Asiantuntijat: Kansainväliset ruokasuositukset eivät aina sovi tänne – "Suomalainen liha ei ole ansainnut näin suurta ryöpytystä"

Ruokavalinnoissa kannattaisi miettiä myös sitä, missä elintarvike on tuotettu.

ruoat
Lypsykarjaa rantsilalaisella maitotilalla.
Risto Degerman / Yle

WWF:n uusi ruokasuositus on herättänyt runsaasti keskustelua. Sen mukaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi ruokalautasella oltava pääsiassa kasviksia, kotimaista kalaa ja broileria.

Naudanlihan syöminen olisi rajoitettava yhteen kertaan viikossa. Suosituksen taustalla on havainto, että ruuantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista ja muodostaa viidenneksen ihmisen hiilijalanjäljestä.

Helsingin yliopiston maatalousekologian professori Juha Helenius tuntee EAT-Lancet komission (siirryt toiseen palveluun) ruokasuositukset, joihin WWF:n ohjeet perustuvat.

– EAT-Lancet -komission yksi keskeinen väite on se, että elämme ruokajärjestelmässä tällaista lose-lose-tilannetta, koska ympäristö ja ilmasto kuormittuu ja ihmisten terveys vaarantuu. Me syömme epäterveellisesti. Heidän ehdotuksensa on win-win eli syötäisiinkin ravitsemussuositusten mukaisesti, jolloin tämä lihan vähentämisen argumentti on ennen kaikkea terveydellinen, Helenius sanoo.

Ruokaan ja sen tuotantoon voi olla muitakin näkökulmia, joista professori Juha Helenius painottaa paikallista kestävyyttä.

– Jos vaikka liikkuu Suomessa, niin syö suomalaisesti. Turistina Espanjassa syöt espanjalaisesti siellä paikallisissa ekosysteemeissä tuotettua ruokaa.

Tällöin ruoka liitetään osaksi paikallista ekosysteemiä, jossa kiertää ravinteita ja energiaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että voi syödä paikallisia lihatuotteita sopivan määrän.

Ylipäätään suomalaisesta lypsykarjasta suurimmaksi osaksi saatu naudanliha, ei se ole ansainnut sellaista ryöpytystä ympäristöperusteella kuin mihin se on joutunut.

Juha Helenius, maatalousekologian professori, Helsingin yliopisto

Ravitsemustieteilijöiden mukaan suomalaiset syövät noin kaksinkertaisen määrän eläintuotteita eli sen voisi vähentää puoleen.

Tällöin voitaisiin lisätä huomattavasti kasviperäisen ruuan tuotantoa, koska eläinruoan tuottaminen vaatii Heleniuksen mukaan noin kuusinkertaisen määrän peltopinta-alaa ja muuta resurssia.

Maatalousekologian professori muistuttaa kuitenkin, ettei naudanlihaan pidä suhtautua aivan yksioikoisesti, sillä suomalainen nauta syö pääasiassa nurmirehua.

– Ylipäätään suomalaisesta lypsykarjasta suurimmaksi osaksi saatu naudanliha, ei se ole ansainnut sellaista ryöpytystä ympäristöperusteella kuin mihin se on joutunut, Helenius toteaa.

– Mielestäni jopa tärkeämpää kuin miettiä, miten pitäisi korvata eläintuote kasvistuotteella, niin on miettiä alkuperäistä kotimaisuutta. Sitä pitäisi vaatia ja peräänkuuluttaa ruokakansalaisena, että hei me eletään nyt Suomessa ja pitää olla suomalaisia ruokia ja onko tämä nyt tuotettu kokonaisvaltaisemmin kestävästi eikä miettiä pelkästään sitä ilmastovaikutusta, Helenius pohtii.

Katja Pethman, maa- ja kotitalousnaiset
Ruokahävikin vähentäminen on myös ilmastoteko, sanoo maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Katja Pethman.Markku Sandell / Yle

Suomalaisille omat suositukset

Samaa mieltä on Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kehityspäällikkö Katja Pethman. Hän on ollut mukana vähentämässä ruokahävikkiä, joka oli hallituksen kärkihankkeita.

WWF:n suosituksia Pethman pitää hyvinä, mutta niitä ei välttämättä pitäisi soveltaa suoraan Suomeen.

– Globaali näkökulma on tärkeä ja sitä on hyvä tuoda esiin, mutta on hyvä huomioida, että meidän suomalaisten kulutustottumukset ja suomalainen ruokajärjestelmä ovat osin erilaisia, kehityspäällikkö Katja Pethman sanoo.

Erilaisissa kampanjoissa punainen liha on noussut erittäin vältettäväksi ravinnoksi. Pethman kaipaa useampia näkökulmia ruokakeskusteluun, vaikka hänen mielestään lihan kulutusta on ehdottomasti terveyden ja ympäristön kannalta viisasta vähentää.

– Ihmisille jää mieleen, että nautaa ei saa syödä, koska se on ympäristön kannalta huono juttu, mutta ei se aina ihan niin yksioikoista ole. Paljon sitä tutkitaan parhaillaan ja yritetään tuoda tietoa, mutta helposti otsikoihin nousee aina yksi näkökulma kerrallaan ja se voi olla vähän pulmallista.

Lue myös

WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä