Kulttuuriväki nousi barrikadeille: Viron Kõigi Eesti -liike vastustaa syrjintää ja vihantäyttämää retoriikkaa

Viroon on syntynyt suosittu sosiaalisen median liike. Kõigi Eestiin on viikon sisällä liittynyt yli 26 000 ihmistä.

Viro
Trad. Attack! on Viron suosituimpia yhtyeitä.
Viron suosituimpiin yhtyeisiin kuuluvan Trad. Attack!in Sandra Vabarna tukee Kõigi Eestiä. Tallinn Music Week

Minun Virollani on hyvä sydän. Minun Virossani on kaikilla ihmisillä vapaus rakastaa ja olla erilainen. Minun Vironi on suvaitseva. Elä ja anna toistenkin elää.

Tällaisia käsinkirjoitettuja viestejä lukee plakaateissa, joita Kõigi Eesti - eli Kaikkien Viro -liikkeeseen liittyneet ihmiset pitävät kädessään. Facebook-ryhmä on kasvanut ripeässä tahdissa ja se tuntuu olevan menestystarina etenkin urbaania ja kansainvälistä elämää viettävien tallinnalaisten keskuudessa.

– Tallinna on ydinaluettamme, mutta haluamme tietenkin tavoittaa koko Viron Tarttoa ja Narvaa myöten. Kun aloitimme viime viikolla, meitä oli kolmenkymmenen hengen ydinryhmä, nyt meitä on jo 26 000 ihmistä. Tämä kaikki on vasta alkua, Kõigi Eestin perustajiin kuuluva journalisti, Estonian World -julkaisun päätoimittaja Silver Tambur kertoo Yle Uutisille.

Ewert Sundja, Kõigi Eesti, Ewert and The Two Dragons
"Lisää falafeliä ja eteläafrikkalaista viiniä", lukee Ewert and The Two Dragons -yhtyeen Ewert Sundjan kyltissä. Kõigi Eesti

Aitoa kansalaisvaikuttamista

Kõigi Eestissä on mukana lukuisia virolaisia kulttuurivaikuttajia, taiteilijoita ja muusikoita, kuten Trad. Attack! -yhtyeestä tunnettu Sandra Vabarna, Ewert and The Two Dragonsin Ewert Sundja, tubettaja Victoria Villig, festivaalijohtaja Helen Sildna, tutkija-kirjailija Rein Raud, Miekkailija-elokuvassa esiintynyt näyttelijä Märt Avandi sekä korusuunnittelija Tanel Veenre. Myös Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves kehui äskettäin Kõigi Eestiä Twitterissä "aidosta kansalaisvaikuttamisen mallista".

Silver Tamburin mukaan ruohonjuuritason liikkeen pääasiallisena tavoitteena on alleviivata positiivisuutta.

– Meitä virolaisia yhdistää positiivisuus, ei negatiivisuus. Viimeisten kuuden, seitsemän vuoden aikana olemme nähneet Virossa kuten muissakin eurooppalaisissa valtioissa sekä Pohjois-Amerikassa paljon populistisia valheita ja valeuutisia. Kaikki tällainen luo vihaa yhteiskunnan sisälle. Viro on pieni maa ja meidän pitäisi pyrkiä siihen, että kaikki voisivat olla täällä iloisia ja hyvinvoivia ihonväristään, kielestään tai taustoistaan huolimatta.

Tambur korostaa, että kyse on arvoista, joihin Viro on sitoutunut neljännessä perustuslaissaan, joka tuli voimaan vuonna 1992.

– Siinä sanotaan suoraan, ettei ketään saa syrjiä ja että kaikki ovat yhtäläisiä lain edessä. Ne asiat joita ajamme, eivät ole vastikään keksittyjä vaan niillä on pitkä historia. Sanomamme ydin on yhdistää ihmisiä ja olla puoluepolitiikan yläpuolella.

Vaido Neigaus, Kõigi Eesti
"Olemme erilaisia mutta samanarvoisia", lukee muusikko Vaido Neigausin kyltissä. Kõigi Eesti

Vähemmän rakentavaa retoriikkaa

Oikeistopopulistinen Viron konservatiivinen kansanpuolue EKRE pärjäsi hyvin Viron taannoisissa parlamenttivaaleissa, ja vaalien lopputuloksella on ollut vaikutusta myös Kõigi Eesti -liikkeen syntymiseen.

– Täytyy ottaa huomioon, että EKRE on iso puolue. Siihen kuuluu todella mukavia ihmisiä, jotka ovat huolissaan Viron tulevaisuudesta. Myös puolueen ohjelmassa on joitakin erittäin hyviä ideoita. Tässä on selkeä ero: ei minulla ole mitään EKREä vastaan puolueena, mutta kyse on retoriikasta, jota jotkut sen johtajat suoltavat, Silver Tambur toteaa.

