Tässä yhteisössä lapset ovat kiellettyjä eikä työstä saa palkkaa – Elli Kinkku on asunut täällä 16 vuotta ja on kiitollinen joka päivästä

Uskonnollisissa yhteisöissä asuu Suomessa arviolta muutama sata ihmistä. Uusinta keskittymää puuhataan nyt Järvenpäähän.

uskonnolliset yhteisöt
Elli Kinkku toimii siistijänä Jehovan todistajien Suomen haaratoimistolla.
Elli Kinkku on asunut Jehovan todistajien yhteisössä Vantaalla kuusitoista vuotta. Päivät kuluvat muun muassa kodinhoitotöitä tehden.Kristiina Lehto / Yle

Vantaan Koivuhaassa asuvan Elli Kinkun arki on alkanut samalla tavalla jo kuusitoista vuotta.

Kello herättää tavallisesti seitsemään mennessä. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin televisiossa alkaa hengellinen ohjelma, kuten Kinkku itse sitä kuvailee.

Ohjelma kestää puolisen tuntia, ja siinä kuullaan jokin Raamatun ajatus.

Työt alkavat kahdeksalta. Kinkun mukaan yksi hänen elämäntilanteensa monista hyvistä puolista on se, että hän työskentelee samassa osoitteessa kuin asuukin: Jehovan todistajien Suomen-päämajassa eli -haaratoimistossa.

Jehovan todistajiin kuuluu Suomessa alle parikymmentätuhatta jäsentä. Uskonnollinen liike tunnetaan etenkin ovelta ovelle -saarnaamisestaan.

Sitä Elli Kinkkukin tekee vapaa-ajallaan. Mutta nyt hän on työssä: siivoaa erästä rakennuskompleksin ensimmäisen kerroksen vierashuoneista.

Kinkun tehtävänä on varmistaa, että vieras voi vain tulla huoneeseen matkalaukku kädessään ja olla kuin kotonaan.

Kinkku itse on 34-vuotias ja asunut tässä osoitteessa puolisonsa kanssa melkein puolet elämästään. Lapsia pariskunnalla ei ole.

Jos olisi, heidän olisi muutettava täältä pois.

Kuin pieni kylä, metalliaidan takana

Jehovan todistajien Suomen-haaratoimistossa asuvaa ja työskentelevää, tällä hetkellä noin 150 hengen yhteisöä kutsutaan liikkeen keskuudessa Betel-perheeksi.

Jehovan todistajien Suomen haaratoimisto.
Jehovan todistajien Vantaan-haaratoimisto on valmistunut 1960-luvulla. Tällä hetkellä rakennuskompleksissa asuu ja työskentelee noin 150 ihmistä.Kristiina Lehto / Yle

Haaratoimisto sijaitsee vantaalaisen teollisuusalueen laitamilla. Pihapiiriä ympäröi metalliaita. Ulkona oleva uima-allas on näin keväällä tyhjillään. Säiden lämmettyä siinä poreilee suihkulähde.

Jehovan todistajat nimittävät punatiilistä rakennuskompleksia Beteliksi eli "Jumalan huoneeksi". Ulkopuolisille jaettavassa lehtisessä nimeä perustellaan sillä, että kaikki, jotka täällä asuvat ja työskentelevät, ovat vihkiytyneet Jumalalle ja tukevat koko ajallaan "Valtakunnan saarnaamista".

Haaratoimistossa muun muassa käännetään liikkeen julkaisuja englannista suomeksi. Kaikki toiminta rahoitetaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla, eivätkä työntekijät saa työstään palkkaa.

Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) vieraili tässä paikassa kaksi vuotta sitten ja kuvaili aluetta kuin pieneksi kyläksi: Asukkailla on käytössään esimerkiksi oma pesula, parturi-kampaamo, terveydenhuolto sekä autokorjaamo. Sähkö- ja putkimiehiä on omasta takaa, niin myös kokkeja ja Elli Kinkun kaltaisia siivoojia.

Täältä löytyvät jopa tenniskenttä ja kuntosali.

Nyt Jehovan todistajien tiedottaja Jukka Palonen ei päästä tutustumaan vapaa-ajan tiloihin tarkemmin. Rakennuskompleksissa on alkamassa peruskorjaus, minkä takia tutustuminen ei ole mahdollista.

Järvenpäähän nousee pian kristillinen kortteli

Jehovan todistajien Suomen-haaratoimisto on yksi esimerkki siitä, millaista uskonnollisen asuinyhteisön arki voi Suomessa olla.

Maassa olevista uskonnollisista asuinyhteisöistä se on tiettävästi suurin. Muut yhteisöt ovat aiheeseen erikoistuneen Kirkon tutkimuskeskuksen koordinaattorin Jussi Sohlbergin mukaan enimmillään noin 40 asukkaan suuruisia, enemmistö tätä pienempiä.

Kaiken kaikkiaan uskonnollisissa yhteisöissä asuu Suomessa muutama sata ihmistä, Sohlberg laskee.

