Ukrainassa Maailmanpankkia johtaa suomalaisnainen, joka ei pelkää oligarkkien vallan haastamista – tuloksiakin on tullut

Suomessa lähes tuntematon Satu Kähkönen on yksi Ukrainan vaikutusvaltaisimmista ihmisistä.

Ukraina
Satu Kähkönen
Satu Kähkönen toimistossaan Kiovan keskustassa Ukrainassa.Antti Kuronen / Yle

KiovaSuomalaisen Satu Kähkösen pesti on vähintään yhtä huikea kuin työhuoneesta avautuva näkymä miljoonakaupunki Kiovan yli.

Maailmanpankin maajohtajana Kähkönen on Ukrainan myrskyisän murroksen keskellä yksi maan tärkeimmistä vaikuttajista.

Kähkösen päätyö on korruption kitkeminen, joten työsarkaa riittää. Ukrainassa valtaa kulisseissa käyttävät suurliikemiehet, niin kutsutut oligarkit, joilla on yhteyksiä likipitäen kaikkialle poliitikoista oikeuslaitokseen.

– Oligarkit ovat edelleen vaikutusvaltaisia, mutta heidän valtansa on pikkuisen murentunut viimeisen viiden vuoden aikana. Korruptiokin on vähentynyt, Kähkönen toteaa.

Satu Kähkönen
Maailmanpankin maajohtaja Satu Kähkönen valmistautuu Ukrainan maatalousministerin tapaamiseen.Antti Kuronen / Yle

Korruption kitkemisen lisäksi Kähkösen tehtäviin kuuluu talousuudistusten ajaminen.

Maailmanpankki tukee ja lainoittaa Ukrainan uudistushankkeita miljardeilla euroilla. Siksi Kähköstä kuunnellaan vallan korkeimmissa sfääreissä presidentinlinnassa ja hallituskabineteissa.

Tavalliseen työpäivään saattaa kuulua esimerkiksi maatalousministerin tapaaminen ja tiukan palautteen antaminen siitä, etteivät udistukset edisty toivotussa tahdissa.

Työtä tehdään Kähkösen mukaan ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Ei siis ihme, että epäusko ottaa toisinaan vallan. Kun niin käy, Kähkönen tuijottaa työhuoneensa ikkunasta Kiovan läpi kulkevaa Dnepr-jokea.

– Työ on raskasta, Kähkönen myöntää.

– Mutta palkitsevaa, koska näemme työmme tuloksia, hän jatkaa.

Maidan
Ukrainalaiset nousivat korruptoitunutta presidentti viktor Janukovitsia vastaan Maidan mielenosoituksissa alkuvuodesta 2014.EPA/YEVGENY MALOLETKA

Kovat panokset Ukrainassa

Viisi vuotta sitten Kiovan keskustaan Maidanin aukiolle linnoittautuneet mielenosoittajat ajoivat korruptoituneen presidentin Viktor Janukovitšin maanpakoon Venäjälle. Mielenosoittajat vaativat uudistuksia: oikeusvaltiota, loppua korruptiolle ja EU-jäsenyyttä. He halusivat panna pisteen Venäjän vaikutusvallalle Ukrainassa.

Vastatoimet eivät antaneet odottaa itseään. Venäjä valtasi Krimin niemimaan ja ryhtyi lietsomaan sotaa Itä-Ukrainan Donbasissa. Pian Venäjältä valui miehiä ja aseita rajan yli, ja Itä-Ukrainassa oli käynnissä sota.

Tapahtumat ajoivat Ukrainan syvään talouskriisiin.

Monet tärkeät kaivokset jäivät miehitetyille alueille ja Venäjän kauppa tyrehtyi. Bruttokansantuote romahti järkyttävät 16 prosenttia.

Juuri tuota vuosien 2014-2015 romahdusta Kähkönenkin nyt paikkaa.

Väkijoukko seuraa Vladimir Putinin puhetta suurelta videonäytöltä Sevastopolissa.
Väkijoukko seurasi Vladimir Putinin puhetta suurelta videonäytöltä Sevastopolissa 18. maaliskuuta.Zurab Kurtsikidze / EPA

Hänen mukaansa Ukrainassa on vaikeasta tilanteesta huolimatta onnistuttu kuluneessa viidessä vuodessa tekemään enemmän uudistuksia kuin edeltävänä kahtena vuosikymmenenä yhteensä.

Yksi isoimmista onnistumisista on pankkisektorin perkaaminen, josta kertoessaan Kähkönen innostuu.

Presidentti Janukovitšin aikana Ukrainassa suoritetussa maailmanluokan huijauksessa ukrainalaispankkien omistajat varastivat asiakkaidensa talletuksia kymmenien miljardien eurojen edestä.

Valvonnan puuttuessa rahat onnistuttiin vaivihkaa siirtämään Kyproksen kaltaisiin veroparatiiseihin ja asiakkaat jäivät nuolemaan näppejään.

– Näin mittavaa pankkisektorin väärinkäyttöä emme ole kohdanneet missään päin maailmaa, Kähkönen kertoo.

Pankkialaa on vakautettu paitsi lisäämällä valvontaa, myös sulkemalla puolet pankeista.

Janukovitšin ryöväystaloudesta tultu pitkä matka

Pankkiala on oiva esimerkki korruption laajuudesta ennen Maidania.

Presidentti Janukovitšin lähipiiriä kutsuttiin “perheeksi”, mafiatyylisen toiminnan vuoksi. “Perheen” arvioidaan anastaneen ainakin 40 miljardia euroa valtion varoja.

Maidanin vallankumouksen myötä niistä ajoista on menty eteenpäin.

Valuuttakurssi- ja eläkeuudistukset ovat kannustavia esimerkkejä, mutta eivät riittäviä. Kähkösen mukaan neuvostoaikaisia rakenteita on edelleen liikaa.

– Suurin haaste on hidas talouskasvu. Vaikeasta talouskriisistä on noustu kasvu-uralle, mutta kasvu on liian hidasta, vain 2-3 prosentin luokkaa.

Siksi kotitalouksien tulotaso on edelleen hyvin matala. Ukrainalaisista neljännes elää köyhyydessä.

Ilman uudistuksien jatkamista Ukrainan kasvunäkymät ovatkin Kähkösen mielestä masentavat.

– Maailmanpankki sai juuri valmiiksi kasvuraportin, joka osoittaa, että Ukrainalta menee ainakin viisikymmentä vuotta Puolan nykyisen tulotason saavuttamiseen. Vuonna 1991 maat olivat samalla tasolla, mutta Puola uudistui nopeasti, Ukraina ei.

Natalia Soldatova avusti Nadeždaa ennen kansainvälinen rahoituksen päättymistä.
Itä-Ukrainassa vanhukset ovat jääneet pitkälti oman onnensa nojaan. Natalia Soldatova avusti Nadeždaa ennen kansainvälisen rahoituksen päättymistä.Antti Kuronen / Yle

Maaliskuun lopussa järjestettävät presidentinvaalit ovat Kähkösen mukaan vedenjakaja.

– Tämä on erittäin tärkeä hetki. Seuraava presidentti ratkaisee, mihin talouspolitiikka Ukrainassa etenee. Onko seuraava presidentti valmis taistelemaan korruption kitkemiseksi, jatkamaan Ukrainan integroimista muuhun maailmaan ja tekemään vaikeita rakenneuudistuksia, Kähkönen luettelee.

Presidentinvaalien tulos ratkeaa huhtikuussa. Nykyistä, Maidanin vallankumouksen jälkeen presidentiksi valittua Petro Porošenkoa on kritisoitu korruption vastaisten toimien hitaudesta. Porošenkon kovimmat haastajat ovat tv-koomikko Volydymyr Zelenskyi ja entinen pääministeri Julija Tymošenko.

Ukrainan presidentti Petro Porošenko parlamentissa Kiovassa maanantaina 26. marraskuuta.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko parlamentissa Kiovassa maanantaina 26. marraskuuta.Stepan Franko / EPA

"Käyn Suomessa kahdesti vuodessa"

Satu Kähkösen vaikutusvalta Ukrainassa tulee selväksi, mutta miten suomalainen päätyy johtamaan finanssilaitosta maailmanpolitiikan polttopisteeseen?

– Sattumalta ja kovan työn tuloksena.

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut Kähkönen sai Fullbright -stipendin Yhdysvaltoihin. Väiteltyään kansantaloustieteen tohtoriksi Pennsylvanian yliopistosta, hän jäi maahan akateemiselle uralle.

Siinä sivussa Kähkönen konsultoi Maailmanpankkia, joka värväsi osaajan. Siitä on vierähtänyt lähes kaksi vuosikymmentä.

– Heti ensimmäisenä päivänä tiesin, että tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä. En ole katsonut taakseni.

Satu Kähkönen
Kähkösen päätehtävä on neuvotella Ukrainan johdon kanssa.Antti Kuronen / Yle

Aasia, Afrikka ja Itä-Eurooppa ovat tulleet tutuiksi. Ainoa manner, jossa Kähkönen ei ole työskennellyt on Etelä-Amerikka.

– Ammatillisesti yhteydet Suomeen ovat heikot, mutta veljeni ja äitini asuvat siellä. Käyn Suomessa kaksi kertaa vuodessa.

