Moni maahanmuuttaja jättää äänioikeutensa käyttämättä – "Taustalla heikko kielitaito, tiedon puute tai tunne, ettei kuuluta yhteiskuntaan"

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien poliittista syrjäytymistä vastaan taistellaan Kaikkien vaalit -kampanjalla.

vaalit
äänikoikeus eduskuntavaaleissa -kirje.
Ismo Pekkarinen / AOP

– Ehdottomasti aion äänestää. Mun mielestä jokaisella äänellä on merkitys. Kansanedustajien työ vaikuttaa meihin kaikkiin. Suomessa on hieno järjestelmä, sitä pitää ylläpitää ja eduskuntavaaleissa pääsee ehkä eniten vaikuttamaan isoihin kysymyksiin.

Näin sanoo 20-vuotias Suomen ja Israelin kaksoiskansalainen Tom Efrati. Hän on yksi kevään eduskuntavaalien reilusta sadastatuhannesta ulkomaalaistaustaisesta äänioikeutetusta.

Tom Efrati.
Tom Efrati saapui Suomeen vuonna 2007 käytännössä kielitaidottomana. Suomalaiseen politiikkaan hän on päässyt kiinni koulun ja median kautta.Toni Määttä / Yle

Efrati on kuitenkin poikkeus eikä sääntö. Suurin osa maahanmuuttajista nimittäin jättää äänestämättä, olkoon kyse sitten valtakunnallisista tai kuntavaaleista.

– Siihen on monia syitä. Syynä voi olla esimerkiksi puutteellinen kielitaito tai tiedon puute esimerkiksi äänioikeudesta tai suomalaisesta politiikasta laajemmin. Kyse voi olla siitäkin, että ihminen tuntee, ettei hän kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, Julie Breton Moniheli-yhteistyöverkostosta kertoo.

Aiheesta väitöskirjaa tekevä Josefina Sipinen lisää tähän vielä maahanmuuttajien henkilökohtaisen taustan ja lähtömaan demokratiatilanteen. Jos lähtömaassa ei ole tullut kuuloonkaan, että pääsisi äänestämään tai että äänestämällä voisi vaikuttaa, motivaatiota siihen ei välttämättä löydy Suomessakaan.

Aina lähtömaan ei tarvitse olla edes epädemokraattinen.

– Jos omassa lähtömaassa puoluejärjestelmä on ollut kovasti erilainen, Suomen politiikka voi tuntua todella vieraalta, varsinkin jos kyseessä on aikuisena Suomeen muuttanut henkilö, Sipinen toteaa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Maahanmuuttajat eivät ole äänestyskäyttäytymisessään kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Sen osoittaa esimerkiksi viime presidentinvaalin ja kuntavaalien vertailu äänestäneiden äidinkielen mukaan.

Kuntavaaleissa sankoin joukoin äänestäneet somalinkieliset jäivät todella passiivisiksi presidentinvaaleissa. Vironkielisillä tilanne oli päinvastainen. Vain saksankieliset osallistuivat ahkerasti kumpiinkin vaaleihin, mutta heidän osuutensa ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista on aika pieni.

Sekä Julie Breton että Josefina Sipinen pitävät maahanmuuttajien yhteiskunnallisen aktivoitumiselle tärkeänä, että vaaleissa on mukana ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita.

– Se on muun muassa esimerkki siitä, että tämä maa on avoin muualta muuttaneille ja täällä pystyy vaikuttamaan, vaikkei olisi syntynyt Suomessa, Sipinen kuvailee.

– Maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat toimivat esikuvina ja tekevät todella paljon valistustyötä omassa yhteisössään. Jos ihmisille sitä kautta tulee tunne, että oma ääni on edustettuna päätöksenteossa, askel äänestämiseen on todella lyhyt, Breton lisää.

Julie Breton.
Julie Breton vetää Kaikkien vaalit hanketta. Tarkoitus on valistaa maahanmuuttajataustaisia äänioikeutettuja Suomen poliittisesta järjestelmästä ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Esimerkiksi viime kuntavaaleissa somalinkielisten maahanmuuttajien äänestysprosentti kohosi melko lähelle suomenkielisten äänestysprosenttia. Syynä tähän Sipinen pitää nimenomaan sitä, että ehdolla oli monta somalialaistaustaista henkilöä.

Jotta matka vaaliuurnalle olisi vielä lyhyempi, Moniheli-yhteistyöverkosto on aloittanut Kaikkien vaalit -kampanjan. Siihen liittyy muun muassa yhteiskunnallisia aktivointityöpajoja ja maahanmuuttajille suunnattuja vaalipaneeleja. Lisäksi oikeusministeriön kotisivuilta löytyy perusvaalitietoa 20 kielellä. Siinä ei tosin kerrota mitään puolueiden linjauksista tai niiden eroista.

– Vain äänioikeudesta kertominen ei riitä. Ulkomaalaistaustaiset kaipaavat tietoa erityisesti siitä, mitä politiikkaa kukin puolue ajaa. Tätä tietoa on edelleen todella niukasti tarjolla sellaisessa muodossa, joka tavoittaisi vieraskielisiä ryhmiä, Breton huomauttaa.

Moniheli on vuonna 2010 perustettu monikulttuuriyhdistysten yhteistyöverkosto, jolla on yli 100 jäsenjärjestöä. Sen tulot muodostuvat erilaisista avustuksista, joita on saatu muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Koneen Säätiöltä, EU:n sosiaalirahastosta sekä valtioneuvoston kanslialta. Lisäksi tuloja tuottaa nuorisopalvelujen myynti Helsingin kaupungille.

Lue lisää:

Ääni tiilien välissä – Vankilassa oleva Tiina haluaa äänestää: "Passivoituminen on mun mielestä täysin hyödytöntä"

Robert Sundman: Luokkakaveria mietitytti, onko Salatuista elämistä tuttu puolue hallituksessa – Nuorten on vaikea äänestää, kun politiikka loistaa arjesta poissaolollaan

Ylen kysely: Alle 30-vuotiailla kaikista kovin luotto äänestämiseen, mutta silti he eivät äänestä

Tästä pääset Ylen vaalikoneeseen (siirryt toiseen palveluun)

Areenan vaalisivuille on koottu eduskuntavaaleja koskevia juttuja