Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä

Fortum ei halua ottaa suoraan kantaa laskelmiin vakavista terveyshaitoista ja kaupan vaikutuksista ilmastonmuutoksen torjunnan hidastamiseen. Yhtiö haluaa vähentää hiilen käyttöä hallitusti.

Fortum
Tummia pilviä Ruhrin alueen yläpuolella
Tummia pilviä Uniperin Scholven voimalan yläpuolella Ruhrin alueella Saksassa.Hans Blossey / AOP

Energiayhtiö Fortum on eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen laskelmien mukaan EU:n pahimpia saastuttajia.

Ympäristöjärjestö CAN Europen selvityksen mukaan Fortum on sotkeutunut viime vuonna energiantuotantoon, joka aiheuttaa satoja ennenaikaisia kuolemia Euroopassa ja vaikeuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Fortumin päätyminen järjestöjen kokoamalle listalle johtuu lähes yksinomaan Fortumin viime vuonna toteutuneesta kaupasta isossa keskieurooppalaisessa energiayhtiö Uniperissa.

Uniper käyttää runsaasti hiiltä toiminnassaan. Valtioenemmistöinen Fortum omistaa Uniperista piirua vaille puolet ja on yhtiön suurin yksittäinen omistaja.

Pahamaineisuus johtuu siitä, että kivihiilen käyttö aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja, kuten astmaa, keuhko- ja sydänoireita. Erityisesti voimaloiden savukaasujen näkymättömät pienhiukkaset lyhentävät monen elinikää. Ongelmat ovat pitkälle samoja, joita syntyy esimerkiksi puun pienpoltossa tai liikenteessä.

Uniper omistaa toistakymmentä hiilivoimalaa eri puolilla Eurooppaa, ja järjestöt ovat laskeneet näiden päästöjen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön EU:ssa hyväksytyillä päästö- ja ilmastomalleilla. He ovat jyvittäneet Uniperin päästöt Fortumin kontolle sen omistusosuuden mukaan ja yhdistäneet tällä tavalla nämä kaksi yhtiötä.

Selvityksessä on käytetty laitostietoja EU:n rekistereistä vuosilta 2016 ja 2017.

Tulosten mukaan (siirryt toiseen palveluun) selvimmät terveysvaikutukset kohdistuivat päästöjen määrän lisäksi väestötiheyden takia Saksaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Puolaan. Fortumin ja Uniperin voimaloita on eniten Saksassa, mutta ilmansaasteet kulkeutuvat satojen kilometrien päähän ja vaikuttavat ilmanlaatuun sekä laitosmaassa että naapurimaissa.

Hiilivoiman aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat

Vaikutuksia on myös Suomessa, mutta vaikutukset ja päästöt ovat Suomessa järjestöjen selvityksen mukaan pienimmät.

Yksittäisistä maista päästöt lyhentävät selvityksen mallien mukaan selvästi eniten saksalaisten elinikää ja aiheuttavan keskimäärin reilusti yli 100 ennenaikaisen kuoleman. Muissa maissa vaikutusten arvioidaan olevan muutamassa kymmenessä hengessä. Tulosten mukaan Suomessa kuolee alle kymmenen ihmistä ennenaikaisesti pitkälti Fortumin Suomenojan voimalan päästöjen takia.

Selvityksessä on käyty läpi 19 hiilivoimalaa, joista 12 on Uniperin. Vanhimmat mukana olevat voimalat ovat 50-luvulta, mutta yleisesti voimalat ovat käyttöikänsä puolessa välissä.

Päästövaikutukset muuttuvat vuosittain, ja kolme selvityksessä mukana ollut yksikköä eivät ole enää käytössä. Fortum on korvannut Puolan Zabrzen vanhan voimalan uudella lämpö- ja sähkövoimalalla. Siinä voidaan jatkossa käyttää hiilen ja sekajätteen sijaan myös esimerkiksi puuta.

Uniperin tuotanto ei näy Fortumin tiedoissa

Fortum on kertonut (siirryt toiseen palveluun) satsaavansa entistä enemmän kohti puhtaampaa maailmaa ja olevansa Euroopan puhtaimpia sähköntuottajia.

