Ykkösolut elää uutta renessanssia: Känni ei ole enää cool, siksi yhä useampi valitsee matala-alkoholillisen oluen

Suomessa seurataan Keski-Euroopan trendiä, jossa panimot kehittävät täysin uudenlaisia matalan alkoholin juomia.

olut
Kampin Teerenpelin ravintolapäällikkö Miika Korpela kaataa olutta hanasta.
Kampin Teerenpelin ravintolapäällikkö Miika Korpelan mukaan suomalaiset pienpanimot ovat pikkuhiljaa heränneet matala-alkoholillisten oluiden trendiin.Annika Martikainen / Yle

Olutkulttuurin murros ei vielä erotu kovin selvästi arkisena iltapäivänä olutravintolassa Helsingin keskustassa. Baaritiskillä tilataan tavallisen vahvuista ipaa, lageria tai stoutia.

Matala-alkoholisia oluita ei voi vielä kutsua koko kansan huviksi, mutta muutaman vuoden päästä tilanne voi olla jo toinen.

Teerenpelin ravintolapäällikön Miika Korpelan mukaan matalamman alkoholin juomia kysytään yhä useammin. Tai asian voi nähdä myös niin päin, että oluelta haetaan nykyään makuelämyksiä. Silloin ei haittaa, vaikka alkoholiprosentti olisi kahden tai kolmen tienoilla, koska tavoitteena ei ole päästä känniin.

– Erityisen kysyttyjä ovat juuri nyt sour-oluet eli hapanoluet. Niissä on yleensä hieman vähemmän alkoholia kuin oluissa yleensä, noin 3,5 prosenttia. Makua senkin edestä, sanoo Korpela.

Nurmijärveläinen Tapio Hirvonen Kampin Teerenpeli-olutravintolassa maaliskuussa 2019.
Nurmijärveläinen Tapio Hirvonen valitsee ykkösoluen esimerkiksi niissä tilanteissa, kun hän on autolla liikkeellä. Hänen mielestä erityyppiset ja eri makuiset matalan alkoholin juomat ovat tervetullut lisä suomalaiseen olutkulttuuriin. Menneiden vuosien humalahakuista juomiskulttuuria ei Hirvoselle jää ikävä.Annika Martikainen / Yle

Ykkösolut ei ole enää pelkkää haaleaa lageria

Monelle tulee matala-alkoholisesta juomasta mieleen klassinen ykkösolut, joka on noin 2,7 prosentin vahvuista. Se on saanut nimensä veroluokan mukaan ja panimoala pitää sitä vanhahtavana. He puhuvat mieluummin matala-alkoholillisista juomista, joiden alkoholipitoisuus on 2–3 tienoilla.

Matala-alkoholillisten oluiden suosio on lähtenyt hienoiseen kasvuun viime vuosina. Panimoliiton tilaston mukaan kahdessa vuodessa kasvua on ollut lähes 8 prosenttia.

Vielä ei kuitenkaan voi puhua samanlaisesta räjähdysmäisestä kasvusta, jota on ollut alkoholittomien oluiden myynnissä (siirryt toiseen palveluun) (Kauppalehti). Kyse on kuitenkin samasta ilmiöstä: känni ei ole enää cool, terveelliset elämäntavat ovat kuuminta hottia ja moni valitsee erikoisoluen, koska juo olutta maun takia. Keskikaljan myyntiluvut ovat puolestaan kääntyneet laskuun.

Lähivuosina tulemme näkemään mielenkiintoisia uusia konsepteja ja tuotteita. Esimerkiksi aikuisten virvoitusjuomia, jotka ovat virvoitusjuoman ja oluen väliltä.

Johan Jacobsson, Sinebrychoff

Tähän murrokseen myös Suomen suurimmat panimot pyrkivät nyt vastaamaan. Ykkösolut elää uutta renessanssia vuosikausia uinuttuaan. Kauppojen hyllyille on tullut uusia vaihtoehtoja perinteiselle vaalealle lager-tyyppiselle ykkösoluelle: ipaa, tummaa lageria ja gluteenitonta luomuolutta.

