Terho lupasi Ylen tentissä: autovero pois, tuhat uutta poliisia ja sata hävittäjää – lue liveanalyysi

Miten sinisten tentti meni? Terhon suoriutumista Ylen vaalitentissä analysoivat verkossa politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta, retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio ja Ylen Heikki Valkama. Voit katsoa suoraa lähetystä Areenasta.

eduskuntavaalit
Sampo Terho

Tuhat poliisia maksaa noin 100 miljoonaa euroa. Sen siniset lupaavat, vaikka eivät juuri muita lukuja tarjoa, sanoi sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi Ylen vaalitentissä.

Siniset on sitoutunut Terhon mukaan myös 64 hävittäjän hankintaan aluksi. Sitten hävittäjiä lisättäisiin: tavoitteena sinisillä on 100 hävittäjää. Turvallisuuskysymyksissä kustannukset ovat toisarvoisia.

– Autoilu on kansalaisoikeus, Terho sanoi. Autovero pitää hänen mukaansa poistaa kokonaan kuuden vuoden aikana. Korvaavat verorahat saataisiin työllisyyttä nostamalla.

Terhon suoriutumista Ylen vaalitentissä analysoivat verkossa politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta, retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio ja Ylen Heikki Valkama. Voit katsoa suoraa lähetystä Areenasta.

Mikä oli tentin kohokohta?

Antti Mustakallio: Tentin kohokohta oli mielestäni ilmastokeskustelu, jossa Terho pääsi selvittämään sinisten ilmastolinjauksia. Sieltä tulikin kiinnostavasti yhtäältä painotus siitä, että köyhien niskaan ei saa ilmastonmuutoksen torjuntaa kaataa. Toisaalta kansalaisia ei saa pakottaa mihinkään. Terholla oli vahva luottamus siihen, että kyllä ihmiset tietävät miten toimia sitten, kun saavat tiedon asiasta. Samalla Terho painotti, että ilmastonmuutos on todella merkittävä ongelma, mutta ei halunnut langettaa Suomelle roolia olla asiassa edelläkävijä. Isot ratkaisut pitää tehdä muiden maiden kanssa yhdessä kansainvälisesti.

Johanna Vuorelma: Terhon esiintyminen tentissä oli varsin erilainen tyyliltään kuin puheessa. Puheessa Terho pyrki dramaattiseen julistuksellisuuteen, mutta tentissä Terho kierteli ja jätti konkreettiset keinot aika useasti ilmaan. Tentin kohokohta oli linjaukset turvallisuuspolitiikasta, jossa Terho toi selväsanaisesti esiin, että kustannukset ovat tässä kysymyksessä toisarvoisia. Sata hävittäjää on Terhon mukaan linjassa puolueen turvallisuuskäsityksen kanssa, niiden rahoittaminen on toisarvoinen kysymys. Muissa politiikkakysymyksissä budjettikuri nousee esiin, mutta tässä marssijärjestys on yksiselitteisesti se, että hävittäjähankintojen kustannukset eivät ole olennaisin kysymys – eikä niiden hintalappua tarvitse edes kysellä.

Mikä oli tentin outo hetki?

Antti Mustakallio: Mielestäni tentin outo hetki oli juuttuminen siihen, onko Sampo Terho aikeissa loikata puolueestaan sitten, kun pääsee kansanedustajaksi. Terho sai vakuuttaa pariin otteeseen - lähes loukkaantuneena - ettei mitään tällaista ole suunnitteilla. Keskustelu meni siinä kohtaa oudon junnaavaksi.

Johanna Vuorelma: Tentin outo hetki oli Terhon heitto siitä, että vaikka kotiseutu on kiva juttu, sieltä on hyvä välillä lähteä poiskin. Tämä irrallinen kommentti jäi leijumaan ilmaan – mitä hän sillä tarkoitti, työperäistä muuttamista? Linjaus oli yllättävä juuri sen takia, että puolue painottaa perheen ja kodin pyhyyttä. Jossain määrin tämä hämäryys kuvastaa laajemminkin puolueen ideologista linjaa, jossa on aineksia monelta eri suunnalta. On talousliberalismia ja kristilliskonservatiivisia arvoja – ehkä tässä kohtaa periaatteet ovat jossain määrin ristiriidassa? Koti on pyhä, mutta niin on valtiontalouskin, jonka kohentamisen nimissä pitää olla tarpeen vaatiessa valmis jättämään kotiseutu taakse?

