Oppilaat pitivät seitikalaa pahanmakuisena mössönä, vaikka keittäjät yrittivät kaikkensa – sitten kalan kylkeen lävähti kasviskastike

Ruokaraadeissa tavoitteena on kehittää koulujen ja oppilaitosten ruokalistoja siten, että ruokahävikki pienenisi.

kouluruoka
Kouvolan ruokaraadin jäsen Maria Palmroos
Maria Palmroosin mielestä nuorten ääni tulee kuulluksi ruokaraadeissa.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Kouvolan ruokaraatiin kuuluvaa abiturienttia Maria Palmroosia hymyilyttää, kun puheeksi tulevat ruokaraadin aikaan saamat saavutukset ruokalistan parantamiseksi.

– Kuuluisin asia taitaa olla se, että pinaattikeitto saatiin pois ruokalistalta. Se jakoi paljon mielipiteitä. Toki pinaattikeittoa saa nyt toivoa takaisin listalle, Kouvolan yhteislyseota käyvä Palmroos sanoo.

Ruokaraadin tarkoituksena on, että ruokalistalla pidetään mielekkäitä annoksia, jotka maistuvat mahdollisemman monelle. Tällä tavoin pyritään pienentämään ruokahävikkiä.

Kouvolassa ruokahävikkiä tulee oppilasta kohden 0,3 kiloa viikossa. Raadin palautteita seurataan lounaslistoja suunnitellessa tarkasti. Palautteiden perusteella kehitetään ruokalistaa ja reseptejä.

– Hävikkiä seurataan päivittäin ja mahdollisiin asiakasmäärien muutoksiin reagoidaan nopeasti, Kouvolan ruokapalveluiden Leena Multala sanoo.

Kalaruoat puhuttavat

Kouvolan kaupungin perustamat ruokaraadit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa.

Toisen asteen koulutuksen ruokaraadin jäsenet ovat Kouvolan lukioiden ja Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijoita ja opettajia sekä ruokapalvelujen edustajia. Ruokaraadin ajatuksena on, että jokainen jäsen tuo kokemuksia omalta alueeltaan. Yleensä palaute on liittynyt ruoan maistuvuuteen ja rakenteeseen.

Tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa raatilaiset pääsivät maistamaan uusia ruokia. Testissä oli kolme uutta kalakastiketta ja kahta kasvisruokaa.

– Kalaruuista olemme keskustelleet raadissa paljon. Ne eivät ole olleet kovin suosittuja. Seitikalan rakenne on ollut aikaisemmin vähän sellaista mössöä ja se ei ole maistunut kovin hyvälle, kertoo Palmroos.

Koululounas Kouvolan yhteislyseon lounassalissa
Kouvolassa keskimäärin kouluruoka-annoksen raaka-aine kustannukset ovat reilun euron verran. Palermon pasta on saanut ruokaraadin kehut.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Seitipohjaisten kalaruokien menekkiä on pyritty lisäämään kastikkeita muuttamalla. Seitiruokien kanssa tarjottavilla kasvispitoisilla kastikkeilla halutaan lisätä myös oppilaiden kasvisten syöntiä.

Palmroosin mukaan viime maistelukerta olikin positiivinen kokemus.

– Nyt viimeksi maistellut kalaruuat olivat parempia kuin aikaisemmin. Kastikkeen koostumus oli hyvä. Kala-annokset tarjoiltiin porkkana-pinaatti- ja tomaattikastikkeessa, Palmroos kertoo.

Ruokalistalle viimeisimpien ruokien joukossa noussut Palermon pasta on myös syrjäyttänyt listalta kananuudelin.

– Ratkaisevana asiana tässä kohdin oli ruoan maku. Pasta maistui paremmalta, mutta ei nuudeliannoskaan pahaa ollut.

Hävikin pienentäminen hankalaa

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo, että Kouvolan hävikkilukema oppilasta kohden ei juurikaan poikkea eri puolilla Suomea saaduista Luonnonvarakeskuksen tekemistä yksittäisistä tutkimuksista. Tuoretta ja kattavaa valtakunnallista tutkimustietoa koulujen ja oppilaitosten ruokahävikin määrästä ei ole.

