Puolustusvoimain komentaja Lindberg: Sotilaallinen aktiivisuus lisääntyy Itämerellä koko ajan

Krimin valtauksen jälkeen Euroopan pohjoiset alueet ovat tulleet uudelleen sotilaalliselle kartalle.

Puolustusvoimain komentaja
Ykkösaamu
Ykkösaamu

Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014 ja Suomessakin reagoitiin lainsäädännön muutoksella. Jos maahan saapuu tunnuksettomia joukkoja, niitä kohtaan voidaan reagoida välittömästi.

Nato muutti strategiaansa syyskuussa 2014. Silloin käynnistyi merkittävä valmiuden parantaminen.

– Se ehkä kuvaa yleiseurooppalaista linjaa. Havahduttiin ehkä siihen, ettei olla valmiita nopeisiin toimiin ja päätöksentekoprosesseihin. Näin tässä on Itämeren ympärillä tapahtunut, puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg sanoi lauantaina TV1:n Ykkösaamussa.

Ruotsi muun muassa muutti linjaustaan, jossa heidän päätehtävänsä olivat kansainvälisistä operaatioista. Ruotsissa palattiin kotimaan puolustuksen painottamiseen ja valmiuden parantamiseen.

Sekä Venäjä että Nato ovat lisänneet sotilaallista aktiivisuuttaan Itämerellä. Venäjä on uudelleenorganisoinut läntisen sekä arktisen sotilaspiirinsä ja tuonut alueelle uutta kalustoa ja joukkoja.

Myös Natojoukkoja on lisätty Baltiaan. Yhdysvallat on Lindbergin mukaan panostanut miljardeja Eurooppaan tuotujen joukkojen harjoituksiin ja infrastruktuuriin.

– Kaikki tekemisen taso ja sotilaallinen aktiviteetti on viimeiset viisi vuotta kasvanut, puolustusvoimien komentaja arvioi.

Suomella kohtalainen pelote

Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa Suomi ei lopettanut suureen reserviin perustuvaa puolustustaan. Jarmo Lindbergin mukaan tämä säilyy jatkossakin, vaikka eri puolustushaaroille on hankittu uutta suorituskykyä.

Maavoimien liikkuvuutta ja tulikykyä lisäävät panssarit, uudet telatykit ja raketinheittimet. Merivoimille on hankittu uusia miinantorjunta-aluksia ja strateginen hanke tähtää korvettien hankkimiseen.

Maavoimissa on koko ajan valmiuskomppanioita, jotka pystyvät lähtemään liikkeelle nopeasti. Lindbergin mukaan näitä ollaan kasvattamassa pataljoonan kokoisiksi.

Ilmavoimien Hornetien asejärjestelmiä on uudistettu ja koneet ovat toimintakykyisiä 20-luvun puoliväliin.

Jarmo Lindberg
Jarmo LindbergYle

Ilmavoimille uusi hävittäjä skenaarion perusteella

Hornetien korvaajiksi tulevien ilmavoimien uusien hävittäjien hankinta on parhaillaan käynnissä. Ensimmäisiin tarjouksiin on annettu vastaukset tammikuussa.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg oli itse lentäjänä mukana ottamassa Horneteja käyttöön. Silloin siirryttiin 60-luvun tekniikasta 90-luvulle.

Nyt käytävässä HX-hankkeessa hyppäys on pienempi. Hornet on kuin yksittäistaistelija tai osa osastoa. Tulevat koneet ovat Lindbergin mukaan osa laajempaa verkkoa.

Uusien lentokoneiden hintahaarukka on seitsemästä kymmeneen miljardia euroa.

– Tässähän ei ole pyydetty tarjoajilta, että antakaa meille hävittäjä hävittäjän tilalle. On kuvattu skenaario ja sanottu, että meillä on tällainen ongelma ja te valmistatte tämänkaltaisia laitteita. Kertokaa, miten ratkaisette tämän ongelman, Jarmo Lindberg kertoo hävittäjähankinnan toteutusta.

Näin arvioidaan kokonaissuorituskyky, joka sisältää eri asevaihtoehdot. Eri valmistajilla kombinaatiot ovat erilaisia ja nyt katsotaan, mitä sieltä tulee.

Ilmavoimien Hornet rullaa Eielsonin tukikohdassa Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18C -koneiden välistä
kohti Red Flag -tehtävää.
Ilmavoimien Hornet rullaa Eielsonin tukikohdassa Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18C -koneiden välistä kohti Red Flag -tehtävää.Joni Malkamäki / Ilmavoimat

Kiinnostus arktisia alueita kohtaan kasvaa

Pohjois-Eurooppa kiinnostaa uudelleen Naton jäsenmaista muun muassa Britanniaa ja Ranskaa, jotka ovat uusimassa tai uusineet arktisia strategioitaan.

Parhaillaan suomalaisia joukkoja on mukana isossa sotaharjoituksessa Ruotsissa. Lindbergin mukaan yhteistyö Ruotsin kanssa on kehittynyt edullisella tavalla. Sotilaille ei ole asetettu rajoitteita tämän yhteistyön lisäämiselle.

– Viime vuosina kuten nytkin suomalaisjoukot ovat harjoituksessa puolustamassa Ruotsia sen omien joukkojen kanssa.

Yhteistoimintaa Naton kanssa on tehty jo vuodesta 1994 alkaen rauhankumppanuussopimuksen mukaisesti. Viime marraskuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan arvioi, ettei laadullisesti uusien avausten tarvetta tuskin on.

Jarmo Lindberg on ylipäällikön kanssa samaa mieltä, eikä näe tarvetta kasvattaa harjoitusmääriä nykyisestä.

Naiset tervetulleita vapaaehtoiseen palvelukseen

Tällä hetkellä yleinen asevelvollisuus koskee miehiä ja naiset voivat hakeutua vapaaehtoisina varusmiespalvelukseen.

Nuorten puolustustahdossa on viimeisten mittausten mukaan tapahtunut notkahdus. Jarmo Lindbergin mukaan yksilötasolla kuitenkin maanpuolustustahto on kuitenkin edelleen korkea.

Puolustusvoimat on uusimassa koulutusjärjestelmäänsä, jonka Lindberg uskoo vaikuttavan nuorten asenteisiin.

– Jos ulotetaan sellaisenaan maanpuolustusvelvoite naisiin ja kutsunnat miehiin ja naisiin yhtälaisesti, niin sitten meiltä loppuu kapasiteetti, puolustusvoimien komentaja sanoo.

Nykyinen varuskuntaverkosto on rakennettu Lindbergin mukaan hyvin tarkasti nykyiselle koulutusvolyymille. Naiset ovat erittäin tervetulleita vapaaehtoiseen asepalvelukseen, ja tänä vuonna halukkaiden määrä on toiseksi korkein kautta aikojen.

– Jos määrät räjähtävät, niin silloin meidän infrastruktuurimme ei syö sitä sisäänsä, Jarmo Lindberg määrittelee.

Hänen kautensa puolustusvoimien komentajana päättyy heinäkuun lopussa, eikä hän ole hakenut jatkokautta. Lindbergin mukaan hänellä on puolen vuoden karenssi. Jatkosuunnitelmat ovat sen jälkeen avoinna.