Toistuiko tentissä jokin ydinsanoma?

Antti Mustakallio: Puheessa perhe tuli kovin vahvasti esille. Tentissä ehkä vähemmän. Siinä taas tuli esimerkiksi ilmastonmuutospuheen yhteydessä puhe yksilöiden oikeuksista ja vapauksista toimia pakottamatta niin kuin parhaaksi näkevät. Mielenkiintoisella tavalla Terhon johtamien sinisten peruseetoksessa halutaan yhdistää säilyttävä ja perinteitä vaaliva kulttuurikonservatiivisuus lainsäädännölliseen liberalismiin, jossa pakotetaan vähän ja annetaan yksilöille mahdollisuus löytää oikeat ja fiksut toimintatavat. Näin ainakin joidenkin kysymysten yhteydessä. Toisaalta sitten turvallisuuspolitiikka tuntuu jyräävän yläpuolella jonkinlaisena erityiskysymyksenä: hävittäjiä on ostettava tosi paljon, vaikka tulisikin kalliiksi.

Johanna Vuorelma: Puolueen ydinsanoma on ollut turvallisuus, johon puolue viittaa epämääräisesti "kansanturvallisuuden" käsitteellä, mutta tässä tentissä turvallisuussanoma ei korostunut. Sen sijaan illan ydinsanoma liittyi yksilön vapauteen, jota siniset näyttää puolustavan vankasti valtion holhoustoimilta ja muulta hallinnalta. Yllättävää on, että siniset asemoituu kapean "yövartijavaltion" puolustajana, vaikka Suomessa on edelleen hyvin laajaa kannatusta hyvinvointivaltiolle. Ajatus mahdollisimman pienestä valtiosta, joka huolehtii etupäässä kovasta turvallisuudesta, ei tutkimustiedon valossa vetoa suureen määrään äänestäjiä, jotka haluavat valtion vahvaa roolia esimerkiksi sosiaalipolitiikassa.

Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esille jokin erikoinen väite?

Antti Mustakallio: Hälytyskelloni soivat siinä kohdassa, kun Terho tuntui luottavan lähes varauksetta työllisyyden kasvuun. Sitten kun kysyttiin konkreettisia keinoja, niitä kuulemma tullaan löytämään. Tämä ei ole varsinainen faktavirhe, mutta osoittaa mielestäni merkittävää löperyyttä aivan ratkaisevan tärkeän kysymyksen edessä. Tosin tasapainon nimissä todettakoon, että monilla muillakaan puoluejohtajilla ei ole ollut mainittavia konkreettisia keinoja ja heillä on ollut myös yhtäläinen luottamus kuin Terholla siihen, että työllisyys kyllä nousee.

Johanna Vuorelma:Terhon puhe autoilusta "kansalaisoikeutena" on erikoinen väite. Kansalaisoikeudet ovat yleensä perustuslakiin kirjattuja perusoikeuksia kuten äänioikeus. Miten autoilun voisi hahmottaa kansalaisoikeutena ja mikä on valtion rooli sen toteuttamisessa? Yksikään puolue ei ole kieltämässä autoilua, joten koko ajatus autoiluun kohdistuvasta pakkovallasta on suorastaan absurdi.

Huomasitko tämän? Pieni tai iso asia, joka saattoi mennä monelta ohi?

Antti Mustakallio: Sampo Terholle kielikysymykseen liittyy jonkinlaista eksistentiaalista erityisvärähtelyä. Hän oli kuin miellyttävän sähköiskun saanut, kun ns. pakkoruotsi nostettiin pöydälle. Tämä kysymys ei ole ainoastaan yksittäinen politiikkakysymys vaan myös identiteettimarkkeri, ts. verraten monet sinisten äänestäjät kokevat tämän sellaiseksi asiaksi joka heitä yhdistää.

Johanna Vuorelma: Huomionarvoista oli, että Terho piti "hupaisana" ajatusta, että joku sinisten mahdollisesta eduskuntaryhmästä, jos sellainen saadaan muodostettua vaalien jälkeen, loikkaisi toiseen puolueeseen. Tämä skenaario ei ole kuitenkaan kaukaa haettu, kun ottaa huomioon tämän vaalikauden lukuisat loikkaukset sekä sen, että peräti Jussi Niinistö, jonka pitäisi kuulua sinisten ydinjoukkoon, on kierrellyt kysymystä mahdollisesta loikasta. Myös Ari Jalosen ehdokaskuviot ovat herättäneet hämmennystä.

