Veroasiantuntijoilta tyrmäys demareiden "puhtaan ruoan" arvonlisäverolle: "Päämäärä hyvä, mutta ei välttämättä toimi"

Ympäristöystävällisemmän ruoan veroale voi olla EU-säädösten vastainen. Asiantuntijat epäilevät myös, ettei se ohjaa kulutustottumuksia toivottuun suuntaan.

arvonlisävero
kasvissalaatti jossa falafelpullia
Kasvisruoan ilmastovaikutus on pienempi kuin liharuoan.AOP

Verotuksen asiantuntijat eivät lämpene sosiaalidemokraattien linjaukselle ympäristölle ja ilmastolle vähemmän haitallisten tuotteiden alemmasta arvonlisäverosta.

Demareiden puheenjohtaja Antti Rinne kertasi Ylen puheenjohtajatentissä (kohta 43:18 - 44:07) kestävän kehityksen arvonlisäveroavausta, koska linjaus oli jäänyt Rinteen aiempien puheiden takia epäselväksi:

“Muun muassa kiertotalouspalveluihin ja kestävän kehityksen tuotteisiin tulee soveltaa kevyempiä verokantoja. Nythän meillä on ruoan arvonlisävero 14. Kun kevyempiä verokantoja sovelletaan puhtaaseen ruokaan, se tarkoittaa alempaa verokantaa. Tämä on meidän malli, mitä nyt viedään eteenpäin, selvityksen kautta."

Aiemmin Ylen suuressa vaalikeskustelussa Rinne mainitsi korotetun veron kohteeksi maidon ja brasilialaisen häränfileen. Kun liha- ja maitoveropuheista nousi kohu, Rinne täsmensi SDP:n tarkoittavan ympäristöystävällisten tuotteiden alempaa verotusta:

"Ainakaan tämä ei tule koskemaan liha- tai maitoveroa. SDP ei sellaisia veroja halua. Me halutaan, että kestävän kehityksen näkökulmasta alennetaan niiden tuotteiden verotusta, jotka ovat ilmaston kannalta järkeviä ja positiivisia.”

Kysyimme verotuksen asiantuntijoilta, onko "puhtaan ruoan" alempi arvonlisävero mahdollista toteuttaa. Näistä kolmesta syystä he eivät innostu ajatuksesta.

1. EU-lainsäädäntö rajoittaa samanlaisten elintarvikkeiden verottamista eri tavoin.

Helsingin yliopiston vero-oikeuden professori Marjaana Helminen:

– EU:n arvonlisäverodirektiivi säätelee tarkkaan sen, millaisia verokantoja saa olla ja millä edellytyksillä. Siellä ei voi olla samankaltaisille tuotteille erilaista alv-kantaa.

Valtiovarainministeriön arvonlisäveroyksikön päällikkö, hallitusneuvos Tommi Parkkola:

– Ei ole mahdollista toteuttaa tällä hetkellä. Meitä sitovassa EU:n arvonlisäverodirektiivissä on luettelo hyödykkeistä, joihin alennettua verokantaa voidaan soveltaa. Tämän yhteislainsäädännön takia alennetut verokannat eivät ole nyt mahdollisia.

– Teoriassa voidaan ajatella, että kun elintarvikkeet ovat jo nyt alennettujen veronkantojen luettelossa, eri tuotteisiin voitaisiin soveltaa toiseen kymmenen ja toiseen 14 prosentin veroa. EU-tuomioistuimen käytäntö kuitenkin sanoo, että toisiaan korvaaviin tuotteisiin ei voida soveltaa eri verokohtelua.

Suomessa tuotteiden ja palveluiden yleinen arvonlisäverokanta (siirryt toiseen palveluun) on 24 prosenttia. Alennettu arvonlisävero, 14 prosenttia on esimerkiksi elintarvikkeilla sekä ravintola- ja ateriapalveluilla. Vieläkin alemmin verotetaan esimerkiksi kirjoja, lääkkeitä ja taksipalveluja, niihin lisätään kymmenen prosentin arvonlisävero. Nollaverokannasta löytyy muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien ja mainosten myynti.

