Neuvoloissa herätellään huoliaan panttaavia vanhempia puhumaan: "Kaikki me tiedämme, että pikkulapsiarki ei ole yhtä auvoa"

Lapsi- ja perhetyön uudistamiseen on käytetty 35 miljoonaa euroa – ammattilaiset ovat saaneet koulutusta muun muassa puheeksiottamiseen.

neuvolat
Lapsi MLL Siikaisten perhekahvilassa.
Mari Kahila / Yle

Kymmenen lasta kiljuu riemusta yhteen ääneen. Äidit istuvat kahvittelemassa niin kuin pikkulasten vanhemmat osaavat: korvat mekkalalta sulkien, mutta samalla kuulostellen, milloin ilo vaihtuu itkuun.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Siikaisten paikallisyhdistyksen perhekahvilassa puhe pulppuaa teemasta lapsiperhearjen ihanuudet ja kamaluudet. Täällä ei ole tarvetta kaunistella puheitaan.

– Puheenaiheet saattavat mennä hyvinkin syviin vesiin. On valtava rikkaus, että täällä voi purkaa tuntojaan ja saada vertaistukea, MLL Siikaisten puheenjohtaja Miia Leivo toteaa.

Miia Leivo.
Miia Leivo on pohtinut voisiko neuvolakäynneillä olla vastassa kaksi terveydenhoitajaa. "Toinen ammattilaisista voisi viihdyttää lapsia, jolloin äidin energia ja huomio voisi kiinnittyä lapsien kaitsemisen sijaan puhumiseen."Mari Kahila / Yle

Kolmatta lastaan odottava Eeva Eerikäinen uskoo, että toiselle äidille on helpompi puhua kuin neuvolan terveydenhoitajalle. Saa puhua vapaammin miettimättä sanavalintojaan.

– Moni arastelee arjen vaikeuksista puhumista neuvolassa. Pelätään seuraamuksia ja leimautumista. Ei ehkä haluta myöntää, ettei pärjää tai jaksa, Eeva Eerikäinen pohtii.

Äitien mielestä neuvoloissa pitäisi ottaa entistä rohkeammin puheeksi vaikeammatkin asiat. Miten perheessä jaksetaan? Millaisella tolalla parisuhde on? Masentaako? Katkeileeko pinna?

Eeva Eerikäinen lastensa kanssa.
"Meillä on ollut todella mukavia neuvolatätejä. Mutta silti, toiselle äidille avautuminen tuntuu helpommalta", Eeva Eerikäinen toteaa.Mari Kahila / Yle Pori

Tietoa pitää olla äitien mielestä valmis kaivamaan. Se, että kysyy neuvolaan tulevalta rättiväsyneeltä äidiltä kerran mitä perheelle kuuluu, ei riitä Eeva Eerikäisen mukaan alkuunkaan.

– Pitää kysyä todella monta kertaa ja eri tavoin. Ei saa tuudittautua siihen, että kaikki on hyvin, jos äiti vastaa ensimmäiseen kysymykseen niin.

Neuvolatädillä käytössä valheenpaljastuskikat

15 vuotta neuvolatyötä on koulinut Katriina Levolasta hyvän ihmistuntijan. 180 ulvilalaisen lapsen ja heidän perheidensä terveydenhoitaja tunnistaa asiakkaistaan herkästi, jos totuutta kaunistellaan.

– Yksi vahva merkki siitä, ettei kaikki ole kunnossa on se, että vakuutetaan ponnekkaasti kaiken sujuvan oikein loistavasti. Kaikki me tiedämme, että pikkulapsiarki ei ole yhtä auvoa, Ulvilan neuvolan terveydenhoitaja Katriina Levola toteaa.

Ulvilan neuvolan terveydenhoitaja Katriina Levola.
Terveydenhoitaja Katriina Levola on huomannut, että nuoret äidit ja isät puhuvat aiempia sukupolvia rohkeammin arjen ongelmistaan. "Olisiko se some, joka on totuttanut ihmiset avautumaan julkisemminkin?"Mari Kahila / Yle

Viimeisen parin vuoden aikana lapsi- ja perhetyötä tekevät ammattilaiset ovat saaneet ympäri Suomea laajasti koulutusta puheeksiottamiseen ja perheiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen.

Esimerkiksi Satakunnassa kaikkien neuvoloiden terveydenhoitajat suorittivat Lapset puheeksi -koulutuksen (siirryt toiseen palveluun), joka kannustaa ammattilaisia uudenlaiseen yhteistyöhön perheen ja kollegoiden kanssa. Käyttöön on saatu myös uusia työkaluja avoimempaan kohtaamiseen perheiden kanssa.

– Monelle esimerkiksi parisuhdeongelmista kertominen voi olla vaikeaa. Uudet kyselylomakkeet ovat tässä oiva apu. Niitä läpikäydessä ongelmista on luontevampi ja helpompi puhua.

Läsnäolo on kaiken a ja o. Terveydenhoitaja Katriina Levola tietää, että hänen pitää kuunnella tarkalla korvalla asiakasta ja välillä tietoa tippuu rivien välistäkin.

Luottamuksen ilmapiiri syntyy rauhallisissa kohtaamisissa. Levolan mukaan tärkeää on, että asiakas saa tavata tutuksi tullutta terveydenhoitajaa, eikä häntä pompotella joka kerta eri ammattilaisen vastaanotolle.

