Jussi Halla-aho suomi "ilmastohysteriaa" Ylen tentissä: aiheuttaa ahdistusta ja laskee syntyvyyttä – lue kooste liveanalyysistä täältä

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan ilmastonmuutoskeskustelulla voi olla vaikutusta aiempaa alhaisempaan syntyvyyteen.

eduskuntavaalit
Jussi Halla-Aho Ylen Vaalitentissä 28.03.2019 Studio 2 Yleisradio. Eduskuntavaalit 2019

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho suomi Ylen tentissä kovin sanoin ilmastonmuutoskeskustelua Suomessa.

– Emme halua Suomea, jossa koululaisten päät laitetaan sekaisin sukupuoliöyhötyksellä ja ilmastohysterialla, Halla-aho sanoi puheessaan.

Ilmastonmuutosteemaan palattiin myöhemmin tentissä. Syntyvyydestä puhuttaessa Halla-aho sanoi, että keskustelu ilmastonmuutoksesta voi vaikuttaa aiempaa alhaisempaan syntyvyyteen.

– En voi olla mainitsematta ilmastonhysterian lietsomista. Mediassa suorastaan pidetään sankareina nuoria aikuisia, jotka julistavat, etteivät he halua tuhota maapalloa eivätkä he hanki lapsia, Halla-aho totesi.

Halla-ahon suoriutumista Ylen vaalitentissä analysoivat verkossa politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta, retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio ja Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala. Alla on summaus illan analyysistä.

Mikä oli tentin kohokohta?

Johanna Vuorelma: Tentti oli varsin jännitteinen koko ajan, eikä siinä ollut varsinaista kohokohtaa. Tenttiä määritti Halla-ahon pyrkimys profiloida perussuomalaiset käytännönläheisenä järkipuolueena, mikä oli ristiriidassa Halla-ahon puhetyylin kanssa, jossa vedotaan tunteisiin, käytetään värikkäitä kielikuvia ja kanavoidaan poliittisia intohimoja.

Antti Mustakallio: Varsinaista kohokohtaa on vaikea löytää. Halla-ahon suhde tiedotusvälineisiin on perinteisesti ollut enemmän tai vähemmän jännitteinen, ja kyllä tässäkin keskustelussa oli jotenkin jännitteinen tunnelma koko ajan. Halla-aho monesti halusi mennä käsitteen määrittelyihin, mikä hänelle tietenkin sallittakoon. Tämä kuitenkin teki etenemisestä hieman junnaavaa.

Mikä oli tentin outo hetki?

Johanna Vuorelma: Tentin outo hetki oli, että huolimatta Halla-ahon sitoutumisesta suomalaisen työn ja yrittäjyyden edistämiseen hänellä ei ollut tarjota mitään konkreettisia politiikkakeinoja niiden ajamiseen. Tätä aihetta käsiteltiin suhteellisen kauan, joten aikaa keinojen esittelemiseen kyllä oli.

Antti Mustakallio: Outo hetki oli se, kun Halla-aho määritteli, ettei ilmastokysymyksissä pidä kokea moraalista tuskaa menneistä teoista - ja sitten hän kysyi toimittaja Olli Seurilta: "Uskotko sinä perisyntiin?" Seuri tuntui hetkeksi häkeltyvän.

Toistuiko tentissä jokin ydinsanoma?

Johanna Vuorelma: Halla-ahon ydinsanoma oli ajatus siitä, että perussuomalaiset on käytännönläheinen, ei ideologinen puolue. Hän jopa linjasi, ettei perussuomalaiset ole maahanmuuttovastainen puolue – tässäkin asiassa hän pyrki tekemään peräeroa ideologiseen ajatteluun. Sama koski puolueen nuorisojärjestön etnonationalismia. Sitä ei kuulemma tarvita tiukan maahanmuuttopolitiikan ajamiseen.

