Musiikkiopisto luopui kokonaan pääsykokeista – musikaalisuustestillä on vaikea mitata motivaatiota

Imatran Musiikkiopisto ottaa jatkossa oppilaat ilmoittautumisjärjestyksessä. Koko musiikkiopistojen pääsykoejärjestelmä on isossa murroksessa.

musiikkioppilaitokset
Trumpetistit soittavat Finlandiaa
Lappeenrannan musiikkiopiston oppilaat pääsivät soittamaan Rakuunasoittokunnan ammattilaisten kanssa Sibeliuksen Finlandiaa. Kare Lehtonen / Yle

Imatran musiikkiopisto on päättänyt luopua kokonaan musiikkopiston pääsykokeista. Tänä keväänä musiikin perusopetukseen oppilaat otetaan ensimmäistä kertaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Imatralla on havaittu, että oppilaiden motivaatiolla on paljon suurempi merkitys musiikkiopinnoissa menestymiseen kuin hyvillä pääsykoepisteillä.

– Haluamme madaltaa kynnystä hakeutua musiikkiopintoihin, sillä tiedämme pääsykokeen olevan kova pala monille hakijoille, kertoo Imatran musiikkiopiston apulaisrehtori Elisa Mäkelä.

Mäkelän mukaan musiikkiopiston pääsykokeet mittaavat hakijan musiikillisia valmiuksia vain hakuhetkellä.

– Jokainen lapsi ja nuori voi oppia ja edistyä omassa tahdissaan, ja meillä opiskelu etenee oppilaan mukaisesti. Tavoitteet asetetaan yhdessä opettajan kanssa, sanoo Mäkelä.

Harvinainen tapa

Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja Timo Klemettisen mukaan vain kahdessa muussa oppilaitoksessa on aiemmin päässyt varsinaiseksi oppilaaksi ilman pääsykoetta. Vaasan musiikkiopistossa eli Kuula-opistossa on erityinen soitinstartti, jossa soitinta voi ryhmässä harjoitella lukuvuoden tai kaksi, mutta sekään ei takaa varsinaista yksilöopetuspaikkaa.

Klemettinen kertoo, että Suomen musiikkioppilaitoksissa sisäänpääsytavat ovat hyvin erilaisia. Vielä parikymmentä vuotta sitten lähes kaikissa oppilaitoksissa käytettiin esimerkiksi Kai Karman kehittämää laajaa musikaalisuustestiä.

– Nyt en tiedä yhtään musiikkioppilaitosta, jossa se olisi enää käytössä.

Lauri Sallinen soittaa klarinettia Kärenjärven rannalla.
Klarinetin soittajista alkaa olla pula. Kuvassa Lauri Sallinen soittaa klarinettia Kärenjärven rannalla.Kimmo Hiltunen / Yle

Nykyisin yleinen tapa on, että musiikkiopiston pääsykokeessa on rytmitehtävä, laulutehtävä ja haastattelu. Lapsen tulee esimerkiksi taputtaa opettajan taputtama rytmi mahdollisimman tarkasti. Laulutehtävässä oppilas yrittää toistaa opettajan laulaman lyhyen melodian. Haastattelun tavoitteena on saada selville lapsen oma motivaatio musiikkiharrastukseen.

Timo Klemettinenkin pohtii, miten paljon musikaalisuustestit loppujen lopuksi kertovat lapsesta. Musikaalisuus voidaan saada selville, mutta testit eivät välttämättä kerro lapsen motivaatiosta mitään.

– Lapsi voi olla vaikka kuinka musikaalinen, mutta hän saattaisikin haluta paljon mieluummin vaikka ratsastaa tai pelata jääkiekkoa. Silti hän pääsee musiikkiopistoon, kun vanhemmat ovat lapsen pääsykokeisiin vieneet. Meillä on musiikkioppilaitosten rehtoreita, jotka ovat sitä mieltä, että pääsykokeilla ei saada selville mitään – korkeintaan sen, miten aktiivisia lapsen vanhemmat ovat olleet.