Vanhemmat panttaavat huoliaan

Lapsi- ja perhepalveluiden uudistamiseen on käytetty Suomessa viimeisen kahden vuoden aikana 35 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että perheet saisivat jatkossa tarvitsemansa avun ja tuen oikeaan aikaan. Jotta tämä tapahtuisi, on lasten vanhemmat saatava puhumaan ja ammattilaiset kuuntelemaan.

Lapsia MLL Siikaisten perhekahvilassa.
Mari Kahila / Yle

Moni vanhempi panttaa tietoa arjen huolistaan. THL:n keväällä julkaistavan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelu -tutkimuksen ennakkotiedoista käy ilmi, että pienten lasten vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, mutta kaipaavat silti lisää tukea. Mutta he eivät välttämättä kerro siitä kenellekään.

Esimerkiksi kyselytutkimukseen osallistuneista satakuntalaisista vanhemmista yli puolet kaipasi apua parisuhteen hoitoon, mutta jättää tuen tarpeen ilmaisematta.

Puhumattomuus on äärimmäisen harmillista, toteaa Satakunnan sairaanhoitopiirin hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi.

– Suuri osa ongelmista on sellaisia, jotka ratkeaisivat tai helpottuisivat puhumalla. Tämä säästää sekä aikaa ja rahaa, kun ongelmat eivät pääse paisumaan suuremmiksi.

Satasairaalan hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi.
"Kukaan puheeksiottamiseen koulutusta saanut ei halua palata enää entiseen aikaan. On huomattu, että kiireen keskelläkin puheelle kannattaa raivata tilaa. Näin säästytään ongelmien paisumiselta", hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi kertoo.Mari Kahila / Yle

Tarjolla ei ole kuitenkaan pelkkää puhetta. Mari Niemi korostaa, että lisäkoulutuksen myötä lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaiset osaavat tehdä entistä saumattomammin yhteistyötä. Jokaiselle perheelle kootaan avuksi juuri ne ammattilaiset, joita kyseinen perhe tarvitsee. Perhettä ei pallotella enää luukulta toiselle.

Puhetta ei irtoa itkun keskellä

Perhekahvilassa yksi lapsista rallattaa kovaan ääneen laulua siasta. Toinen haluaa juuri nyt vessaan. Siikaislaiset äidit paimentavat yhdessä vauhtiin päässyttä lapsilaumaa.

Lapsia MLL Siikaisten perhekahvilassa.
Mari Kahila / Yle

Vihjeitä sille, miksi niin moni pikkulapsen vanhempi vaikenee huolistaan neuvolassa, voi löytää kahvilassa käynnissä olevasta iloisesta hullunmyllystä.

– Kuvittele nyt, jos neuvolassa käydessäsi lapsilla on tällainen vauhti päällä tai lapsi itkee läpi koko vastaanoton. Ei siinä herkisty helposti juttelemaan, kahden lapsen äiti Miia Leivo toteaa.

Seitsemännellä kuulla raskaana olevan Eeva Eerikäisen mielestä isätkin olisi hyvä saada neuvolaan. Hänen mukaansa olisi suurta viisautta varata pariskunnille omia tapaamisia.

– Jos isä ja äiti kutsuttaisiin yhdessä ilman lapsia neuvolaan, voisi puhetta vaikkapa parisuhdeongelmista syntyä ihan eri tavalla.

Ulvilan neuvolan terveydenhoitaja Katriina Levola kannattaa Eerikäisen ideaa. Ulvilassa vanhempien omia vastaanottoaikoja kokeiltiin aikoinaan muun muassa 5-vuotisneuvolan yhteydessä hyvällä menestyksellä. Käytäntö kuitenkin lopetettiin, sillä resurssit ovat rajalliset.

Perheet tietävät itse parhaiten

Suomalaiset perheet saavat koko ajan parempaa ja yksilöllisempää palvelua. Näin vakuuttaa valtakunnallisen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hankejohtaja Maria Kaisa Aula. Hänen mukaansa alalla on otettu suuria harppauksia viime vuosina.

Neuvoloiden valmiudet tunnistaa perheiden avun tarpeita ovat selvästi parantuneet. Tästä kertoo Aulan mukaan esimerkiksi se, että kotipalvelua tarjotaan aiempaa enemmän lapsiperheille. Toki siihen on viime vuosina tarjottu kunnille lisää rahaakin.

Vauva MLL Siikaisten perhekahvilassa.
Mari Kahila

– Suurin muutos on käynnissä ammattilaisten työotteessa. Asiakasta kuullaan ihan uudella tavalla. Pitää ymmärtää, että perheet itse tietävät parhaiten mikä heitä auttaa.

Entisen lapsiasiavaltuutettu Aulan mukaan olennaista on aito vuorovaikutus perheen kanssa. Mukaan perheen tueksi otetaan ammattilaisten rinnalle esimerkiksi isovanhemmat ja lapsen urheiluseuran valmentaja.

– Ammattilaisen ei enää tarvitse yksin keksiä täsmälääkettä jokaiseen vaivaan, vaan perheitä autetaan isommalla porukalla. Jokaiseen kohtaamiseen tulee saapua avoimin mielin perhettä kuunnellen.

Onko sinun helppo puhua arjen haasteista neuvolassa? Mikä helpottaisi arjen huolista avautumista? Voit keskustella aiheesta jutun lopussa kello 21.00 saakka.

Juttua korjattu 25.3.2019: Korjattu lapsi- ja perhepalveluiden uudistamiseen käytetty euromäärä. Uudistustyöhön on käytetty viimeisen kahden vuoden aikana 35 miljoonaa euroa.