Suomessa kehitettiin ratkaisu, joka mahdollistaa myös mustan muovin kierrättämisen – kotimaassa se ei kiinnosta

Maailmaa infrapunalasein katsova sovellusasiantuntija pitää Suomea kierrätyksen takapajulana.

Muovi ja keinotekoiset aineet
Mustaa muovia ei juuri kierrätetä Suomessa.
Mustaa muovia käytetään paljon, mutta sitä ei käytännössä kierrätetä. Mari Jäntti / Yle

Oululainen konenäköön ja spektrikuvaukseen erikoistunut Specim on kehittänyt mustan muovin tunnistamismenetelmän.

Asialla on suuri merkitys, koska musta muovi on suosittu ja joustavien ominaisuuksiensa takia moneen taipuva materiaali.

Varsinkin elintarvikepakkauksissa mustaa muovia käytetään mielellään, koska se ehkäisee uv-säteilyn vaikutusta. Mustaan muoviin pakattu liha näyttää paremmalta kuluttajan silmään ja se myös säilyy vähäisemmän uv-säteilyn ansiosta pidempään kuin läpinäkyvään muoviin pakattu liha.

Mustaa muovia käytetään paljon muuallakin kuin pakkaukseen. Hyvän valosuojan vuoksi sitä käytetään Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan myös esimerkiksi elektroniikkatuotteissa.

Mustalla muovilla on hyviä ominaisuuksia

Mustan muovin valmistaminen on käytännöllistä, koska sitä syntyy sekoittamalla muita värejä.

– Se lisää materiaalin käytön tehokkuutta, koska mustan käytön ansiosta vaihtoja tarvitaan linjastolla vähemmän, Kärhä kertoo.

Oululaisen infrapunamaailmaan ja spektrikuvantamiseen erikoistuneen Specimin sovellusasiantuntija Esko Herrala arvioi, että mustia muoveja on lähes puolet kaikista muovimateriaaleista. Kärhä muotoilee asian niin, että musta muovi on ollut valta-asemassa, mutta nyt se on hieman vähentynyt.

Pitäisi olla yrityksiä joita kiinnostaa tehdä rahaa kierrätyksellä

Esko Herrala, Specimin perustajajäsen

Mustat muovit ovat yleensä helposti työstettävää ABS-muovia eli akryylibutadieenistyreeniä. Kemiallisen kestävyytensä ja iskulujuutensa ansiosta se soveltuu vaativiin ja teknisiin käyttökohteisiin hyvin.

Herralan mukaan musta muovi on myös taloudellisesti arvokkaimmista muovilajeista, ja lisäksi sitä on myös helppo jalostaa uudelleenkäytettäväksi.

Tähän saakka ongelma on kuitenkin ollut se, että mustaa muovia ei saada eroteltua muun muovin seasta.

Hiilimusta on vaikea kierrätysmateriaali

Mustan muovin sisältämän hiilen vuoksi sitä on ollut vaikea tunnistaa luotettavasti toisin kuin läpinäkyvää ja värillistä muovia.

Ympäristöministeriön mukaan Suomessa noin neljännes pakkausmuovista lajitellaan, ja loput päätyvät sekajätteeseen.

Mustan muovin kohdalla lajittelukaan ei yleensä auta. Jopa kuluttajan lajittelema musta muovi päätyy pääosin jätteenpolttolaitoksiin, koska kierrätettyä muovia erottelevat laitteet eivät pysty tunnistamaan mustaa muovia.

Specimin työntekijä Mikko Sassi testaa FX 10 lajittelukameraa.
Specimin työntekijä Mikko Sassi testaa FX 10 lajittelukameraa. Suomessa Helsingin Viikissä sijaitseva Sitan rakennusjätteiden käsittelylaitos ainoa paikka, missä Specimin spektrikamera on käytössä osana Zenroboticsin kierrätysjärjestelmää. Specim vie tuotannostaan 96 prosenttia ulkomaille. Paulus Markkula / Yle

Käytännössä lähes kaikki Suomessa lajiteltu muovi päätyy Riihimäelle Fortumin Kiertotalouskylään, minne Uusiomuovi toimittaa keräämänsä kierrätysmuovin.

Jonkin verran sinne päätyy myös mustaa muovia. Riihimäellä olevat linjat eivät kuitenkaan sitä tunnista, vaan siellä erotellaan perinteisellä lähinfrapunatekniikalla (NIR, near infrared) vain värillisiä ja läpinäkyviä muoveja.

Niinpä kierrätetty musta muovi poltetaan ilmastonmuutosta vauhdittamaan.

Lajittelun ratkaisu löytyi keskipitkiltä infrapuna-aalloilta

Mustan muovin tunnistamiseen on nyt kuitenkin ratkaisu.

Sen kehittänyt oululainen Specim on perustettu jo vuonna 1995 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n sivutuotteena. Se työllistää 65 ihmistä tuotannossa ja valmistuksessa Oulussa. Yritys keskittyy kierrätykseen ja ruokateollisuuteen.