Hänen mukaansa EKREn johtotason "ikävä kommentointi" on ollut jo vuosikausia vähemmän rakentavaa. Tambur mainitsee nimeltä Mart Helmen ja Martin Helmen sekä Jaak Madisonin, jotka kaikki kuuluvat puolueen ydinjoukkoihin.

– He ovat laukoneet maahanmuuttajista, Viron venäläisestä vähemmistöstä ja esimerkiksi sinkkunaisista ikäviä asioita jo vuodesta 2013 lähtien. Me vastustamme tällaista retoriikkaa ja haluamme tähän muutosta – tällainen puhe ei hyödytä Viroa tai virolaisia millään tavalla. Päinvastoin, se luo ihmisten välille eripuraa, vihaa ja epäluottamusta.

Kõigi Eesti -ryhmän vastapainoksi Facebookiin on syntynyt yli 6000 seuraajan Eestlaste Eesti- eli Virolaisten Viro -ryhmä, joka omien sanojensa mukaan puolustaa virolaista kulttuuria, traditioita ja kieltä globaalissa maailmassa.

Ryhmä kertoo seuraavansa "raskain sydämin", kuinka julkinen keskustelu Virossa lähenee hysteriaa ja kuinka kansallisia konservatiivisia arvoja viljeleviä ihmisiä leimataan ekstremisteiksi. Ryhmän mukaan myös Viron maaseutu on jätetty oman onnensa nojaan, menestyvien kaupunkien kustannuksella.

Sekä Kõigi Eesti että Eestlaste Eesti käyttävät visuaalisena symbolinaan pelkistettyä graafista sydäntä. Jälkimmäisen sydämeen on upotettu Viron lipun värit.

Märt Avandi, Kõigi Eesti
Märt Avandi ja Kõigi Eesti -liikkeen symboli. Kõigi Eesti

Maahanmuuton vaikeus

Maahanmuutto, jota Kõigi Eesti -liike myös puolustaa, on ollut EU-Virolle kivulias aihe, ja siihen suhtaudutaan historiallisten syiden eli neuvostovallan takia huomattavasti negatiivisemmin kuin Länsi-Euroopassa. Viron neuvostotasavaltaa yritettiin usean vuosikymmenen ajan venäläistää oikein urakalla, ja 1980-luvun lopulla piskuisessa Virossa asui jo lähes puoli miljoonaa venäläistä. Virolaisten määrä oli tuolloin vajaa miljoona.

– Viroa ovat valloittaneet vuosisatojen saatossa useat eri tahot ja virolaisten DNA:han on jäänyt tästä jälki – pelko tuntematonta kohtaan. Olen itse asunut Lontoossa kymmenen vuotta enkä pelkää maahanmuuttajia, koska tiedän että pohjimmiltaan me kaikki haluamme elämältä samoja asioita. Mutta sellaiset virolaiset, jotka eivät ole asuneet ulkomailla tai matkustaneet paljoa, eivät oikein tiedä, mitä odottaa, Silver Tambur pohtii.

Myös esimerkiksi Ruotsin suurkaupunkien lähiöiden ongelmilla on ollut vaikutusta virolaisten asenteisiin.

– Populistit ja valeuutisalustat julkaisevat Virossa säännöllisesti juttuja Ruotsista. Jos Tukholmassa on mellakka annetaan vaikutelma, että kyseessä olisi jokapäiväinen tapahtuma. Maahanmuuton hyödyistä ruotsalaiselle yhteiskunnalle ei kerrota yhtään mitään. Olen kuullut muutamien virolaisten poliitikkojen sanovan että katsokaa, Ruotsissa ja Ranskassa on meneillään sisällissota. Jotkut jopa uskovat tällaiseen, Silver Tambur toteaa.

Virossa työskentelee tällä hetkellä paljon ulkomaalaisia it-asiantuntijoita ja Tallinna on kukoistava start up -yritysten keskittymä. Ammattitaitoista työvoimaa on jo tullut niin EU:n alueelta, USA:sta, Japanista, Kiinasta kuin Afrikastakin, mutta sitä tarvitaan lisää.

– Jos Viro saa vihamielisen maan maineen, tänne ei ole mahdollista houkutella uusia ihmisiä. Lopulta tällä on vaikutusta koko Viroon, myös EKREn äänestäjiin ja ihmisiin jotka sanovat, että Viro on vain virolaisia varten. Meidän pitää istua alas ja kohdata tämä asia.

Silver Tamburin mukaan Viro on kuitenkin pohjimmiltaan ollut aina suvaitsevainen maa.

– 1930-luvulla Viro oli ensimmäinen valtio, joka takasi juutalaisille kulttuurisen autonomian. Jos katsoo taaksepäin, kukaan ei voi väittää, etteivätkö virolaiset olisi suvaitsevaisia – kyllä he ovat.