Puheenjohtaja Terho sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui?

Antti Mustakallio: Puhe oli tyyliltään julistuksellisempi kuin muiden puoluejohtajien puheet. Terho ääni nousi ja tärkeät iskulauseet lausuttiin karskeilla äänenpainoilla. Tästä tuli sellainen pohdinta, oliko Terho kenties puhetta ennen ylivirittynyt ja kompensoiko hän jännitystä reimalla esiintymisellä. Oli miten oli, intiimissä tilassa pienelle yleisölle tällainen puhetyyli ei välttämättä toimi hyvin - joskin siitä päättävät toki lopulta äänestäjät. Ilahduttavasti puheessa tulivat varsin selvästi esille sinisten isot aattelliset linjaukset: perheen (”kaiken perusta” ja toisaalta yksilöiden vastuun (sitä ei voi valtio korvata) painottaminen. ”Suomalainen elämäntapa” on hyvä ja oikea eikä sitä tarvitse hävetä. Lopussa oli voimakasta vetoamista sen puolesta, että kuulija äänestäisi sinisiä. Loppu huipentui voimakkaaseen toistoon: ”Haluatko että … siniset turvaa.” Aivan lopussa oli ohut viittaus John F. Kennedyn virkaanastujaispuheen ajatukseen siitä, että ihmisten pitäisi kysyä itseltään, mitä haluavat tehdä maansa eteen. ”Me olemme niitä ihmisiä, joita olemme odottaneet rakentamaan paremman Suomen.” Puheessa ei tullut esille juurikaan konkreettisia keinoja, mutta sitäkin enemmän vakuuttamista oman puolueen kyvystä taata tietynlainen elämäntapa, jota sinisten kannattajat arvatenkin suosivat.

Johanna Vuorelma: Terhon puhe poikkesi muista puheenjohtajapuheista tyylillisesti – se pyrki paatoksellisuuteen, suuriin visioihin, dramatiikkaan. Muiden kohdalla puheet ovat olleet pitkälti vaaliohjelman läpikäyntiä, Terho ei keskittynyt politiikkakeinoihin vaan ponnekkaisiin julistuksiin: "Minä kerron miksi – koska peruskysymyksiin vastataan perusarvoilla!" Ehkä yllättävä valinta oli lähteä maalaamaan isoa kuvaa länsimaisesta kriisistä ja tulkita Suomen tilannetta siitä viitekehyksestä käsin. Tämä oli yllättävää puolueelta, joka painottaa Suomen ja suomalaisuuden erityislaatuisuutta. Oliko tarkoitus sanoa, että Suomen samastuminen länsimaalaisuuteen on ahdistuksen juurisyy? Pitäisikö Suomen tempautua irti länsimaisesta viitekehyksestä ja palata impivaaralaisuuteen? Puheen ideologinen linja muistutti varsin paljon yhdysvaltalaista kristillisoikeistoa – "Valtio on välttämätön paha, perhe on välttämätön hyvä." Missä määrin tällainen retoriikka puhuttelee suomalaista äänestäjää, jonka luottamus valtiollisiin instituutioihin on poikkeuksellisen korkeaa verrattuna muihin maihin?

Jokainen puheenjohtaja ja puolue sai oman päivänsä, Terhon tentti oli viimeinen

Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho oli viimeinen.

Li Anderssonin (vas.), Petteri Orpon (kok.), Antti Rinteen (sd.), Pekka Haaviston(vihr.), Jussi Halla-ahon (PS), Juha Sipilän (kesk.), Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin (kd.) tentit on nähtävissä Yle Areenassa.

1.4 kello 15.30 juttuun lisätty tieto, että myös Jussi Halla-ahon tentti on katsottavissa Yle Areenassa.

Lue lisää:

Tavoitteena halvemmat autot, lisää poliiseja ja sata hävittäjää – Tällainen puolue on Sampo Terhon siniset, joka taistelee olemassaolostaan

Erilainen pääministeritentti: Sampo Terho nauroi mutta järkyttyi, kun hänen lapsensa väitti isänsä muuttuneen punaiseksi – video

Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)

Yle Areenan vaalisivu

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.