Katso Ylen koneesta, mihin yliopistoon kotiseudultasi päästään – espoolainen Mikael Suonio päätyi oikikseen Lappiin: "Meinasin revetä liitoksista"

Voit myös katsoa, mistä maakunnista yliopistoihin on tullut eniten ja mistä vähiten uusia opiskelijoita.

opiskelupaikka
Oikeustieteen opiskelijat Mikael Suonio ja Elina Kuula.
Espoolainen Mikael Suonio ja rovaniemeläinen Elina Kuula aloittivat opiskelun Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa viime syksynä. Uusista opiskelijoista lappilaisia oli vain kourallinen. Lähes puolet tuli Uudeltamaalta. Annu Passoja / Yle

Espoolaisen Mikael Suonion onnenpäivä koitti viime vuoden kesäkuussa.

– Meinasin revetä liitoksista. Olin kesätöissä muuttomiehenä ja istuin rekan penkillä "körmyjen" välissä. Katsoin, että nyt on tullut paikka yliopistosta.

Suonio oli valittu opiskelemaan Lapin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan Rovaniemelle. Kevään yhteishaussa hän oli merkinnyt ykkösvaihtoehdokseen Helsingin yliopiston.

– Oli niin riemukas tunnelma, etten välittänyt, mihin pääsin kunhan se oli oikikseen.

Suonio oli asunut koko ikänsä Espoossa eikä ollut koskaan käynyt Rovaniemellä.

Rekan penkillä "körmyjen" välissä katsoin, että nyt on tullut paikka yliopistosta.

Mikael Suonio

Moni yliopistosta opiskelupaikkaa havitteleva joutuu tämän kevään yhteishaussa (siirryt toiseen palveluun) pohtimaan, kuinka kauas kotiseudulta on valmis opiskelun vuoksi muuttamaan.

Mikael Suonion sopeutumista uuteen kaupunkiin helpotti se, että oikeustieteen opiskelijoiden joukossa oli jo tuttuja. Tuttuja oli myös syksyllä aloittaneiden joukossa.

Uusmaalaiset nappasivat viime syksynä Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan 150 aloituspaikasta 73 eli lähes puolet.

Tieto uusmaalaisten osuudesta saa nuoren miehen hämmästymään. Kotipaikoista ei ole kovin paljoa puheltu. Lappilaisten opiskelijoiden vähyys on kuitenkin pistänyt silmään.

– Tuli yllätyksenä, että tämä on tällainen siirtokunta. Täällä on ympäri Suomea porukkaa. On poikkeus, jos joku on paikallinen. Se on ihan eksoottista.

Tuli yllätyksenä, että tämä on tällainen siirtokunta.

Mikael Suonio

– Tosi isot massat Helsingistä ja Espoosta hyvistä lukioista hakee näille oikis-lääkis-aloille. Suurin osa valmennuskurssien järjestäjistä myös Uudellamaalla, pohdiskelee Suonio selityksiä tilanteelle.

Tästä jutusta voit katsoa, mistä opiskelupaikoista on kilpailtu kovimmin ja minne on ollut helpointa päästä.

Elina ja Mikael.
Elina Kuula ja Mikael Suonio ovat tyytyväisiä opiskeluun Rovaniemellä. Kuula kammoksui mahdollista välivuotta. Suonio oli helpottunut, kun sai paikan toisella yrityksellä.Annu Passoja / Yle

Lappilaisia pääsi oikeustieteelliseen tiedekuntaan viime syksynä 13. Yksi "eksoottisista" paikallisista on rovaniemeläinen Elina Kuula.

Tosin vielä Kuulakin eksoottisempi taitaa olla hakija, joka viime syksynä hyväksyttiin ainoana lappilaisena Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Tämä ihmetyttää Kuulaa, sillä hänen mielestään Lapissa oli todella hyviä hakijoita.

Kuula haki viime keväänä ensimmäistä kertaa ja hänelläkin oli ykkössijalla Helsinki.

– Olen 20 vuotta asunut Rovaniemellä ja ajattelin, että olisi aika nähdä muutakin Suomea. Muutto siirtyi ja tänne jäin, mutta tärkeintä oli päästä opiskelemaan oikeustiedettä. Unelma toteutui.

