusta.
– Keskustan ohjelmassa on ammatilliseen koulutukseen tuhat uutta opettajaa ja ohjaajaa lähinnä työpaikalla tapahtuvan oppisopimuskoulutuksen tueksi. Tämä on myös vastaus suureen työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan ja työvoimapulaan, joka meillä tällä hetkellä yrityksissä on, sanoo Sipilä.
Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mukaan koulutus ylipäätään tarvitsee kunnianpalautusta. Lähiopetus ammattikouluissa on suorastaan kaoottisessa tilassa ja siihen pitäisi puuttua aivan ensimmäisenä, hän sanoo.
– Meillä on jäänyt nuoria heitteille vaille lähiopetusta, nuoria, joilla kouluviikko on muuttunut kolmi- tai nelipäiväiseksi opetuksen puuttumisen takia.
Orpon mukaan opetuksen riittävyyteen täytyy puuttua, sillä ammattikouluikäisiä nuoria ei pidä jättää oman onnensa nojaan.
Hänen mielestään myös koulutuksen järjestäjillä on vastuu.
– Toiselle asteelle annetaan rahoitusta muistaakseni noin 1,5 miljardia ja siitä vain reilu puolet menee itse opetukseen.
Lisää aiheesta:
21-vuotias Denis Purhonen ei käy töissä eikä opiskele: "Haluaisin normaaliin rytmiin" – Oppivelvollisuuden pidentäminen saa vahvaa tukea Suurperheen poika rahoittaa lukio-opintojaan laulamalla – hintavertailumme kertoo, että yksi kirja voi maksaa jopa 80 euroa