Uudesta ohjelmasta apua maatilojen kuormituksen vähentämiseen – "Monet viljelijät kokevat, että heidät on leimattu ympäristörikollisiksi"

Järvi-Suomeen valmistuu tänä vuonna oma ympäristö- ja ilmasto-ohjelma, jossa avainasemassa on nautakarjatalous.

maatalous
Siilinjärveläinen maatalousyrittäjä Harri Tuomainen
Siilinjärveläinen maatalousyrittäjä Harri Tuomainen harkitsee oman biokaasulaitoksen rakentamista.Antti Karhunen / Yle

Nautakarjatalous on yksi keskeisistä asioista Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa.

Ympäristökysymykset mietityttävät myös siilinjärveläisellä Hakalan tilalla. Navetassa on nyt noin 60 lypsylehmää ja nuorta karjaa on saman verran.

Lietelantaa tilalla tulee vuodessa noin 3 000 kuutiometriä. Neljännen polven maatalousyrittäjän suunnitelmissa on saada lähivuosina oma biokaasulaitos.

– Rahallisesti puhutaan vajaan 200 000 euron investoinnista. Siitä on sähkö- ja lämpöhyötyä itselle ja karjanlannan ravinteet sitoutuvat paremmin peltoon sen jälkeen, miettii siilinjärveläinen Harri Tuomainen.

Luonnonvarakeskuksen mukaan nautakarjan ympäristövaikutuksia on liioiteltu, sillä nurmenviljely kompensoi nautaeläinten päästöjä. Ravinnekierto toimii varsin hyvin, mutta silti monia asioita voi tehdä asiantuntijan mukaan entistä paremmin.

– Nautakarjatiloilla on paljon mahdollisuuksia esimerkiksi hiilensidonnassa, vesistönsuojelussa ja biodiversiteetin ylläpidossa. Ne toimet, mihin maanviljelijät ryhtyvät, eivät voi enää juurikaan lisätä suuressa kustannuspaineessa olevan maatalouden kustannuksia, sanoo johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta.

Ohjelmassa nousevat esille myös muun muassa turvepellot, metsäojitukset, metsänkasvatusmenetelmät, luonnonkalakannat ja kestävä yhdyskuntarakenne.

Tavoitteena on löytää ympäristönhoitoa hyödyttäviä toimintamalleja sekä vahvistaa Järvi-Suomen vetovoimaisuutta.

Ohjelma-alue kattaa yli puolet Suomen sisävesialasta

Nyt valmisteilla oleva Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelma koskee Itä-Suomen kolmen maakunnan lisäksi Keski-Suomea sekä Kaakkois-Suomea.

Järvi-Suomessa on valtavasti vesistöjä ja paljon karkeaa kivennäismaata. Asiantuntijoiden mukaan alue tarvitsee erityispiirteidensä takia oman ohjelman. Ympäristönhoidon parantaminen on tärkeää, sillä alue kattaa neljäsosan Suomen maatalousmaasta ja yli puolet maamme sisävesialasta.

– Ilmastokysymyksestä ja kestävästä kehityksestä on tulossa uusi "normaali". Kaikkien toimijoiden täytyy asemoitua siihen, että omalla toiminnalla jollakin tavalla hillitään ja osallistutaan niihin talkoisiin, sanoo maaseutututkimuksen dosentti Tuomas Kuhmonen Itä-Suomen yliopistosta.

Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelma rakentuu ennakkokyselyssä saaduista yli tuhannesta aihiosta. Asiantuntijat luottavat, että tämän vuoden aikana valmistuvalla ohjelmalla on merkitystä maatilojen arkeen.

– Myös viljelijöiden syyllisyyskomponentti tulee käsiteltyä vähän paremmin. Monet viljelijät kokevat, että heidät on leimattu ympäristörikollisiksi. Uskon ohjelmasta tulevan maatiloille sellaisen työkalun, että he osallistuvat ongelman ratkaisuun eivätkä ole pelkästään syyllisiä, sanoo johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta.