Rahanpesu seis, silmukka kireäksi pikavippien ympärillä ja jätti-Nordea syyniin – rahamaailman valvonta tiukkenee Suomessa tänä vuonna

"Rahanpesuun ei osattu suhtautua tarpeeksi vakavasti", sanoo Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.

pankkitoiminta
 Apulaisjohtaja Jyri Helenius ja johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan lehdistötilaisuudessa.
Apulaisjohtaja Jyri Helenius ja johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan lehdistötilaisuudessa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Pankkien ja muiden luottolaitosten valvonta kiristyy.

Pankkeja, luotonantajia ja vakuutusyhtiöitä valvova Finanssivalvonta julkisti perjantaina vuoden 2018 loppuraporttinsa pankkien ja eläke- sekä vakuutuslaitosten tilasta.

Tässä sen pohjalta kolme keskeistä havaintoa valvonnan lisääntymisestä.

1. Pikavipit kuriin

– Ongelma on merkittävä, sanoo Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.

Kyse on kulutusluotoista eli pikavipeistä. Maksuhäiriömerkintä on lähes 400 000 suomalaisella, kymmenen vuotta sitten 300 000:lla.

Nyt pikavipit on määrä saada kuriin. Syksyllä voimaan tuleva laki on rajaamassa pikavipeille 20 prosentin korkokaton. Samalla ala halutaan järeämpään liekaan: eduskunnan talousvaliokunta ehdotti kuukausi sitten, että Finanssivalvonta alkaisi valvoa myös pikavippiyhtiöitä.

Finanssivalvonta on pohtinut asiaa, ja tullut siihen tulokseen että miksei.

– Kantamme tähän on lähtökohtaisesti myönteinen. Meidän työkalupakkimme on ehkä lähtökohtaisesti parempi kuin muilla valvojilla, Tuominen sanoo.

Samalla Finanssivalvonta toivoo vielä parempia työkaluja. Etenkin positiivisen luottorekisterin käyttöönotto olisi tarpeen, Tuominen sanoo. Sillä tarkoitetaan tietokantaa, josta luotonantaja voisi nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot. Näin olisi helpompi arvioida lainanhakijan luottokelpoisuutta, ja ylivelkaantuminen saataisiin paremmin kuriin.

2. Rahanpesulle kyytiä

Rahanpesukohut ovat ravistaneet Suomessakin toimivia pankkeja, Danske Bankia ja Nordeaa. Nyt kohut ovat herättäneet horroksesta sekä pankit että niiden valvojat.

– Viisi–kymmenen vuotta sitten rahanpesuun ei osattu suhtautua tarpeeksi vakavasti. Sekä pankkien että valvojien olisi pitänyt toimia paremmin. Nyt molemmat ovat huomattavasti kasvattaneet resurssejaan, Tuominen sanoo.

Päävastuu on pankeilla, joiden ensi kädessä pitää puuttua likaisen rahan kulkuun konttoriensa kautta.

Suomen Finanssivalvonnan uusin ase rahanpesun kitkemisessä on uuden yksikön perustaminen. Yksikön johtajan on määrä olla selvillä vappuun mennessä, ja hänen kokoamansa noin kymmenhenkisen tiimin pitäisi olla kasassa jo tämän vuoden puolella.

– Aloitetaan pienellä määrällä, ja katsotaan riittääkö se, Tuominen sanoo.

Samalla hän toivoo samaa kuin moni muukin: eurooppalaista rahanpesuvalvojaa eli samantyylistä auktoriteettia kuin Euroopan keskuspankki. Eurovalvoja ottaisi päävastuun, ja kansalliset valvojat olisivat sen apuna. Muuten kansainväliseen rahanpesuun on vaikea pureutua, Tuominen sanoo.

– Nyt rikolliset menevät siihen maahan, jossa uskovat pystyvänsä helpoimmin rahoja pesemään.

3. Jätti-Nordealle valvovia silmiä

Monelta on voinut mennä ohi, miten valtava asia Nordean kotipaikan viimevuotinen muutto Ruotsista Suomeen oikein oli.

– Tämä Nordea nyt tässä toistuu. Mutta koska se on niin iso osa Suomen pankkisektoria, niin sitä täytyy tässä käsitellä, sanoo Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius heijastettuaan julkistustilaisuudessa näytölle jo lukuisia Nordea-kalvoja.

Nordea vastaa noin kahta kolmasosaa Suomen pankkisektorista. Sen tase on noin 440 miljardia euroa, muilla pankeilla yhteensä 230 miljardia euroa. Ilman Nordeaa koko pankkisektorin tase suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin sata prosenttia, Nordean kanssa kolmesataa prosenttia. Se pompauttaa Suomen kerralla Euroopan kärkeen.

– Suomen pankkisektorin tase on kansantalouden kokoon verrattuna yksi suurimpia Euroopassa, Helenius sanoo.

Ison pankin tulo Suomeen murensi viime vuoden lopulla koko pankkisektorin vakavaraisuutta ja omavaraisuutta, raportti kertoo. Nordea on iso, ja sillä on enemmän markkinavarainhankintaa kuin suomalaispankeilla keskimäärin.

Mutta Nordea ei ole ongelma. Nordea on haaste.

Nordea on pakottanut viranomaiset lisäämään valvontaa. Finanssivalvonta on palkannut Nordean muuton vuoksi noin 30 työntekijää lisää.

Lue myös:

Haamujohtajia, pöytälaatikkoyhtiöitä ja pimeitä rahavirtoja – tietovuoto paljastaa, miten Nordea kytkeytyy valtavan rahanpesukoneiston toimintaan

Miljoonat kulkivat seychelliläisen veroparatiisifirman tileille Imatralle – kymmenet epämääräiset pöytälaatikkoyhtiöt pyörittäneet rahojaan Suomen Nordean kautta