Fortum kertoo, että reilusti yli puolet sen kaikesta omasta sähköntuotannosta on hiilidioksidivapaata. Tässä ei kuitenkaan huomioida yhtiön omaa osittain hiilellä tehtävää lämmöntuotantoa ja Uniperin energiantuotantoa, josta lähes kolmannes tehdään saastuttavimmalla hiilellä, neljännes siitä ruskohiilellä.

Voimalaitos yöllä.
Uniperin Scholvenin voimala.AOP

Uniperin kaupan merkityksestä suurimman omistajan sijoituksiin ja sitä kautta yhtiön kuvaan kertoo se, että kaupan toteutumisen myötä Fortum osti Uniperilta hiilituotantoa saman verran kuin yhtiö tuottaa niin sanotusti hiilidioksidivapaasti ydinvoimalla ja vesivoimalla Suomessa ja Ruotsissa. Uniperin tuotannosta noin kymmenen prosenttia tehdään vesivoimalla Saksassa ja Ruotsissa.

Puolet Uniperin tuotannosta tehdään kaasulla. Uniper on etenkin Venäjällä iso maakaasun käyttäjä ja Nord Stream 2 -putkihankkeen myötä fossiilisen kaasun osuus tulee kasvamaan nykyisestä myös Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa.

Fortum ei ilmoita Uniperin päästölukuja omissa esityksissään. Fortumista korostetaan, että Uniper on itsenäinen pörssiyhtiö samoin kuin Fortum, ja molemmat yhtiöt toimivat tahoillaan.

– Meillä ei ole määräysvaltaa tähän yhtiöön. Tämän takia emme yhdistele heidän talous- ja tuotantolukuja, kertoo johtaja Pauliina Vuosio Fortumin viestinnästä.

Fortumin linjaa suhteessa Uniperiin painotti myös toimitusjohtaja Pekka Lundmark esitellessään yhtiön viime vuoden tilaa yhtiökokouksessa.

Fortumin johto kävi Lundmarkin johdolla yhtiökokouksessa keskusteluja myös selvityksen tekoon osallistuneiden ympäristöjärjestöjen edustajien kanssa. Järjestöt ihmettelevät Fortumin tapaa kertoa Uniper- kauppaa osakkeenomistajille.

– Fortum haluaa esittää kaupan niin, että siellä on muuta kuin hiiltä. Yhtiön mukaan siellä on päästötöntä energiaa ja kaasua. Tässä ikään kuin vähätellään hiilen osuutta, energia-analyytikko Lauri Myllyvirta Greenpeacesta ihmettelee.

Top 10 -yhtiöt vastaavat kymmenen Suomen kasvihuonepäästöjä

Uniperin toimitusjohtajavaihdoksen ja kaupan sinetöimisen jälkeen viime kesänä, Uniper on alkuvuodesta Fortumin Vuosion mukaan ilmoittanut halustaan keskustella puhtaalta pöydältä suurimman omistajan kanssa toiminnan jatkosta.

Uniperin hallinnan kannalta vielä selvempi enemmistöomistus (siirryt toiseen palveluun) voi sekin olla vain ajan kysymys. Tosin talousuutisyhtiö Bloombergin mukaan Saksassa käytävä keskustelu hiilen (siirryt toiseen palveluun) käytöstä voi lykätä lisäostoja.

Vuonna 2016 hyväksytystä strategiasta huolimatta Fortum on järjestöjen selvityksen mukaan rikki- ja muiden raskaaseen ja likaiseen tuotantoon liittyvien päästöjen lisäksi suurimpia ilmastonmuutosta voimistavien hiilidioksidipäästöjen tupruttelijoita Euroopassa.

Lähes poikkeuksetta hiiltä käyttävät tuotantoyhtiöt ovat myös Euroopan kymmenen pahinta kasvihuonepäästöjen lähdettä ja vastaavat yhteensä melkein kymmenen Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä. Listan kymmenes, Fortum/Uniper lähentelee vajaata puolta Suomen päästöjä.

Toisin kuin rikki-, typpi- ja muita päästöjä, hiilidioksidia ei voi ilman erillistä kallista talteenottoa vähentää voimaloissa.