– Asia ei ole ihan yksinkertainen. Kouluissa ruokamäärän suunnittelu on melko hankalaa, vaikka ruokaileva oppilasmäärä olisikin ennalta tiedossa. Aina on vaihteleva määrä oppilaspoissaoloja ja menekit vaihtelevat, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

Kouvolan yhtesilyseon lukiolainen Anni Rautiainen
Anni Rautiainen kehittäisi lounaaksi tarjoiltavia salaatteja.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Aiemmin maaliskuussa Lappeenrannan kouluissa huomattiin erikoinen herkkuruokien aiheuttama ilmiö. Biojäteastiat olivat alkaneet täyttyä poikkeuksellisen nopeasti, kun tarjolla oli ollut lasten lempiruokia.

– Se tieto oli kyllä yllättävä. Selvästi suurin osa kouluissa ja oppilaitoksissa syntyvästä ruokahävikistä koostuu kuitenkin linjastolle tarjolle jäävästä ruuasta. Lautashävikkiä on vain murto-osa.

Ruokarajoituksia

Ruokaloilla on vastuu pitää kiinni tietystä ruokapuskurista, ettei ruoka pääse loppumaan kesken. Katajajuuren mielestä kaupunkien ruokalapalveluissa voitaisiin kiinnittää tähän vielä enemmän huomiota.

– Ruokailun ja tilausten suunnittelu on varmasti yksi keino. Voisivatko esimerkiksi ruokapuskurit olla pienempiä? Erävalmistus voi tarjota mahdollisuuksia. Lisäksi kommunikaatiota voi varmasti lisätä kaikilla tasoilla, Katajajuuri sanoo.

Katajajuuri kannattaa oppilaitosten ruokarajoituksia, jos asiaa tarkastellaan hävikin hallinnan ja suunnittelun kannalta.

– Tästä asiasta ei ole tutkittua tietoa, mutta ruokarajoitukset voisivat tuoda ruokamäärien suunnitteluun jonkinlaista apua.

Monissa kouluissa ruoka-annosten kokoa onkin jo rajoitettu niin, että esimerkiksi pinaattilettuja saa ottaa vain tietyn määrän.

Kouvolan yhteislyseon ruokalista keväällä 2019.
Lounaslista Kouvolan yhteislyseon ruokasalin seinällä.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Salaattipöytään ryhtiä

Lukion toisen vuoden opiskelijan Anni Rautiaisen mielestä kouluruoka on pysynyt suurin piirtein saman tasoisena läpi vuosien. Hän löytää parannettavaa salaattipöydästä.

– Tuntuu, että tosi harvoin on tarjolla oikeasti hyvää salaattia. Salaatit ovat aina kovin yksitoikkoisia ja ne eivät oikein maistu miltään.

Omien välipalojen tuominen kouluun on jokseenkin yleistä lukiolaisten keskuudessa.

– Välipaloilla ei korvata kouluruokaa. Jotkut tykkäävät ottaa mukaan herkkuja esimerkiksi karkkia. Sitten on mukana paljon myös hedelmiä, koska ne ovat käteviä kuljettaa mukana.

Rautiainen sanoo, että kouluissa olisi kokeilemisen arvoista järjestää oppilaille välipalamahdollisuus.

– Koulun alkaessa kahdeksalta syön aamupalan seitsemältä. Koululla ruokailu saattaa olla vasta puoli yhdeltä. Joko pitää pärjätä ruokailuun asti tai otan itselleni jotain evästä.

Kuva salaattipöydästä
Kouvolan yhteislyseon salaatteihin toivottiin parannusta.Pyry Sarkiola / Yle

Kouvolan yhteislyseota käyvän ruokaraatilaisen Maria Palmroosin mukaan ruokaraadin seuraava hanke on lisätä tietoa oppilaille ruoan alkuperästä.

– Muilla kaupungeilla on netissä esillä tietoja esimerkiksi ravintoarvoista. Samanlaista yritämme saada nyt tänne, Palmroos toteaa.