Määrä on kuitenkin kasvamassa reilun vuoden kuluttua: pääkaupunkiseudun kylkeen Järvenpäähän on nimittäin nousemassa kokonainen kristillinen kortteli.

Hanketta ajavan Kristillisen vanhusten asumisyhdistyksen Laihon sihteeri Hanna-Leena Forsman kertoo, että kortteliin tulee seitsemän asuintaloa ja niihin 51 asuntoa. Asukkaita yhteisöön on tulossa yhteensä noin sata.

Rakennustyöt alkavat ensi kesänä, ja valmista pitäisi olla vuoden päästä.

Jussi Sohlberg ja Siirtolaisuusinstituutin johtaja, uskontotieteen dosentti Tuomas Martikainen pitävät Järvenpään hanketta ainutlaatuisena – esimerkiksi Jehovan todistajien haaratoimistosta kortteli poikkeaa ainakin sillä, että siitä ei ole tulossa yhden tietyn liikkeen yhteisöä ja asukkaat ovat vapaita työskentelemään missä ja millä alalla haluavat.

Forsmanin mukaan tulevia asukkaita yhdistää se, että he pitävät kristillisiä arvoja tärkeinä ja haluavat olla mukana yhteisöllisessä toiminnassa.

– Tämä on paikallisesti syntynyt, eri seurakunnista ja suunnista tulevien ihmisten yhteinen unelma, hän avaa.

Kristillisen vanhusten asumisyhdistyksen Laihon sihteeri Hanna-Leena Forsman
Hanna-Leena Forsman toimii myös Keski-Uudenmaan kristillisen koulun opettajana ja apulaisrehtorina. Koulu sijaitsee tulevan kristillisen korttelin naapurissa.Antti Kolppo / Yle

"Tällaista aluetta tarvitaan enemmän kuin koskaan"

Suomessa olevilla uskonnollisilla asuinyhteisöillä on tavallisesti takanaan vuosikymmenten historia. Esimerkiksi Jehovan todistajien nykyinen rakennuskompleksi on valmistunut Vantaalle jo 1960-luvulla.

Tilastojen mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu vuosi vuodelta vähemmän ihmisiä. Tammikuussa uutisoitiin, että kirkkoon kuuluvia on enää alle 70 prosenttia kansasta.

Mihin kristillistä korttelia tarvitaan – onko sille tänä päivänä todellista tarvetta?

Tarvetta on enemmän kuin koskaan, huudahtaa Järvenpään hankkeen taustatahoihin kuuluva Marja-Leena Pellikka Laiho-yhdistyksestä.

Asuinalueelle on muuttamassa muun muassa tukea tarvitsevia vanhuksia, ja siksi Pellikka viittaa vastauksessaan viime kuukausina käytyyn keskusteluun vanhustenhoidon tasosta ja monissa palvelukodeissa ilmenneistä ongelmista.

– Olemme nähneet viime aikoina suuressa mittakaavassa, miten asuinalueet ja palvelukodit, jotka ovat rakentuneet taloudellisille arvoille, eivät tyydytä ihmisen arvoja ja tarpeita riittävästi. Hengellisiä arvoja ja tällaisia alueita tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Vantaalla Jehovan todistajien haaratoimisto on tiedottaja Jukka Palosen mukaan haluttu paikka. Tulijoita olisi paljon, ja yleensä yhteisöön pääsee asumaan ja työskentelemään vain pyydettäessä.

Uskonnolliseen asuinyhteisöön hakeutuminen voi kertoa paitsi vahvasta vakaumuksesta myös yhteisöllisyyden kaipuusta, arvioi Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta.

– Perusjuonteena ovat usein yhteisöllisyys ja yksinkertaisen elämäntavan ideaali. Kaiken kaikkiaan aatteelliseen vakaumukseen pohjautuva yhteisasuminen on Suomessa kuitenkin harvinainen, jopa vastakulttuurinen elämäntapa.

Uskonnollisen yhteisön keskuudessa asuminen merkitsee myös sen sääntöihin sitoutumista. Vantaan Koivuhaassa ohjenuorana ovat Raamatun periaatteet.

Jehovan todistajien yhteisössä lapset ovat kiellettyjä

Tiedottaja Jukka Palonen esittelee Vantaalla Jehovan todistajien haaratoimiston toimitiloja. Huoneissa työskennellään kolmen hengen pienryhmissä. Työn alla on esimerkiksi Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtien käännöksiä.

Jehovan todistajien käännöstiimit toimivat kolmen hengen ryhmissä.
Jehovan todistajien käännöstiimit työskentelevät kolmen hengen kokoonpanoissa. Kuvassa Tuomas Tiitinen, Leena Jääskeläinen sekä Helena Mikkonen (oikealla).Kristiina Lehto / Yle

Palonen on pukeutunut pikkutakkiin, suoriin housuihin ja mustaan kauluspaitaan. Palosen mukaan pukeutuminen ilmentää sitä, että paikka on hänelle hyvin rakas. Toisaalta kyse on myös pukeutumiskoodista.

– Arvostamme sitä, mitä saamme tehdä täällä. Se näkyy ulkoisessa olemuksessa.