Sähköntuotannon suurimmat päästöt

Fortum/Uniper tippuu Euroopan kymmenen suurimman päästölähteen listalta sijalle kaksitoista, kun siihen otetaan mukaan kaikki unionin päästökaupan alaiset yritykset. Fortum/Uniperin edelle kiilaa maailman suurin teräksen tuottaja, ranskalainen ArchelorMittal viidenneksi ja italialainen öljy- ja kaasuyritys ENI sijalle yksitoista.

Uniper suunnittelee sekä luopumisia että avaamista

Kohti hiilettömyyttä pyrkivän EU:n energiamarkkinat ovat keskellä isoa myllerrystä, ja tämä näkyy mahdollisesti tulevina vuosina myös Fortum/Uniperin päästöluvuissa.

Uniper on irtautumassa Ranskan kahdesta hiilivoimalastaan ja käynnistänyt neuvottelut tsekkiläisen, itseään vähän pienemmän, myös isoimpien saastuttajien listalta löytyvän energiayhtiö EPH:n kanssa. Ydinvoimamaa Ranska on ilmoittanut luopuvansa hiilestä ensimmäisenä Euroopassa, vuonna 2022.

Lisäksi Uniper joutuu luopumaan vähitellen isoimmista kahdesta hiilivoimaloistaan Hollannissa ja Isossa-Britanniassa, kun molemmat maat suunnittelevat hiilivoimasta luopumista. Jälkimmäinen vuonna 2025, edellinen vuonna 2029.

Myös Suomi on lyönyt saman sulkemisajan kuin Hollanti. Jo nyt osa Fortumin Meri-Porin voimalasta on varavoimana, ja Naantalin isossa voimalassa on siirrytty viime vuonna käyttämään pääsääntöisesti biopolttoaineita. Fortumin Espoon voimalassa käytetään edelleen pääsääntöisesti hiiltä.

Samalla kun Uniper on ajanut alas vielä selvityksessä mukana olleet Hollannin Maasvlakten kaksi ensimmäistä voimalaa, yhtiö suunnittelee avaavansa ensi vuoden aikana ison Dattelnin laitoksen uusimman yksikön.

Ilmakuva voimalaitoksesta Ruhrin laaksossa.
Uniperin uusin Datteln IV voimalaHans Blossey / AOP

– Hiilestä pitää luopua ja se pitää tehdä sillä tavalla, että se on kestävää ja oikeudenmukaista. Sillä mahdollistetaan yhtiöille myös se, että ne pystyvät jatkossa investoimaan puhtaisiin tekniikoihin, Fortumin Vuosio perustelee.

Fortumin mukaan järjestöjen tekemiä laskelmia ja vaikutuksia on vaikea suoraan kommentoida, kun mallit eivät ole läpinäkyviä.

Uniperin Saksan hiilivoimaloille ei ole ainakaan vielä sulkemisaikoja

Vuosion mukaan Dattelnin uutta voimalaa perustellaan sähköntarpeen lisäksi sillä, että sillä voidaan korvata mahdollisesti vanhempia saastuttavampia voimaloita.

Datteln IV ei ole ollut mukana selvityksessä sen tekovaiheessa. Järjestöjen laskelmien tekoon osallistuneen Lauri Myllyvirran mukaan voimalalta vaaditaan noin puolta tiukempia ehtoja terveyshaittojen vähentämiseksi kuin vanhemmilta laitoksilta.

Datteln IV käyttää polttoaineenaan hiiltä, joten sen ilmastopäästöt ovat vanhoja voimaloita paremmasta hyötysuhteesta huolimatta suuret.

Uudella laitoksella sovelletaan vuonna 2021 vaadittavia ilmanlaadun vaatimuksia.

– Vaikka kuinka haluaisimme pikakelauksella tulevaisuuteen, me emme pysty sitä tekemään, emmekä voi ottaa kantaa Uniperin puolesta sulkemisaikatauluista, Vuosio taustoittaa.

