Suomalaisasiantuntija Trumpin aikeista tunnustaa Golan: Ajankohta liittyy vaaleihin sekä Israelissa että Yhdysvalloissa

Professori Hannu Juusola arvioi, että tunnustuksella ei ole kovin suuria välittömiä vaikutuksia, mutta Lähi-idän rauhanneuvotteluja tunnustus vaikeuttaisi entisestään.

Ulkomaat
Benjamin Netanjahu puhujakorokkeella.
Benjamin Netanjahulle oli voittoisa hetki, kun Yhdysvallat siirsi lähetystönsä Jerusalemiin toukokuussa 2018.Abir Sultan / EPA-EFE

Presidentti Donald Trumpin odotetaan tunnustavan tänään Golanin Israelille kuuluvaksi. Israel valloitti Golanin kukkulat kuuden päivän sodassa vuonna 1967 ja liitti alueen itseensä 1981. Syyria vaatii aluetta takaisin itselleen.

Israelin ulkoministeri Israel Katz kertoi eilen hepreankielisessä tviitissä, että Yhdysvallat tunnustaa Golanin osaksi Israelia tänään maanantaina, jolloin Trumpin on määrä tavata Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.

Miksi juuri nyt?

– Yksi ilmeinen seikka, jonka hän [Trump] tosin on itse kieltänyt, on varmasti Israelin vaalit lähiviikkoina, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.

Trump on hyvin voimakkaasti pyrkinyt toimimaan sen puolesta, että oikeistolainen Benjamin Netanjahu saa jatkokauden pääministerinä, Juusola huomauttaa puhelinhaastattelussa.

Juusola työskentelee parhaillaan vierailevana tutkijana Georgetownin yliopistossa Washingtonissa.

Trump haluaa Juusolan arvion mukaan tehdä Israelista tärkeän kysymyksen myös kotimaansa presidentinvaaleissa ensi vuonna. Demokraatteja Trump on syyttänyt Israelin-vastaisiksi ja jopa juutalaisvastaisiksi.

- Trump pyrkii kaikin tavoin korostamaan, että hän on vahvasti Israelin puolella.

Golanin tunnustaminen olisi Juusolan mukaan osa Yhdysvaltain uutta Israel-politiikkaa. Se olisi johdonmukainen jatko sille, että Yhdysvallat siirsi suurlähetystönsä Jerusalemiin ja tunnusti näin Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi vuonna 2017.

Ei edistäisi rauhanneuvotteluja

Juusola ei usko, että Golanin tunnustamisella olisi välittömästi kovin suuria seurauksia. Lähi-idän rauhanponnisteluja se ei kuitenkaan edistäisi.

- Tämä olisi jälleen selvä osoitus siitä, että Trump ei ole tasapuolinen, vaan selvästi Israelin puolella näissä neuvotteluissa.

Maltillisille arabijohtajille Golanin tunnustaminen olisi hankala asia.

- Tämä heikentää heidän mahdollisuuksiaan tukea Trumpin ehdotuksia, joita he ehkä voisivat muussa tapauksessa tukea.

"Venäjä vetoaa Krimin kohtalossa Golaniin"

Tunnustamisella olisi myös laajempia vaikutuksia. Se veisi Juusolan mukaan uskottavuutta YK:n päätöslauselmilta, joissa torjutaan valloitussodat.

Esimerkiksi Venäjä voisi puolustaa Krimin valtausta vetoamalla Yhdysvaltain päätökseen tunnustaa Golan.

Juusola nostaa esiin myös Yhdysvalloissa virinneen keskustelun, jossa tilannetta voi verrata Kuwaitin miehitykseen 1990-luvun alussa.

- Ei olisi minkäänlaista laillista perustetta vastustaa tämäntyyppistä miehitystä, jos Yhdysvaltain politiikka lopulta palkitsee miehityksen.

Lisää aiheesta:

Toimittajalta: Golanin tunnustaminen Israelille kuuluvaksi on Trumpilta vaarallinen veto, mutta miksi?

Trump aikoo tunnustaa Golanin kukkulat osaksi Israelia

Jännitys kiristyy: Israel keskeyttää peltotyöt Gazan turva-aidan lähistöllä