Suklaakakuillekin on oma päivänsä – Kuka tahansa voi laittaa teemapäivän alulle, mutta niistä vain vakiintuneimmat päätyvät kalenteriin

Hullunkurisilta kuulostavien teemapäivien runsaus johtuu siitä, että kuka tahansa voi laittaa teemapäivän alulle.

juhlapäivät
suklaakakku
Jyrki Lyytikkä / Yle

Jos joltain tärkeäksi kokemaltaan asialta puuttuu erillinen esille nostaminen, voi ottaa kopin maaliskuun 26. päivä vietettävästä Keksi itse oma juhlapäiväsi (siirryt toiseen palveluun)-teemasta.

Hassunkurisia teemapäiviä (siirryt toiseen palveluun) maailmalla riittää, mutta viralliseksi kalenterimerkinnäksi päätyvät vain vakiintuneet ja laajalle levinneet teemat.

Kalenterissa lipulla ja ilman

Suomalaisen kalenterin viralliset liputuspäivät, kuten itsenäisyyspäivä tai vappu, ovat määritelty liputusasetuksessa, johon valtioneuvosto voi halutessaan tehdä muutoksia.

Liputtomista merkkipäivistä Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitus tekee päätöksen saamiensa anomusten perusteella. Anomuksia voivat tehdä niin kansalaiset kuin viranomaisetkin. Tästä uusin esimerkki on Suomen luonnon päivä, joka merkitään kalenteriin ensi vuonna.

– Suomen luonnon päivä tulee elokuun viimeiselle päivälle. Yliopiston almanakkatoimisto sai päivästä usean eri järjestön ja viranomaistoimijan yhteisanomuksen, kertoo toimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.

Ehtona kalenteriin pääsylle on, että kyseisen merkkipäivän vietto on Suomessa laajaa ja vakiintunutta ja että päivä täydentää hyvin kalenterin merkkipäivien kokonaisuutta.

– Lisäksi otetaan huomioon erilaisia kulttuurisia näkökohtia. Ehdotetuista kalenteripäivistä pyydetään myös usein asiantuntijalausuntoja, Saarelma-Paukkala huomauttaa.

Kalenterin sivuja
Minna Canthin päivä sai kalenteriin lipun kuvan vuonna 2007 .Kati Siponmaa / Yle

Liputuspäiviä voi kalenteriin päätyä myös niin, että sisäministeriö on ensin usean vuoden ajan suositellut yleistä liputusta jonain tiettynä päivänä.

– Kun Yliopiston almanakkatoimiston hallitus lopulta katsoo, että liputus on vakiintunuutta, kyseinen päivä merkitään kalenteriin niin sanotusti vakiintuneena liputuspäivänä.

Tästä esimerkkinä on marraskuussa vietettävä Lapsen oikeuksien päivä. Se saa kalenteriin lipun kuvan, koska päivä on nyt katsottu sisäministeriön liputussuositusten vuoksi vakiintuneeksi liputuspäiväksi.

Tänä keväänä valtioneuvosto teki päätöksen, että marraskuun toisena sunnuntaina vietettävä isänpäivä on jo tästä vuodesta lähtien virallinen liputuspäivä.

Teemapäivillä on oma tehtävänsä

Vuotuisjuhlat ja merkkipäivät kuuluvat arkistotutkija Juha Nirkon toimenkuvaan Suomalaisen kirjallisuuden seurassa.

– Seura toimii kansakunnan muistiorganisaationa, tieteellisenä tutkimuslaitoksena ja samalla valtakunnallisena kulttuurijärjestönä, hän kertoo.

Nirkko näkee teemapäivien vietolla olevan merkitystä.

– Parhaimmillaan teemapäivä on hyvää yhteisöllisyyttä. Tehdään yhdessä töitä jonkun tärkeäksi koetun asian eteen ja parhaassa tapauksessa vaikutetaan ihmisten toimintaan koko vuoden ajan eikä pelkästään yhden teemapäivän aikana, hän luonnehtii.

Oma teemapäivä jopa suklaakakuille

Osa sosiaalisessa mediassakin leviävistä teemapäivistä voi tuntua väkisin väännetyiltä kuten Lumiukkojen polttamispäivä. Englanninkielinen selonteko päivän taustalla kertoo sen merkitsevän talvikauden loppua ja päivää voi viettää esimerkiksi polttamalla lumiukon muotoisen kynttilän.

Oma päivänsä löytyy esimerkiksi suklaakakuille (siirryt toiseen palveluun). Päivää vietetään (siirryt toiseen palveluun) vuosittain tammikuun 27. päivä.

Jossain lähteissä päivän mainitaan kunnioittavan hollantilaista keksintöä, jolla parannettiin suklaan sekoittuvuutta veteen. Keksintö mahdollisti kakkujen tekemisen jo 1800-luvulla. Keksijänä oli kaakaostaan tunnettu Coenraad Johannes van Houten.

Hullunkurisilta kuulostavien teemapäivien runsaus johtuu siitä, että kuka tahansa voi laittaa teemapäivän alulle.

– Riippuu sitten järjestäjien aktiivisuudesta ja teeman kantavuudesta, missä määrin teemapäivä vakiintuu, sanoo suomalaisen teemakalenterin toimittaja Sami Feiring.

– Jotkut teemapäivät kuihtuvat nopeasti pois, kun taas monia on järjestetty kymmeniä vuosia, jopa pitempään.