Kähkönen kertoo lukevansa suomalaista kirjallisuutta ja pyrkivänsä seuraamaan entisen kotimaansa uutisia.

– Suomalaisen aviomieheni kanssa puhumme suomea. Myös lukeminen on tärkeää kielen ylläpitämiseksi.

Yksi osoitus Kähkösen osaamisesta oli pesti Maailmanpankin makrotaloustoiminnan johtajana. Kähkösen mielestä on ollut palkitsevaa toimia naisena miehisen finanssimaailman huipulla.

Hänen lähtökohtansa on selvä: sukupuoli ei saa vaikuttaa työhön, keskeistä on osaaminen.

– Naisilla ja tytöillä on oltava esikuvia. Siksi on tärkeää, että naisia on johtotehtävissä finanssipuolella. Esimerkiksi täällä Ukrainassa en ole kohdannut ongelmia sen suhteen.

Det ukrainsaka parlamentet.
EPA-EFE/SERGEY DOLZHENKO

Oligarkit vastustavat korruptiouudistuksia

Suorapuheinen Kähkönen myöntää, että Ukraina on edelleen oligarkkivetoinen talous - Ukrainan yritysten kokonaisvaroista noin neljännes on oligarkkien hallinnassa. Maailmanpankissa ilmiötä kuvataan termillä Crony capitalism, jonka voisi kääntää Hyvä veli -taloudeksi.

– Täällä on pieni klikki liikemiehiä, joilla on suhteettoman suuri vaikutus talouspolitiikan päätöksiin. Heillä on omat tuomarit ja parlamenttiedustajat.

Kähkösen mukaan tällä on hyvin negatiivinen vaikutus talouden kehitykseen ja kasvuun.

Viime vuosina silmukka oligarkkien ympärillä on kuitenkin kiristynyt. Siinä Satu Kähkösellä on ollut merkittävä rooli.

– Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto painostavat yhdessä Ukrainan hallitusta uudistuksiin. Viimeisen neljän vuoden aikana Ukraina on saanut aikaiseksi korruption vastaisen lainsäädännön ja alkanut toimeenpanna sitä.

Ukrainassa on perustettu myös korruption vastainen syyttäjänvirasto sekä omaisuusilmoitusjärjestelmä virkamiehille ja poliitikoille. Tänä keväänä tämä järjestelmä viedään päätökseen, kun perustetaan korruption vastainen tuomioistuin.

– Erityisen tuomioistuimen luominen on hyvin poikkeuksellista, mutta Ukrainan tapauksessa katsotaan sen olevan ainoa vaihtoehto korruption kitkemiseksi.

Maailmanpankki arvioi, että oligarkkien vallan vähentäminen ja lisääntynyt kilpailu piristäisi Ukrainan talouden kasvuvauhtia jopa parilla prosentilla vuodessa.

Ivan valmistautuu lähtemään poterosta. Avdijivka, Itä-Ukraina.
Ivan valmistautuu lähtemään poterosta. Avdijivka, Itä-Ukraina.Antti Kuronen / Yle

Mustan mullan luvattu maa.

Oligarkkien valtaa on kaikkialla - maataloudessakin.

Oligarkit käyttävät hyväkseen suljettua maataloutta, jossa maanomistajat saavat vain viljellä peltojaan itse tai vuokrata niitä muille. Myyminen ei ole sallittua. Kähkösen mukaan oligarkit vuokraavat maatalousmaata polkuhintaan.

– Keskimääräinen vuokra hehtaarista maatalousmaasta on Ukrainassa 37 dollaria, kun naapurimaassa joutuu maksamaan vähintään 200-300 dollaria.

Yksi syy heikkoon tuottavuuteen on, että oligarkit tyytyvät tuottamaan matalan tuottavuuden helppoja lajikkeita, kuten vehnää. Ukrainassa hehtaari tuottaa 413 dollaria, kun Ranskassa tuotto on 2500 dollaria hehtaarilta.

Heikkoa tuottavuutta olisi helppo kasvattaa. Ukrainalla on viljelykelpoista maata kaksi kertaa enemmän kuin Ranskassa. Lisäksi Ukrainan maaperä on poikkeuksellisen viljavaa, maapallon mustasta mullasta kolmannes on siunaantunut tänne.

Siksi maatalousmarkkinoiden avaaminen on Satu Kähkösen mukaan yksi Ukrainan tärkeimmistä uudistustarpeista.

– Arvioimme, että se nostaisi koko talouden kasvuvauhtia puolellatoista prosentilla vuodessa. Se on huomattava kasvu, Maailmanpankin Ukrainan maajohtaja toteaa.

Ukrainan tilanteesta ja presidentinvaaleista voi keskustella Yle-tunnuksin klo 20 asti.