Pyrkimys profiloitua ei-ideologisena toimijana yhdistää monia eri puolueita, vaikka ajatus ei-ideologisesta politiikasta on epärealistinen. Politiikassa tehdään aina ideologisia valintoja. Halla-ahon ideologiavastaisuus liittyy pyrkimykseen asemoitua "järjen äänenä" ja "kansantajuisena" puolueena, joka ei sorru poliittiseen korrektiuteen vaan sanoo asiat suoraan

Antti Mustakallio: Mielestäni ydinsanoma kautta puheen ja tentin oli perusviesti siitä, keitä perussuomalaiset ovat. Tutuilla iskulauseilla ja puheenparrella luotiin kannattajissa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Tämä näkyi siinäkin, kuinka vähän Halla-aholla oli esittää konkreettisia keinoja pk-yritysten tukemiseen, jotta nämä palkkaisivat enemmän ihmisiä. Keinoja ei juuri tullut, vaikka toimittajat yrittivät niitä tingata. Halla-aho asemoi puolueensa voimakkaana vaihtoehtona oikeastaan kaikille, ja siten hän pyrkii herättämään "nykymenoon" tuskastuneet kanavoimaan protestinsa heidän kauttaan.

Kenelle sanoma oli suunnattu?

Johanna Vuorelma: Halla-aho suuntasi sanomansa kansallismielisille äänestäjille, jotka kokevat Suomen olevan uhattuna ja joiden mielestä politiikka on menossa väärään suuntaan. Hän puhui Suomesta kotina, jota saa ja pitää puolustaa. Horisontissa näkyi protestiäänestäjä, jolle perussuomalaiset tarjoaa vaihtoehdon vakiintuneille puolueille. Hän ei kuitenkaan erikseen patistanut äänestäjiä uurnille, vaikka perussuomalaisilla on kannatuspotentiaalia juuri niissä äänestäjissä, jotka normaalisti jättävät äänestämättä.

Antti Mustakallio: Halla-aho pyrkii vankistamaan omia rivejä. Hän tietää, että on sellaista kytevää tyytymättömyyttä, joka ei ole kanavoitunut vielä mihinkään puolueisiin ja jonka koti voi hyvin olla perussuomalaiset. Hän haluaa viestiä, että heitä kannattaa äänestää – kannattaa nähdä se vaiva. Viesti on suunnattu tälle ryhmälle.

Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esille jokin erikoinen väite?

Johanna Vuorelma: Erikoinen väite oli, että perussuomalaiset ei ole maahanmuuttovastainen puolue, vaikka puolue on profiloitunut näkyvästi juuri maahanmuuttovastaisella politiikalla.

Antti Mustakallio: Halla-aho pysyi monissa asioissa periaatteiden ja suurten linjojen tasolla. Joissakin kohtaa hän luetteli yksityiskohtia ja numeroita, kuten mainitessaan Suomen tämänhetkisiä ilmastoponnisteluja verrattuna muihin maihin. Oma asiantuntemukseni kyllä jää tämän aihepiirin suhteen vaillinaiseksi, joten jään odottamaan faktantarkistajien raportteja.

Huomasitko tämän? Pieni tai iso asia, joka saattoi mennä monelta ohi?

Johanna Vuorelma: Yksi huomio oli, että tässä tentissä puheenjohtajan ja toimittajien välillä eli selvä jännite, joka kertonee ainakin osittain perussuomalaisten vaikeasta mediasuhteesta. Jännitteinen suhde "valtamediaan" on määrittänyt puoluetta jo pitkään ja sen retoriikassa mediasta tehdään usein poliittinen osapuoli. Tentissä ei tullut suoranaisia syytöksiä mediaa kohtaan (näitä on ollut säännöllisesti edellisen puheenjohtajan plokissa), mutta tentistä välittyi kireä tunnelma. Kysymys toimittajan uskosta perisyntiin oli ainoa hetki, jolloin Halla-aho suoraan haastoi toimittajaa ja sai vastaukseksi kuittauksen siitä, että tentissä toimittajat kysyvät, eivät vastaa.

Antti Mustakallio: Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon välirikko lienee osapuolille edelleen kirvelevä asia. Kun mentiin Sampo Terhon tuoreisiin lausuntoihin, jotka olivat kieltämättä eri linjassa kuin Terhon lausumat/toiminta muutama vuosi sitten, Halla-aho ei malttanut olla lausumatta tuuhean sarkastista letkautusta: "Hän on nähtävästi kasvanut tässäkin asiassa ihmisenä."

Puheenjohtaja Halla-aho sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui?

Johanna Vuorelma: Puhe rakentui yllättävän vähän suoraan maahanmuuton ympärille. Halla-aho pyrki puhuttelemaan äänestäjiä monilla eri moraalisilla ulottuvuuksilla. Usein poliitikot liikkuvat vain parilla eri moraalisella ulottuvuudella, mutta Halla-aho kutkutteli monia moraalisia "makunystyröitä" ja käytti runsaasti tunteisiin vetoavia kielikuvia. Puheessa olivat mukana muun muassa "omista" huolehtiminen, järjestyksen säilyttäminen, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus. Puhe rakensi käsitystä hyvästä ja pahasta, mikä on erilainen poliittisen puheen tyyli kuin Halla-ahon peräänkuuluttama käytännönläheinen ja faktapohjainen politiikkatapa.

Antti Mustakallio: Halla-ahon puhe erosi oikeastaan kaikista aiemmista puheista siten, että siinä laajasti määriteltiin ja hahmoteltiin sitä, keitä ”me” eli perussuomalaiset on. Tällä määriteltiin puolueen rajoja suhteessa muihin. Puolue on protestipuolue ja määrittelee itseään juurikin toisten vastavoimana tai kriitikkona. Tässä oli Donald Trumpin retoriikasta tuttuja sävyjä siinä mielessä, että haluttiin voimaannuttaa niitä, joita nyt katsotaan pitkin nenänvartta ehkä omien ajatustensa takia. Heille on hyvä koti perussuomalaisissa.

Politiikkakeinojen suhteen puhe oli yleisluontoinen. Puheenparsi oli tuttua Halla-ahon ja muiden perussuomalaisten aiemmista puheenvuoroista ja siten sekin alleviivasi sitä, keitä he ovat. Halla-aho ymmärsi, että äänestäjiin pitää vedota, että kannatuspotentiaali saadaan hyödynnettyä. Sen hän tekikin, joskin ei aivan niin ponnekkaasti kuin olin odottanut. Esiintymiseltään Halla-aho oli rauhallinen, selkeäsanainen ja ajatuksiltaan voimakkaasti puolueen linjassa seisova. Hän ei ollut myöskään kiinni muistiinpanoissaan, mikä on myönteinen asia puhujalle.

Jokainen puheenjohtaja ja puolue saa oman päivänsä

Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Tentit jatkuvat vielä ensi viikon maanantaina, jolloin vuorossa on sinisten puheenjohtaja Sampo Terho.

Li Anderssonin (vas.), Petteri Orpon (kok.), Antti Rinteen (sd.), Pekka Haaviston (vihr.), Juha Sipilän (kesk.), Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin (kd.) tentit on nähtävissä Yle Areenassa.

Korjaus 29.3.2019 kello 11: Toisin kuin torstai-iltana lähetetyn puheenjohtajatentin grafiikassa sanottiin, Jussi Halla-aho on filosofian tohtori, ei filosofian maisteri.

Lue lisää:

Jussi Halla-ahoYlen vaalitentissä kello 21: Arvioi kaiken maahanmuuton kurkistusreiästä – tällainen puolue on perussuomalaiset, jolle maahanmuutto on uhka

Erilainen pääministeritentti: Jussi Halla-ahon ykkösarvo on itsepäisyys, ottaisi Isis-taistelijoiden lapset huostaan – video

Ylen vaalikone(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)

Yle Areenan vaalisivu

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.