WWF nevvou: Nenga kuuzi jäiččiä kuus, ruskiedu lihua kerran nedälis da stokan maiduo päiväs

WWF:n mugah ilmastonmuutoksen piettelemizekse pidäs syvvä enimite kazvostu, kodimualastu kalua da broilerua.

Yle Uudizet karjalakse
kasvissalaatti jossa falafelpullia
WWF:n mugah syödäväkse pidäy vallita kazvostu, sit Muan keskilämbötilan nouzendu voidas rajata 1,5 astehessah.AOP

Muailman Luonnon Fondu WWF on piästänyh ilmah kuvven kohtan syömisnevvon. Tossargen jullattuu syömisnevvuo WWF kuvuau kui tervehellisty Muan kazvajale rahvahanluvule, ilmastonmuutostu piettelijiä sego luonnon monimuodožuttu vardoiččijua.

Nevvon taga-alal on tiedo sih näh, gu syömizen tuotandon täh roih äijy kazvipertiguazuu da muvvostuu viijesvuitti ristikanzan piästyö.Ližäkse WWF kiinnittäy mieldy sih, gu meččien da muijien luondoalovehien käyttö elättiperäzen syömizen tuotandoh niškoi on suurembii vigoi muailman diikoloin elättilöin miärän romahtamizeh.

WWF:n syömisnevvot pohjavutah rippumattoman EAT-Lancet komissien EAT-Lancet komission(siirryt toizeh palveluh) (siirryt toiseen palveluun) pakkaskuul jullattuloih syömisnevvoloih.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

WWF:n johtajan syömisaziitundijan Annukka Valkeapään mugah ilmastos da luonnos huoldupidäjile pidäs syvvä ruskiedu lihua kerran nedälis, ei enämbiä. Valkeapää tahtos mustoittua, gu täs ei nevvota kieldävymäh lihansyöndäs: voibi syvvä, ga ei muga puaksuh.

– Lihua voit syvvä iellehgi, ga harvembah.

Vaigei maido da kummallizet jäičät

WWF on huolevunnuh sit, gu täl vuozituhandel suomelazien lihankulutus on ližennyh läs 20 prosental. Tahtonet syvvä lihua, ga WWF:n mugah broileranliha olis ilmaston kannal parembi, migu lehmän- libo počinliha.

– Toizielpäi verrannemmo broileran tuotanduo lehmänlihan tuotandoh, se broileru syöy yhtenjyttysty syömisty, midä vois andua syödäväkse ristikanzalegi. Se broileru on sudre sit syömisčiepis. Tavan mugah suomelazet broilerat syvväh sojua. Sidä sojua voizit syvvä moizennugi. Meil sojua syvväh enimite broileran da kananjäičän muvvos.

Merkittävin dielo kazvisyöndän liženemizeh roihgi Annukka Valkeanpään mieles sit, gu ezimerkikse kazvoksii voidas tuottua tovengi äijjiä enäm, migu lihua.

– Ollou meil rajalline mua-ala käytös da tuottanemmo enimite kazvisperästy syömistu, sit voizimmo syöttiä nelliä kerdua enäm rahvastu, migu sil, midä lihahistu tuotetah samazel alovehel. Lihah näh mua-ala pidäy olla äijiä suurembi.

Nevvotah sežo syvvä kalua. Valkeapää tahtos, gu enäm suadas ezimerkikse kodimualastu haugii, särgii, mujehtu, ahvendu da salakkua.

– Nämmä ollah moizet kalat, kudamien pyvvändy da syöndy tuou ymbäristöle hyvytty, sendäh gu niidy on äijy da kalastamizen vuoh nenga sit vois nämmii kalaluaduloi vähendiä. Sih ei pie eričyksellisty kalankazvatandua, mi sežo ei olis moine hyvä ilmastole.

Maijon tuotandos WWF on huolevunnuh enäm muudu valdivon tugipoliitiekas, kudaman täh lehmänmaido maksau enäm, migu ezimerkikse kazviperäine kagrujuomine libo kagrumaido.

– Sen tuotando on jygei ilmastole.Lehmy on niityl da sille kazvatetah vil’l’ua. Ližäkse se vie märehtiy da pieröy, mi ližiäy ilmastopiästyö.

Ga kananjäiččien syöndynevvolois Annukka Valkeapää ei ole ihan varmu: mih kaikkeh niilöin tuotando pohjavuu. Arbailemah häi ei rubies.

– Duumaiččizit, gu kananjäiččiä vois syvvä enäm, ga nengoine miäry oli nevvottu EAT-Lancetas da uskon sih. Se on tovengi uskottavien specialistoin luajittu kogonažus.

WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä