Analyysi: Valtionjohtoa suojelee jo yli 100 turvamiestä

Ulkoministeri Timo Soiniin kohdistunut hyökkäys osoittaa, miksi ministerit tarvitsevat turvamiehiä, kirjoittaa henkivartiointiin perehtynyt toimittaja Jan Fredriksson.

turvamiehet
Soldiers of Odin -takkinen mies, joka yritti lyödä sinisten Timo Soinia, maahan kaadettuna ja kiinni otettuna Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla sunnuntaina 24. maaliskuuta.
Soldiers of Odin -takkinen mies, joka yritti lyödä sinisten Timo Soinia, maahan kaadettuna ja kiinni otettuna Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla sunnuntaina 24. maaliskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Valtionjohto joutuu harvoin poliittisen väkivallan kohteeksi. Sisäministeri Heikki Ritavuoren murhasta tulee kuluneeksi kohta 100 vuotta. Ritavuori murhattiin vuonna 1922 nykyisen eduskuntatalon lähistöllä perusteettoman lokakampanjan seurauksena. Politiikan kentillä tunnelma on jälleen muuttunut aggressiivisemmaksi, kertovat niin poliisi kuin puoluetoimistojen väki.

Turvallisuusympäristön muutosta kuvaa hyvin ministereiden turvajärjestelyjen räjähdysmäinen kasvu. Suojelupoliisissa ministereiden henkivartijatehtäviä hoiti alle 10 miestä vuonna 2010. Tällä hetkellä Helsingin poliisilaitoksella ylimmän valtionjohdon henkilösuojauksen parissa työskentelee yli 100 turvamiestä. Osa turvamiehistä työskentelee tasavallan presidentin turvallisuusvartiostossa, mutta valtaosa ministereiden henkivartioinnin ja valtiovieraiden suojelutehtävissä. Suojelupoliisin koiranleukojen mukaan laatu onkin korvattu määrällä.

Helsingin poliisilaitoksen vuosittaiset kulut valtionjohdon henkivartioinnista lähentelevät jo 10 miljoonaa euroa, sillä yhden turvamiehen vuosikustannus on noin 75 000 euroa. Helsingin poliisilaitos onkin pyytänyt vuosittain lisärahoitusta henkilösuojaukseen. Perusteluna (siirryt toiseen palveluun) on ollut erityisesti ministereiden henkivartioinnin kasvava tarve.

Poliisin lausunnon mukaan valtioneuvoston jäseniin ja muihin korkeisiin virkamiehiin kohdistuneet vihapuheet ja -kirjoitukset, suoranaiset uhkaukset ja väkivallan yritykset ovat lisääntyneet huomattavasti. Käytännössä pääministerin ohella ulkoministeri ja valtiovarainministeri on otettu viime vuosina jatkuvan henkilösuojauksen piiriin. Myös sisäministerin ja eduskunnan puhemiehen turvatoimia on lisätty. Ylen tietojen mukaan erityisesti yleisötilaisuuksien turvatoimia päätettiin kiristää Turun terrori-iskun jälkeen.

Lisätyötä ovat teettäneet myös ajoittain valtionjohdon perheenjäsenten suojelu sekä ylimääräisten turvamiesten asettaminen eduskuntaan täysistuntopäivinä. Syynä on se, että eduskunnan omat turvatarkastajat eivät saa lain mukaan kantaa ampuma-asetta (siirryt toiseen palveluun).

Turvamiesten kasvava työtaakka näkyy myös siinä, että peräti kolmannes kaikista ylityötunneista johtuu henkilösuojauksesta. Vaativan työn takia turvamiehille maksetaan erityistä lisää, joka on alimmillaan 250 euroa kuukaudessa.

Ylen tietojen mukaan eduskuntavaaleihin ei suojelupoliisin tekemän uhka-arvion mukaan liity erityisiä turvallisuusriskejä aiempiin vaaleihin verrattuna. Suojelupoliisi on antanut lähinnä koulutusta puolueille epäasiallisen vaalivaikuttamisen torjuntaan. Viime päivien tapahtumien takia uhka-arvio saattaa vielä muuttua.

Poliisi pitää ulkoministeri Timo Soiniin liittyvää hyökkäystä tällä hetkellä yksittäisen henkilön päähänpistona. Se on kuitenkin hyvä muistutus siitä, miksi turvamiehiä tarvitaan jopa melko vakaassa Suomessa. Vuonna 2003 Mijailo Mijailovic puukotti kuoliaaksi ulkoministeri Anna Lindhin tukholmalaisessa NK:n tavaratalossa hetken mielijohteesta. Suojelupoliisin kokeneiden asiantuntijoiden mukaan juuri tällaisten tekojen vuoksi poliitikot tarvitsevat turvamiehiä, koska millään tietoverkkotiedustelulla ei päästä yksittäisen tekijän pään sisälle.

Soinin turvamiehet ansaitsivat palkkansa Korson maalaismarkkinoilla. Toivottavasti lähiviikkoina turvamiehet painivat lähinnä Korson Vedon molskilla, eivätkä turuilla ja toreilla vaalitelttojen vieressä. Suuri kysymys kuuluu, kuka suojelee tavallisia kansanedustajaehdokkaita, jotka joutuvat häirinnän kohteeksi vaalikentillä.

Ylen toimittaja Jan Fredriksson on kirjoittanut tietokirjan henkivartioinnista ja perehtynyt laajasti turva-alaan.