Jehovan todistajat pyrkivät elämään Raamatun periaatteita noudattaen, Palonen sanoo. Betel-perheessä se tarkoittaa, että asukkaat kunnioittavat toisiaan ja ovat toisilleen rehellisiä ja ystävällisiä.

Emmi Sainio toimii Jehovan todistajien Suomen haaratoimiston vastaanottovirkailijana.
Emmi Sainio, 31, on asunut Jehovan todistajien Vantaan-haaratoimistossa kolme ja puoli vuotta. Hän työskentelee vastaanotossa. Sainio sanoo yhteisössä asumista mahtavaksi etuoikeudeksi.Kristiina Lehto / Yle

Lapsia täällä ei asu.

– Lapset ovat ihania. Me rakastamme lapsia. Mutta on totta, että täällä lapsia ei ole. Sen takia, että sitten joutuisimme menemään aika paljon lasten ehdoilla. Se aiheuttaisi paljon käytännön ongelmia. Lastenhoitoa olisi hankala järjestää tällaisessa yhteisössä, joka on tiivis ja jossa kaikilla on tiukka aikataulu.

Jos lapsia haluaa hankkia, on siirryttävä asumaan muualle perheensä kanssa.

Jotkut ovat niin tehneetkin, Palonen huomauttaa – "siirtyneet niin sanottuun normaaliin elämään".

Jukka ja Asta Palonen ovat olleet yhdessä 28 vuotta.
Tiedottaja Jukka Palonen ja hänen puolisonsa Asta Palonen ovat asuneet ja työskennelleet Jehovan todistajien yhteisössä peräti 28 vuotta. Myös Asta Palonen työskentelee liikkeen tiedotusosastolla.Kristiina Lehto / Yle

Myös Elli Kinkku tiedostaa tämän mahdollisuuden.

– Olemme täällä niin kauan kuin perhetilanteemme on tällainen. Jos meille tulee lapsi, menemme muualle. Olemme iloisia siellä ja palvelemme Jehovaa.

Kristillisessä korttelissa ei kytätä eikä valvota naapureita

Järvenpään kristillisessä korttelissa varsinaisia käyttäytymissääntöjä ei ole etukäteen määritelty.

– Asukkaat pääsevät mukaan rakentamaan näitä ajatuksia. Siitä syntyy sellainen asukkaiden näköinen kortteli, Hanna-Leena Forsman sanoo.

Saako esimerkiksi sinkku tuoda kotiinsa yövieraan?

– Se on asukkaan oma asia, Forsman vastaa.

Tulevassa yhteisössä ei hänen mukaansa kytätä tai valvota naapureita.

– Kristillisyydessä on perimmiltään kyse aivan toisenlaisista asioista kuin toinen toistensa kyttäämisestä.

Järvenpäähän rakentuvan kristillisen korttelin tontti
Kristillinen kortteli rakentuu Etelä-Järvenpäähän, Lepolaan.Antti Kolppo / Yle

Järvenpääläiskorttelista ei ole muodostumassa varsinaista uutta uskonnollista yhteisöä, vaan pikemminkin samankaltaisesti ajattelevien ihmisten naapurusto.

Lienee syytä myös todeta, että vaikka uskonyhteisö voi ehkä ravita yhteisöllisyyden kaipuuta, voi sillä olla huonotkin puolensa: Uskontojen uhrien tuki UUT muistuttaa, että hengellistä väkivaltaa voi esiintyä missä tahansa uskonnollisessa yhteisössä. (siirryt toiseen palveluun)

Elli Kinkku lähetti hakemuksen – ja on sillä uralla edelleen

Elli Kinkku päätyi Jehovan todistajien haaratoimistoon asumaan melkein kuin sattumalta.

Jehovan todistajien lähetystyöstä kertova taulu Jehovan todistajien Suomen haaratoimiston aulasta.
Taulu Jehovan todistajien Suomen-haaratoimiston aulassa. Se kertoo Jehovan todistajien tekemästä lähetystyöstä.Kristiina Lehto / Yle

Koulut käytyään hän mietti, mitä tekisi seuraavaksi. Hän lähetti haaratoimistoon hakemuksen – ja sattui pääsemään sinne töihin.

– Sillä uralla olen edelleen.

Päivät kuluvat pitkälti kodinhoidon, siivouksen, sänkyjen petaamisen, kaikenlaisten arjen askareiden parissa. Mutta Kinkku ei valita.

– On ihanaa, kun saa tehdä töitä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samat arvot. Olemme kaikki toistemme kanssa hyvin läheisiä ystäviä. Kyllä tämä työyhteisö on varmasti lämpimimmästä päästä mitä olla voi.

Kinkun, kuten muidenkin haaratoimistolla työskentelevien, työpäivä päättyy viideltä. Sen jälkeen hän tekee kotitöitä omassa kodissaan: laittaa ruokaa, pyykkää ja siivoaa, niin kuin kaikki muutkin ihmiset.

Iltaisin hän saattaa osallistua Jehovan todistajien saarnaamistyöhön.

Aamulla kello soi aikaisin ja herättää kuulemaan Raamatun sanaa.