Näyttelijä Miitta Sorvali: “Humoristin kuuluu täräytellä välillä, vaikka joku sitten suuttuisikin”

Näyttelijä Miitta Sorvali kuvailee itseään "hävyttömäksi melskaajaksi", ja haluaa edelleen koetella rajoja siitä, mitä saa sanoa.

Puoli seitsemän
Näyttelijä Miitta Sorvali: "En koskaan katso omia töitäni"
Näyttelijä Miitta Sorvali: "En koskaan katso omia töitäni"

Näyttelijä Miitta Sorvali on helpottunut. 63-vuotiaan, erityisesti humoristina tutuksi tulleen Sorvalin elämäntarinaa perkaava Miitta elää! -teos on saanut ensi-iltansa Aleksanterin teatterissa viikonloppuna, ja ennen ensi-iltaa suorastaan piinalliseksi kohoava jännitys lauennut.

Esityksessä Sorvali kertoo sattumuksia elämänsä varrelta pappilan tyttärenä, äitinä ja näyttelijänä. Oman elämän tuominen lavalle ei ole ollut pelkästään helppoa.

– Se oli pelottavaa, ja kyllä sitä piti miettiä. Vuoden pohdinnan jälkeen oli pakko uskaltaa. Toisaalta on päivänselvää, mitä itsestäni tuon esiin. En suinkaan avaa itsestäni lavalla ihan kaikkea, kertoo Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Sorvali.

Rajoja pitää koetella

Sorvali on tullut tutuksi epäkorrektien ja epäsovinnaisten hahmojen luojana. Tämä kävi ilmi hyvin muun muassa Miitta-täti -sarjassa, jonka hahmoja kaikki eivät hyväksyneet.

Sorvali rikkoo tabuja huumorin keinoin mielellään, tai menee ainakin niitä kohti myös jatkossa.

– Nyt olen vähän kysymysmerkkinä, sillä on tullut niin paljon asioita, joita ei oikein saisi sanoa. Maailma on mennyt eteenpäin ja muuttunut tasa-arvoisemmaksi, mutta humoristille se on vähän vaikeaa. Itse haluan vieläkin kokeilla rajoja. Ajattelen, että humoristina minun kuuluukin täräytellä välillä, vaikka joku sitten suuttuisikin.

Sorvali pitää tärkeänä, että huumorin tekijöillä on vapaus. Hän painottaa silti, ettei hänkään saa aivan kaikkea sanoa.

Ikuinen häpeä

Sorvali uskoo, että huumoria ei voi opetella. Hän itse kertoo saaneensa sen syntymälahjana.

– Isäni oli humoristien kuningas, pappi, joka ymmärsi absurdinkin huumorin päälle. Isä myös ruokki sellaista huumoria. Sitä ei saa piikittämällä tai professorin opissa.

Sorvali kertoo, että humoristiset hahmot syntyvät “selkärangasta” ja hän uskoo niihin vankkumatta. Silti ensi-illan tai -lähetyksen lähestyessä iskee tuttu tunne: häpeä.

– Kun se juttu alkaa tulla ulos ja tiedän, että muutkin näkevät sen, iskee valtava häpeä. Siksi en ikinä katso omia töitäni. En viitsi kiduttaa itseäni. Seison töideni takana, mutta en vain voi katsoa niitä, nauraa Sorvali.

Katso Sorvalin koko haastattelu Yle Areenasta!