Uniperin Saksan seitsemän voimalan osalta ei ole olemassa vielä sulkemisaikatauluja. Laajapohjainen työryhmä esitti alkuvuodesta, että Saksa luopuu asteittain hiilivoimasta vuoteen 2038 mennessä. Hiilikomissioksi nimetty työryhmä asetti useita etappeja, joista jo vuoden 2022 ensimmäinen rajapyykki vaatii nykyisen käytön vähentämistä neljänneksellä.

Ruskohiilivoimala puhaltaa pakokaasunsa taivaalle.
Uniperin Schkopau ruskohiilivoimala. AOP

Talouslehti Handelsblattin (siirryt toiseen palveluun) mukaan esitys tarkoittaa jo ilmoitettujen alasajojen lisäksi sitä, että kolmen vuoden aikana on suljettava seitsemän Datteln IV -laitoksen kokoista voimalaa. Uniperissa ollaan huolissaan esityksistä. Seuraavassa vuoden 2030 etapissa olisi enää alle puolet hiilivoimasta jäljellä.

Uniperissa ollaan huolissaan (siirryt toiseen palveluun) kehityksestä. Uniperin operatiivisen johtaja Eckhardt Rümmlerin viime vuoden tulosjulkistuksen (siirryt toiseen palveluun) yhteydessä antaman katsauksen mukaan vuosikausia viivästynyt uusin Dattelnin voimala on mainittu hiilityöryhmän sulkemislistalla. Sen sijaan, että laitos avattaisiin ensi vuonna, työryhmä on ehdottanut sitä suurempia korvauksia (siirryt toiseen palveluun) omistajille tuotannon sulkemisesta, mitä uudempi laitos on.

Uniper on yksi hiilen alasajosta kärsivistä yhtiöistä Saksassa

Talousanalyyseihin ja luottoluokituksiin keskittynyt Scope Ratings on arvioinut, että Uniper on yksi kuudesta (siirryt toiseen palveluun) kansainvälisestä energiayhtiöstä, jotka kärsivät hiilikomission laatimasta alasajo-ohjelmasta.

Vuonna 2016 puolet Uniperin hiilivoimaloiden päästöistä syntyi Isossa-Britanniassa, Alankomaissa ja Ranskassa. Fortum/Uniper on Saksan kolmanneksi suurin hiilellä energiaa tuottava kansainvälinen yhtiö. Ruotsin valtion omistama Vattenfall tulee Fortum/Uniperin jälkeen listalla vielä neljäntenä, mutta yhtiö myi (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2016 kannattamattomat ruskohiilivoimalansa tsekkiläiselle EPH:lle. Seuraavalle listalle Vattenfall ei luultavasti enää päädy.

Vastaavasti Fortumin omistusosuuksien muutokset Uniperissa voivat muuttaa yhtiön sijoitusta järjestöjen listalla.

EU:n komission alaisen Euroopan ympäristökeskuksen kanssa työskentelevät asiantuntijat ovat hyväksyneet ympäristöjärjestöjen käyttämät tiedot ja laskentatavat.

CAN Europe on ympäristöjärjestöjen yhteistyöverkosto, johon kuuluu pitkälti yli sata kansalaisjärjestöä eri puolilta Eurooppaa. Suomesta mukana ovat mukana kaikki keskeiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt, kuten WWF Suomi.

Järjestöjen tavoitteena on päästä eroon ensi sijassa hiilivoimasta mahdollisimman nopeasti, koska hiilen käyttö on yksi merkittävä syy sille, että maailman maat eivät pääse alle turvallisena pidetyn 1,5 asteen lämpenemisen.

Hiilen käyttö lisääntyi maailmanlaajuisesti viime vuonna ja oli keskeinen syy sille, että kasvihuonekaasut lisääntyivät selvästi viime vuonna, vaikka suunta pitäisi olla päinvastainen.

Lue myös:

Kaivosmiehen terveiset kilometrin syvyydestä YK:n ilmastokokoukselle: "Ilman hiiltä ei ole tulevaisuutta"

Onko Fortumin ja Uniperin raju riita ohitse? – saksalaisfirman suuntaa väännetään nyt kulisseissa

Professori Fortumin jättikaupasta: "Saksan hiilivoima on hyvin riskialtis"

Analyysi: Fortum ei saisi ostettua halvalla priimaa – saksalaisfirman puolikas toisi mukanaan ison hiilitahran