Timo Klemettisen mukaan tähän sisäänpääsykysymykseen ei ole olemassa helppoja vastauksia.

– Jos kotona on laulettu, se helpottaa pääsykokeessa pärjäämistä. Toisaalta pojat saattavat olla arempia laulamaan kuin tytöt, jolloin koe saattaa suosia tyttöjä.

Kaiken kaikkiaan koko oppilaaksiotto musiikkiopistoon on Klemettisen mukaan ollut musiikkioppilaitoksissa suuren keskustelun aiheensa. Sitä on osaltaan vauhdittanut se, että hakijamäärät ovat joillakin alueilla hiljalleen pienentyneet. Tosin valtakunnallisesti hakijamääriin ei ole tullut suuria muutoksia.

Pitkään musiikkioppilaitoksiin pääsi keskimäärin puolet hakijoista. Nykyisin musiikkiopistoon pääsee jo yli 60 prosenttia hakijoista.

Timo Klemettinen uskoo, että sisäänottotavat varmasti kirjavoituvat tulevaisuudessa ja sisäänottoprosentti kasvaa.

– Jos ajatellaan tulevaisuutta, niin ihannetilanne olisi, että kaikki pääsevät harrastamaan. Se on taloudellinen kysymys. Rahat eivät varsinkaan kasvukeskuksissa riitä siihen, että kaikille halukkaille voisi antaa opetusta.

Oboe nuottien päällä kuvattuna.
Soittamaan opettelu vaatii pitkäjänteisyyttä, mikä ei ole tällä hetkellä kaikkien lasten ja vanhempien mieleen.Marika Paaso / Yle

Lapsi tarvitsee tukea soittamiseen

Lappeenrannan musiikkiopisto aikoo säilyttää pääsykokeet jatkossakin, vaikkakin kaikissa soittimissa niitä ei tarvitse osallistujien vähäisen määrän vuoksi järjestää.

Pianoa lukuunottamatta useaa soitinta, kuten klarinettia, trumpettia ja kanteletta pääsee soittamaan ilman pääsykoetta. Hakijoista 70 prosenttia hyväksytään Lappeenrannan musiikkiopistoon. Hakijamäärät soitinopetukseen ovat laskeneet, koska monet harrastukset kilpailevat nykyisin lasten ajasta.

Lappeenrannan musiikkiopiston rehtori Hannele Piippo-Fair uskoo, että lapset ja vanhemmat ovat myös aiempaa lyhytjänteisempiä, mikä on huono piirre musiikinopiskelun kannalta. Soittamisen opettelu vaatii pitkäjänteisyyttä, eikä mitään tapahdu kovin nopeassa ajassa.

– Muissa lajeissa, kuten uinnissa, harjoitellaan hallilla neljä kertaa viikossa. Soittamisessa harjoittelu tapahtuu kotona. Jos mekin järjestäisimme harjoitukset neljä kertaa viikossa, kotona harjoittelua ei tarvittaisi, Piippo-Fair vertaa.

tyttö soittaa viulua.
Soittamisessa on tärkeää, että lapsi oppii harjoittelemaan. Siihen tarvitaan vanhempien tukea, jotta soittoläksyt tulee tehtyä aivan kuin koululäksytkin.AOP

Soittoharrastus tarvitsee vanhempien tuen pitkään, ennen kuin lapsi motivoituu harjoitteluun itse ja kokee soittamiseen sisäistä paloa. Vanhemman on oltava tukena harjoittelun säännöllisyyden ja rytmin löytämisessä.

– Liian usein vanhemmat jättävät lapsensa yksin harjoittelun kanssa, Piippo-Fair harmittelee.

Juttua korjattu 27.3.2019 klo 15.09. Tekstissä luki aiemmin, että pojat saattavat olla parempia laulamaan kuin tytöt. Oikea muoto on, että pojat saattavat olla arempia laulamaan kuin tytöt.