Olen 20 vuotta asunut Rovaniemellä ja ajattelin, että olisi aika nähdä muutakin Suomea.

Elina Kuula

Vaikka paikkakunta ei vaihtunut, kaveripiirit ovat menneet osin uusiksi. Yliopistossa on vain muutama vanha tuttu.

– Olen tutustunut uusiin opiskelukavereihin ja täällä on laadukasta opetusta. Olen tyytyväinen. Tämä on minun paikkani nyt.

Kuula pitää pelkästään hyvänä sitä, että Lapin oikeustieteellinen opetus kiinnostaa muuallakin.

– Sillä ei ole väliä, mistä tulet. Ne, jotka saavat eniten pisteitä pääsykokeessa, saavat paikat riippumatta siitä, mistä ovat kotoisin.

Kuula nauraa, että on ollut hauska seurata etelästä muuttaneiden ihmettelyä siitä, miten arktista Rovaniemellä on ja miten iso alue Lappi on.

Fuksivuosi Lapissa on ollut elämäni hauskimpia vuosia.

Mikael Suonio

Kylmyys ja kaamos ovatkin olleet Mikael Suoniolle ensimmäisen opiskeluvuoden suurin yllätys. Toppahousuja ja lämmintä talvitakkia on tarvittu.

– Peloteltiin, että pakkasta tulisi miinus kolkyt, ja niin kävikin. Silmäripseni jäätyivät ekaa kertaa talvella Suomessa.

– Mutta fuksivuosi Lapissa on ollut elämäni hauskimpia vuosia. Ei minulla ole pahaa sanottavaa Rovaniemestä tai yliopistosta, Suonio sanoo.

Ruokala.
Oikeustieteen opiskelijoilla on vähän yhteisiä luentoja, mutta pienessä yliopistossa kasvot tulevat tutuiksi muutenkin.Annu Passoja / Yle

Uusmaalaisilla on yliedustus Suomen yliopistoissa

Elina Kuulan ja Mikaeli Suonion tavoin reilut 20 000 uutta opiskelijaa otti paikan vastaan viime syksynä yliopistosta.

Heistä liki 37 prosenttia oli Uudeltamaalta vaikka uusmaalaisia on noin 30 prosenttia väestöstä.

Uudellamaalla nuorten ja korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on suurempi kuin muualla maassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen sanoo, että jos vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, myös nuorilla on halua lähteä kouluttautumaan. Vuorisen mukaan korkeakoulutus periytyy yhä.

– Korkeakoulutukseen pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus kaikilla perhetaustasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Tässä on haaste.

Yliopistosta paikan vastaanottaneet maakunnittain syksyllä 2018.
Juha Rissanen, Yle

Viime syksynä noin 4 300 uusmaalaista otti vastaan opiskelupaikan pääkaupunkiseudun yliopistoista. Noin 3 000 uusmaalaista suuntasi muualle Suomeen.

Pääkaupunkiseudun yliopistojen aloituspaikoista uusmaalaiset veivät suuren osan. Esimerkiksi Helsingin yliopistosta paikan vastaanottaneista peräti 74 prosenttia oli kotoisin Uudeltamaalta. Aalto-yliopistossa luku oli 70 prosenttia.

Uusmaalaisten ensisijaisten hakijoiden osuus näihin yliopistoihin pyrkineistä oli jotakuinkin yhtä suuri. Suurin osa halusi jäädä opiskelemaan kotiseudulle.

Pääkaupunkiseudun yliopistoissa ei kuitenkaan riitä aloituspaikkoja kaikille uusmaalaisille hakijoille. Opiskelijoita tulee myös maakunnista.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Koska kaikki uusmaalaiset eivät mahdu pääkaupunkiseudulle, he olivat suurin yksittäinen aloittajaryhmä etenkin pienissä maakuntayliopistoissa. Osa uusmaalaisista myös hakeutuu ensisijaisesti maakuntiin.