Matalan alkoholin ja alkoholittomien oluiden taakkana on ollut se, että osa oluen ystävistä on pitänyt niitä tylsän makuisina: alkoholi on nimittäin oluen runko ja ryhti – ja ilman sitä oluesta tulee helposti väljän oloista.

Panimoala vakuuttaa kuitenkin, että panimotekniikka on parantunut viime vuosina ja matalan alkoholin oluita kehitetään nyt maku edellä.

Olvi toi ykkösvahvuisen ipan markkinoille syksyllä, koska asiakkaat olivat toivoneet uusia makuja vähemmällä alkoholiprosentilla. Oluiden tuoteryhmäpäällikön Heidi Erämaan mukaan uutuuden suosio on ylittänyt odotukset.

– Näimme, että trendi on olemassa ja aika oli sille kypsä, sanoo Erämaa.

Vantaalainen Robert Sjöblom Kampin Teerenpeli-olutravintolassa maaliskuussa 2019.
Vantaalainen Robert Sjöblom ei ole vakuuttunut matalan alkoholin tai täysin alkoholittomista oluista, vaikka hän on kokeillut noin tusinaa erilaista Suomessa ja Saksassa: "Vaikka alkoholiprosentilla ei ole minulle merkitystä, vahvemmat oluet vain maistuvat paremmalta. Matalan alkoholin oluista vain puuttuu jotain."Annika Martikainen / Yle

Keski-Euroopassa on jo merkkejä aivan uusista tuotteista

Tämä on vasta alkua. Keski-Euroopassa on jo nähtävissä, että matala-alkoholillisten juomien valikoima kasvaa ja monipuolistuu, sanoo Sinebrychoffin oluista vastaava markkinointijohtaja Johan Jacobsson.

– Lähivuosina tulemme näkemään mielenkiintoisia uusia konsepteja ja tuotteita. Esimerkiksi aikuisten virvoitusjuomia, jotka ovat virvoitusjuoman ja oluen väliltä, visioi Jacobsson.

Hartwallin markkinointipäällikön Turkka Hirvosen mukaan olemme muutoksen alussa: matala-alkoholillisista oluista on tulossa osa suomalaista olutkulttuuria. Samalla käyttötilanteet muuttuvat ja monipuolistuvat, kun lounaan kanssa voi juoda alkoholittoman siiderin.

Myös suomalaiset pienpanimot ovat heränneet pikkuhiljaa uuteen trendiin, sanoo ravintolapäällikkö Korpela. Nyt suomalaispanimot ovat innostuneet tekemään session ipaa, jossa alkoholipitoisuus jää 4 prosentin tuntumaan.

Tammikuu on perinteisesti ollut ravintoloissa hiljaista aikaa, mutta tipaton ei näkynyt ainakaan Helsingin ydinkeskustan Teerenpelissä.

– Toimme kymmenkunta alkoholitonta olutta valikoimaan ja asiakkaita riitti. Ihmiset kävivät silti ravintoloissa, mutta ei juotu alkoholia. Loistava trendi, sanoo ravintolapäällikkö Korpela.

Lue lisää:

Olut ja lonkero syöksyivät – näin rajua myyntiromahdusta Alkossa ei ole nähty neljännesvuosisataan

Oluen maistelu on harrastus, jossa tutustuu jälkimaun ja vaahdon lisäksi uusiin ihmisiin – "Joskus uutuuden maistaminen jää yhteen kertaan"

Panimoteollisuus katsoi tulevaisuuteen: kannabisolut ja alkoholittomat kasvattavat suosiotaan

Tarkkana alkoholittoman oluen kanssa – Alkoholittomasta ei ole urheilujuomaksi, eivätkä kaikki alkoholittomat oluet sovi alkoholiongelmaisille