Marjaana Helminen
Helsingin yliopiston vero-oikeuden professori Marjaana Helminen.Kjell Lindroos / Yle

2. Eri tuotteet on hankala määritellä laissa ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskeminen on vaikeaa.

Hallitusneuvos Tommi Parkkola:

– Täytyisi löytää objektiivinen peruste eri tuotteiden erotteluun. Tämä on käytännössä erittäin vaikeaa. Millainen ruoka on joko terveyssyistä tai ilmastoperustein parempi kuin toinen? Kuka sen määrittelee, ja onko se määriteltävissä niin yksiselitteisesti, että se kestää EU:n kilpailulainsäädännön vaatimukset? Kilpaileva yritys, joka tuottaa toisenlaisia hyödykkeitä, voisi riitauttaa luokittelun oikeudessa.

Professori Marjaana Helminen:

– Aina on hyvä selvittää, mutta en lähtisi ollenkaan toteuttamaan. Meillähän on kokemuksia esimerkiksi sokeri- ja makeisverosta. Tällainen on lainsäädäntöteknisesti erittäin ongelmallinen sen takia, että aina kun on hyvin samankaltaisia tuotteita, kuten elintarvikkeita, se rajanveto on keinotekoista ja hankalaa. Mikä kuuluu lain piiriin, mikä ei kuulu? Kuulostaa siltä, ettei ole kauhean toteuttamiskelpoinen.

3. Ympäristöystävällisen ruoan alv-ale ei ohjaisi kulutusta haluttuun suuntaan.

Professori Helminen:

– Hankalaksi menee. Päämäärä on hyvä, mutta se ei välttämättä toimi, kuten on toivottu. Ohjausvaikutus jäisi todennäköisesti heikoksi tai se aiheuttaa helposti ohjausvaikutuksia, joita ei ole toivottu.

Hallitusneuvos Parkkola:

– Selvityksissä on todettu, ettei ohjaava vaikutus ole tehokas. Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on myös kyseenalaistettu alennetun arvonlisäveron taloudellinen tehokkuus. Ekonomistipiireissä on lähdetty siitä, että tehokkain ja paras verojärjestelmä on sellainen, missä alennettuja verokantoja on mahdollisimman vähän, ja tämä ohjausvaikutus toteutetaan muilla keinoin. Tämä on luonnollisesti poliittinen valinta.

– Arvonlisävero on valtionverotuksen näkökulmasta rahakone, jolla valtiolle pyritään hankkimaan tuloja mahdollisimman neutraalisti, tehokkaasti ja pienin kustannuksin. Sen järjestelmän luonteeseen sopii huonosti ohjaavat tehtävät. Sitä varten on olemassa muita parempia keinoja.

Tommi Parkkola
Valtiovarainministeriön arvonlisäveroyksikön päällikkö, hallitusneuvos Tommi Parkkola.Yle

Tällainen keino voisi olla tuotteen valmistevero. (siirryt toiseen palveluun)

Valtion kassan kerryttämisen lisäksi valmisteverolla voi olla myös muun muassa terveys- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita eli sillä voidaan ohjata suomalaisten kulutusta haluttuun suuntaan.

– Valmisteverossakin on omia ongelmia luokittelussa ja vaikutusten arvioinnissa eli sekään ei ole ihan yksinkertainen asia.

Esimerkiksi makeisveron kanssa kävi niin, että valmistajat muokkasivat tuotteitaan vastaamaan lainsäädäntöä. Kun makeisvero kohdistui karkkeihin ja jäätelöön, makeisteollisuus muunsi suositut suklaapatukat kekseiksi, koska niistä ei tarvinnut maksaa makeisveroa.

Verosta valitettiin EU-komissiolle, koska sen katsottiin olevan kiellettyä valtiontukea. Hallitus perui makeisveron vuonna 2017.

Lue lisää:

Lihansyönti sai keskustelun tunteikkaaksi – puheenjohtajat eivät tehneet irtiottoja: Lue analyysi suuresta vaalikeskustelusta

SDP:n Antti Rinne myönsi Ylen vaalitentissä, ettei hän tiedä puolueensa vaaliohjelman lopullista hintalappua – lue liveanalyysi täältä