Macron pettyi EU-johtajien ilmastoratkaisuun: Ei mainintaa tavoitteista – "Täysin riittämätöntä"

Huippukokous ei ota kantaa siihen, mihin mennessä päästöistä pitäisi päästä eroon. Saksan linja yllätti pääministeri Sipilän.

ilmasto
Ranskan presidentti Emmanuel Macron osallistui EU:n huippukokoukseen Brysselissä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron osallistui EU:n huippukokoukseen Brysselissä.Stephanie Lecocq / EPA

BrysselRanskan presidentti Emmanuel Macron pettyi EU-huippukokouksen ilmastolinjauksiin. EU-maiden johtajat tyytyivät toteamaan, että unionin pitäisi pitkällä tähtäimellä pyrkiä hiilineutraaliuteen, "ottaen huomioon jäsenmaiden erityispiirteet ja teollisuuden kilpailukyvyn".

Huippukokouksen päätelmissä ei mainita tavoitevuotta hiilineutraaliudelle eli tilanteelle, jossa hiilidioksida pääsee ilmakehään vain sen verran, mitä pystytään sitomaan. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen tarkoittaa, että kasvihuonekaasujen päästöt ja poistot pitäisi saada tasapainoon 2000-luvun jälkipuoliskolla, eli vuoden 2050 jälkeen.

– Päätelmät ilmastonmuutoksesta ovat täysin riittämättömät. Kompromissi löytyi, mutta se kuuluu niihin eurooppalaisiin kompromisseihin jotka ovat vähiten huonoja mahdollisia ratkaisuja, Macron sanoi.

Hänen mukaansa huippukokouksen ratkaisu ei tyydytä sen enempää Pariisin ilmastosopimuksen tai tutkimustiedon vaatimuksia kuin ilmastomarsseille osallistuneiden nuorten toiveita.

– Emme voi tyytyä päätelmiin, jotka eivät uskalla edes muistuttaa, että meidän pitää pyrkiä hiilineutraaliuteen vuonna 2050, Macron sanoi, vaikka Ranska olikin mukana hyväksymässä ratkaisua yksimielisesti.

Macron vaati, että asiaan palataan huipputasolla ennen syksyä, jolloin EU:n pitäisi sopia vuoden 2050 ilmastostrategiasta.

Ilmastoneuvotteluja osuu Suomen puheenjohtajuuskaudellekin

Osa jäsenmaista on Suomen tavoin sitä mieltä, että myös vuoden 2030 päästövähennystavoitteita pitäisi tiukentaa.

Neuvottelut osuvat todennäköisesti Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa heinäkuun alussa.

– Tulee olemaan kova työ kiristää tavoitteita. Ei Saksakaan tule olemaan tässä kysymyksessä helppo, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Sipilän mukaan Saksan varauksellinen kanta tuli hänelle yllätyksenä. Maan nihkeys ilmastopolitiikassa johtuu siitä, että se on päättänyt luopua ydinvoimasta, mikä tekee hiilestä luopumisesta vaikeaa.

– Siellä alkaa keinot olla vähissä, Sipilä sanoi.

Verkkojulkaisu Euractivin mukaan (siirryt toiseen palveluun)Saksa oli mukana poistamassa päätelmistä viittausta vuoteen 2050 tavoitteena. Samalla kannalla olivat Puola, Unkari ja Tšekki.

Euroopan komissio ehdotti marraskuussa, että EU:n pitäisi pyrkiä hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja esitteli keinoja, joilla siihen voidaan pyrkiä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että ilmakehään ei päästetä enempää kasvihuonekaasupäästöjä kuin sieltä sitoutuu esimerkiksi kasveihin.