– Meidän teknologiamme perustuu menetelmään joka pystyy luokittelemaan materiaaleja ja erottelemaan niitä toisistaan, sanoo Specimin sovellusjohtaja Katja Lefevre.

Specimin MWIR-tekniikkaan (mid-wavelength infrared) perustuva kierrätyskamera toimii sähkömagneettisen säteilyn keskipitkällä infrapuna-alueella. Siellä musta ei ole mustaa, vaan erilaiset muovit näkyvät erivärisinä, minkä ansiosta ne voidaan tunnistaa ja lajitella.

Vienti vetää, kotimarkkinat eivät

Se on käytössä Suomessa tällä hetkellä vain Viikissä. Yhtiön tuotannosta 96 prosenttia menee vientiin.

Specim toimittaa jo uuden teknologian mittalaitteitaan tuotantolinjoja valmistaville yrityksille.

– Myymme Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan näitä laitteita jo tälläkin hetkellä järjestelmäintegraattoreille, jotka tekevät mustien muovien lajitteluun soveltuvia laitteistoja, Herrala sanoo.

Suomessa on vain noin promille maailman kierrätysmarkkinoista. Suurin liiketoimintapotentiaali on Euroopassa Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa.

Muovinkierrätysyrityksiä ei ota syntyäkseen

Suomeen ei ole juuri syntynyt yrityksiä, joita muovin kierrätys kiinnostaisi. Näin on siitä huolimatta, että kierrätysmuovin hinta on Specimin asiantuntija Herralan mukaan vain noin kolmannes neitseellisen muovin hinnasta. Varovaisimpienkin arvioiden mukaan uusiomuovin hinta jää alle puoleen uuden hinnasta.

Muovin kierrätyksessä on kyse paitsi kansalaisten aktiivisuudesta, ennen kaikkea liiketoiminnasta.

– Pitäisi olla yrityksiä, joita kiinnostaa tehdä rahaa kierrätyksellä, sanoo Herrala.

Oululaisen teknologiayhtiö Specimin sovellusjohtaja Katja Lefevre ja sovellusasiantuntija Esko Herrala. Hän on myös yksi yrityksen perustajista.
Oululaisen teknologiayhtiö Specimin sovellusjohtaja Katja Lefevre ja sovellusasiantuntija Esko Herrala. Hän on myös yksi yrityksen perustajista. Yrityksen suunnittelu ja tuotanto ovat kokonaan Oulussa. Paulus Markkula / Yle

Hänen mukaansa sellaisia ei ole, vaikka Suomessa onkin osaamista lajittelun kannalta tärkeissä robotiikassa ja neuroverkoissa.

Neuroverkoilla tarkoitetaan informaation käsittelyn, tilastotieteen ja matematiikan yhdistävään laskentaan perustuvia järjestelmiä jotka kykenevät oppimaan.

Oululaisen konenäkötekniikkafirman kierrätysasiantuntija luonnehtii Suomea kierrätyksen takapajulaksi. Hän kaipaisi poliitikoilta muovin kierrätystä vauhdittavia päätöksiä.

– Kaipaan enemmän tukea ja sääntelyä siihen, että muovia lähdetään oikeasti kierrättämään eikä sitä poltettaisi, Esko Herrala kertoo.

Jotain on toki tapahtumassakin. Pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus käynnistää kiertotalousyrityksille 75 miljoonan euron rahoitusohjelman (siirryt toiseen palveluun) (Suomen Teollisuussijoitus).

Uusiomuovi näkee muitakin vaihtoehtoja

Kotitalouksien pakkausmuovia keräävän ja ne Riihimäelle toimittavan Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini suhtautuu oululaisinnovaatioon varovaisesti.

Soini arvioi, että mustan muovin ongelma ratkeaa mustan muovin vähentämisellä tai sen muuttamisella tai konenäköön perustuvalla teknologisella innovaatiolla. Hänen mukaansa nyt jo voitaisiin kehittää musta muovi, jonka väri ei perustuisi hiileen kuten nykyään.

Sellaisen värin nyt käytössä oleva NIR-teknologia kykenisi Soinin mukaan tunnistamaan.

– Voi hyvin olla, että konenäkö ratkaisee asian ainakin kovien muovikappaleiden osalta, Soini sanoo.

Uusia ratkaisuja saattaa löytyä myös sensorifuusiosta eli erilaisten aistinlaitteiden ja teknologioiden tuottaman tiedon tehokkaasta yhdistämisestä. Soini arvelee, että teknologinen kehitys tuo koko ajan uusia ratkaisuja mukanaan.

Lue myös:

Onko jogurttipurkin kansi muovia vai metallia? Tee rypistystesti! – 10 helppoa vinkkiä muovin lajitteluun

Katso kartasta, missä on sinua lähimmät muovin keräyspisteet

Takana hullu muovivuosi – Hukummeko muoviin vai voisiko muovi olla myös ystävämme? Maija Pohjakallio yrittää ratkaista maailmanlaajuisia muoviongelmia