Li Andersson Ylen vaalitentissä: "Pidän epätodennäköisenä, että vasemmistoliitto päätyy kokoomuksen johtamaan hallitukseen" – lue kooste illan liveanalyysistä

Puheenjohtaja Andersson ei usko, että kokoomus ja vasemmistoliitto löytäisivät yhteistä säveltä hallitusohjelmaneuvotteluissa.

eduskuntavaalit
Li Andersson Ylen Vaalitentti 27.03.2019. Studio 2 Yleisradio. Eduskuntavaalit 2019

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson linjasi Ylen vaalitentissä, että hänen oman puolueensa mahtuminen samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa on epätodennäköistä. Näin ainakin mikäli kokoomus on hallituksessa johtavassa asemassa.

– Kokoomuksen johtamaan hallitukseen, pitäisin sitä epätodennäköisenä, Andersson totesi tentissä.

Hänen mukaansa hallituksen kokoonpano ja hallitusohjelma määrittelevät vasemmistoliiton ratkaisun. Andersson kuitenkin pitää epätodennäköisenä, että kokoomus ja vasemmistoliitto löytäisivät asiakysymyksissä yhteisen linjan.

Vasemmistoliiton tavoitteiksi eduskuntavaaleissa Andersson asetti vaalivoiton ja paikkamäärän kasvun.

Anderssonin suoriutumista Ylen vaalitentissä analysoivat verkossa politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta, retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio ja Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Alla on analyysistä yhteenveto.

Mikä oli tentin kohokohta?

Johanna Vuorelma: Tentissä ei ollut varsinaista kohokohtaa. Se rakentui puolueen imagon, työllisyyspolitiikan, ilmastotoimien ja verotuksen analyysin varaan. Andersson kritisoi erityisesti kokoomusta ja toi esiin, että hallitusyhteistyö kokoomusjohtoisessa hallituksessa olisi epätodennäköistä – tämä oli toki odotettava linjaus.

Antti Mustakallio: Tentin kohokohta oli mielestäni se, kun Anderssonilta tiukattiin, mikä on vasemmiston lupausten hintalappu ja kuinka rahoitus hoidetaan. Vastaus tuli nopeasti: kaksi miljardia. Andersson ei siis esittänyt epämääräistä 1-3 miljardin haarukkaa. Tämän jälkeen tuli selvitys rahoituskeinoista. Andersson vaikutti itse ainakin uskovansa vasemmistoliiton malleihin tiukasti, mutta onnistuiko monimutkaisen asian perustelu epäilevälle äänestäjälle?

Mikä oli tentin outo hetki?

Johanna Vuorelma: Tentin outo hetki oli, kun Andersson antoi ymmärtää nykyisen työllisyystason olevan riittävä. Se saattoi olla huono muotoilu?

Antti Mustakallio: Tentin outo hetki oli Anderssonin muotoilu: "Jos halutaan työllisyyttä parantaa siitä, missä se on nyt..." Katsoja jää pohtimaan, onko vasemmistoliitolle työllisyyden parantaminen tärkeä tavoite.

Toistuiko tentissä jokin ydinsanoma?

Johanna Vuorelma: Illan ydinsanoma oli koulutus, koulutus ja koulutus. Tämä on puolueelle keskeinen teema, mutta sen avulla voi olla vaikea erottua muista puolueista, koska muutkin painottavat koulutuksen ja osaamisen tärkeyttä. Toki vasemmistoliitolla on enemmän uskottavuutta asiassa verrattuna hallituspuolueisiin, jotka koulutuslupauksesta huolimatta kohdistivat kovia leikkauksia koulutukseen viime vaalikaudella.

Antti Mustakallio: Ydinsanoma liittyi verouudistukseen, johon linkittyy se Anderssonin toteamus, että vanhenevassa Suomessa ei verojen laskeminen ole kestävä tie.

Kenelle sanoma oli suunnattu?

Johanna Vuorelma: Kiinnostavaa oli, että puheessa sanoma oli suunnattu vahvasti eläkeläisille – puheesta lähes puolet käsitteli vanhustenhoitoa ja arvokasta vanhuutta. Toki eläkeläiset ovat yksi vasemmistoliiton kannattajaryhmistä ja äänestävät nuoria aktiivisemmin. Ja kyllä vanhustenhoitoon liittyvät kysymykset koskettavat laajasti eri sukupolvia. Puolue on pyrkinyt nuorentamaan imagoaan viime vuosina, vihreisiin verrattuna viesti ei kuitenkaan ollut niin selvästi suunnattu nuorille.

Antti Mustakallio: Puheen sanoma oli suunnattu niille äänestäjäryhmille, jotka voisivat mahdollisesti vasemmistoliittoa äänestää: heitä lueteltiin puheessa. Tentissä kautta linjan kannettiin huolta niistä, jotka elävät taloudellisesti ahtaalla. Tämä näkyy konkreettisesti siinä, että vasemmistoliitto olisi periaatteessa halukas tarjoamaan 800 euron perustulon – josta tosin Andersson nyt myönsi, että aivan lähiaikoina kyseinen tavoite ei ole realistinen.

Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esille jokin erikoinen väite?

Johanna Vuorelma: Hallituksen työllisyystavoitteen toteutumiseen liittyvä keskustelu oli erikoinen. Andersson ei halunnut antaa hallitukselle juurikaan pisteitä tavoitteen toteutumisesta, vaikka asiantuntija-arvioissa hallitusten toimien on arvioitu vaikuttaneen työllisyyden kasvuun.

Antti Mustakallio: Andersson oli sitä mieltä, että heidän malleistaan hyötyisi myös keskiluokka, ja siten näki keskiluokan mahdollisina vasemmistoliiton äänestäjinä. Nähdäkseni puolue ei kuitenkaan suuntaa aktiivisesti viestiään aivan tälle ryhmälle.

Huomasitko tämän? Pieni tai iso asia, joka saattoi mennä monelta ohi?

Johanna Vuorelma: Yksi kiinnostava huomio oli, että Anderssonin kritiikin kohteena oli ensisijaisesti kokoomus, eivät muut puolueet. Vastakkainasettelua rakennetaan vahvasti vasemmisto–oikeistolinjalla, eikä esimerkiksi liberaali–konservatiivijako tullut ollenkaan esiin., vaikka vasemmistoliitto painottaa näkyvästi liberaaleja arvoja.

Antti Mustakallio: Li Andersson on ilmeikäs esiintyjä, jota imagokonsultit eivät ole nähtävästi päässeet juurikaan silottelemaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että verrattuna muihin puoluejohtajiin Andersson ei istu julkisissa tenteissä selkä suorassa vaan eteenpäin nojautuneena. Hänen elekielensä on myös pidäkkeettömämpää kuin monen muun puoluejohtajan. Jos hän hämmästyy tai ihmettelee jotain, hän myös näyttää sen kasvonilmeillään.

Andersson sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui?

Johanna Vuorelma: Anderssonin puhe oli näistä puheenjohtajapuheista vaikuttavin: se oli intensiivinen, selkeästi rakennettu, ulkoa opeteltu ja raikas. Puheen kolme teemaa – arvokas vanhuus, osaaminen ja ilmastonmuutos – eivät kuitenkaan erottuneet kovin selkeästi aiemmista puheista. Tässä olisi ollut hyvä mahdollisuus kertoa vasemmistoliiton vaihtoehto muille puolueille, nyt se jäi ilmaan. Köyhyys teemana näkyi puheessa yllättävän vähän, vaikka lapsiperheköyhyys kyllä mainittiin.

Antti Mustakallio: Yksi tapa saada kuulijat kiinnostumaan puheesta on aloittaa yllättävästi. Näin teki esimerkiksi Tuula Haatainen vuosi sitten vastaavassa presidentinvaalitentissä lainatessaan Miina Sillanpäätä. Andersson aloitti myös lainauksella - lauseella, jonka eräs hänen kohtaamansa kansalainen oli lausunut. Puheen rakenteen myönteisenä puolena oli kolme selkeästi erottunutta kokonaisuutta: vanhusten hoiva, osaamiseen ja koulutukseen panostaminen ja ilmastokysymykset. Näistä tosin keskimmäinen osa-alue oli aiheensa puolesta vähän kahta muuta epäselvempi.

Hoivakysymyksiä Andersson käsitteli konkreettisilla esimerkeillä. Ilmasto-osuudessa tuli selkeä lupaus: Suomesta hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä. Joitakin hyviä iskeviä ilmaisuja, kuten ”ensimmäinen sukupolvi joka näkee vaikutukset, viimeinen joka voi ratkaista ilmastokriisin”.

Andersson puhui selkeästi ja hänellä oli myös tunnetta mukana. Mutta miksi puheen lopun vakava teema päätettiin hymyyn? Tämä hämmensi. Vaikka puhe olikin monella tavalla onnistunut, pitää kriittisenä kysymyksenä huomata, että SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat monissa asioissa kovin samoilla linjoilla, enkä ole ihan varma, että tällä puheella onnistuttiin erottautumaan näistä muista vasemmistopuolueista.

Jokainen puheenjohtaja ja puolue saa oman päivänsä

Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Tentit jatkuvat vielä torstaina ja viimeinen puheenjohtajatentti on ensi viikon maanantaina.

Torstai 28.3. Jussi Halla-aho, perussuomalaiset
Maanantai 1.4. Sampo Terho, siniset

Petteri Orpon (kok.), Antti Rinteen (sd.), Pekka Haaviston (vihr.), Juha Sipilän (kesk.), Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin (kd.) tentit on nähtävissä Yle Areenassa.

Lue lisää:

Li Andersson yrittää katkaista vuosien tappiokierteen – tällainen puolue on uutta nousua hakeva vasemmistoliitto

Erillainen pääministeritentti: Miksi Li Andersson nauroi smoothiebaarille, mitä hän katuu elämässään eniten? video

Ylen vaalikone(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)

Yle Areenan vaalisivu

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.