Oulua lukuun ottamatta kaikissa muissa yliopistoissa uusmaalaisten osuus oli viime syksynä vähintään noin viidennes paikan vastaanottaneista. Monet maakuntayliopistot saivat kuitenkin kotimaakunnasta ja lähimaakunnista suuren osan uusista opiskelijoistaan.

Seuraavasta grafiikasta voit valita yliopistoja ja katsoa, mistä maakunnista opiskelijat niihin tulivat. Luvut ovat opetushallinnon tilastopalvelusta.

Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat ovat mukana Tampereen yliopiston luvuissa. Yliopistot yhdistyivät vuoden alussa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Viisi "oikista" Helsinkiin?

Oikeustieteellisen alan kilpailtu koulutus on äärimmäinen esimerkki siitä, että uusmaalaiset ovat valmiita lähtemään opiskelupaikan perässä hyvinkin kauas.

Turussa, Vaasassa ja Joensuussa oikeustieteen uusista opiskelijoista oli viime syksynä Lapin yliopiston tavoin noin puolet Uudeltamaalta. Helsingissä uusmaalaisten osuus oli 76 prosenttia.

Vaikka opinnot veivät Mikael Suonionkin satojen kilometrin päähän kotoa, opiskelupaikkoja ei silti pitäisi hänen mielestään siirtää maakunnista pääkaupunkiseudulle.

– Ei missään nimessä. Tekee hyvää sivistykselle, kun näkee millaista on asua muuallakin Suomessa.

– Se kertoo myös motivaatiosta, jos on valmis hakemaan joka paikkaan ja tulemaan joka paikkaan opiskelupaikan perässä.

Tuntuu reilulta, että oikiksia on tasaisin välein.

Mikael Suonio

Suonion mielestä ei voi ajatella, että opiskelupaikat ovat väärissä paikoissa, vaikka hakijoita on eniten Uudellamaalla.

– Tuntuu reilulta, että oikiksia on tasaisin välein. Tuntuisi oudolta, jos olisi viisi oikista ja kaikki olisivat Helsingissä. Ei siinä olisi järkeä.

Elinan Kuulan mielestä oman maakunnan yliopisto on tärkeä Rovaniemen kaupungille eikä opiskelupaikkoja pitäisi siirtää etelään.

– Lapin yliopisto on osaltaan geopoliittinen ratkaisu. Täälläkin tarvitaan osaajia. Osaajat levittäytyvät täältä muuallekin Suomeen.

Birgitta Vuorinen on opetusministeriön Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorisen mielestä on hyvä, että eri alojen koulutusta on sijoitettu tasaisesti eri puolille Suomea.Toni Määttä / Yle

Opetusministeriö: Korkeakoulutus on hyvää ympäri Suomea

Opetusministeriössä korkeakoulupolitiikkaa luotsaava Birgitta Vuorinen sanoo, että yksinkertaisinta olisi tarjota koulutusta siellä, missä on eniten kysyntää.

– Mutta se ei ole välttämättä oikea ratkaisu. Tarvitsemme korkeakouluja muuallakin Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla.

– Täytyy ottaa huomioon se, missä työpaikat sijaitsevat ja minne on mahdollista työllistyä. Korkeakoulut ovat merkittäviä kouluttajina, yhteiskunnallisina toimijoina ja tutkimuksen näkökulmasta, luettelee Vuorinen.

Tarvitsemme korkeakouluja muuallakin Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla.

Birgitta Vuorinen

Vuorinen sanoo, että opiskelijoiden liikkuvuus kertoo myös opetuksen laadusta.

– Liikkuvuus linkittyy siihen, minkä alan koulutuksesta ollaan kiinnostuneita ja minkä perässä muutetaan. Se kertoo myös siitä, että korkeakoulutus ympäri Suomea on hyvälaatuista.

Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, mihin yliopistoihin kotimaakunnastasi ja muista maakunnista suunnattiin. Luvut ovat opetushallinnon tilastopalvelusta.

Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat ovat mukana Tampereen yliopiston luvuissa. Yliopistot yhdistyivät vuoden alussa.

Aiheesta voi keskustella tänään torstaina klo 22:een saakka.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.