Pelit hiipivät teatteriin: "Emme pysty ennakoimaan, millaista koheltamista esitys pitää sisällään"

Pelillisyyttä ja uutta teknologiaa halutaan juurruttaa lisää etenkin laitosteatterien toimintaan.

teatteritaide
Kempin kisat, Sami Ahonen
Kempin kisat: Marko (Sami Ahonen). Jussi Mankkinen / Yle

Useammalla erikokoisella silmäparilla varustettu gekko-lisko hoilottaa traagiseen sävyyn Celine Dionin All By Myselfiä samalla kun kaksi pelaajaa tähtäilee matelijaa jättiläisritsalla. Kun kirkkaankeltaiset, leveästi hymyilevillä kasvoilla koristetut ammukset uhkaavat gekkoa, kypäräpäinen henkivartija loikkaa suojaksi. Elämää suuremmilla maneereille operoiva juontaja Giovanni Gomitolino kailottaa mikrofoniin:

– Minuakin jännittää, mutta se on iloista jännitystä!

Lopuksi lasketaan pisteet.

Kempin kisat, Talvikki Eerola, Sami Ahonen, TeaK
Kempin kisat: Gekko (Talvikki Eerola) ja Marko (Sami Ahonen). Jussi Mankkinen / Yle

Tällaiselta näyttää ja kuulostaa teatteriesitys, johon on lisätty pelillisiä elementtejä. Kempin kisat -esityksessä on viisi käsikirjoitusta noudattavaa näyttelijää, mutta myös kaksi toisiaan vastaan kisaavaa pelaajaa – tarinankerrontaan vaikuttaa siis vahvasti se, kuinka peli kulkee tai ei kulje. Itse esitys taas on saanut alkusysäyksensä tietokonepelistä, vähän samaan tapaan kuin moni elokuvakin.

– Meillä on tuolla aulassa pelikone, joka markkinoi Kempin kisoja ja jota kuka tahansa voi pelata. Kaikki pelissä tapahtuvat asiat heräävät henkiin myös esityksessä – pelin maailmasta tulee fyysinen ja olemassa oleva, Kempin kisojen konseptista ja äänisuunnittelusta vastaava Antero Kemppi toteaa.

Kempin kisat, Juho Keränen, TeaK
Kempin kisat: juontaja Giovanni Gomitolino (Juho Keränen).Jussi Mankkinen / Yle

Enää ei ihmetytä: myös laulutaitoinen gekko on luikerrellut näyttämölle pelikoneen sisältä, jostakin syvältä virtuaalimaailman uumenista.

– Oli kiinnostavaa kokeilla, että promokuvien ja julisteiden tilalla onkin videopeli, jonka ympärille muodostuu tietynlainen fanikulttuuri, ennen kuin varsinainen teos on edes valmis, Kempin kisojen peli- ja erikoissuunnittelija Kalle Rasinkangas jatkaa.

Kalle Rasinkangas, Antero Kemppi
Kalle Rasinkangas, Antero KemppiJussi Mankkinen / Yle

Kieroutuneen humoristinen pelimaailma

Kempin kisat on kolmen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi valmistuvan ääni- ja valosuunnittelijan yhteinen lopputyö, ja sekä muotonsa puolesta että teknisine kokeiluineen kaukana perinteisestä teatteri-ilmaisusta.

– Jos meille olisi annettu joku Kansallisteatterin suuri näyttämö, olisi todennäköisesti tullut himmailtua enemmän. Koska tämä on tehty koulussa, on voinut juosta turvallisesti päin seinää ja katsoa, mitä tapahtuu, Kalle Rasinkangas hymyilee.

Perinteiseen teatteriesitykseen verrattuna Kempin kisoja leimaa ennalta-arvaamattomuus. Vaikka sen rakenne on selkeä, jännitystä aiheuttaa se, mitä tapahtuu pelien sisällä – joku voi hävitä, joku toinen taas voittaa.

– Tiedämme kyllä, kuinka esitys alkaa ja kuinka se päättyy, mutta mitä muuta koheltamista siihen voi sisältyä – sitä emme pysty ennakoimaan. Joku ritsalla ammutuista palloista saattaa esimerkiksi osua screeniin ja mennä siitä läpi. Toisaalta vähän toivommekin, että esityksen aikana sattuisi jonkinasteisia katastrofeja, Rasinkangas jatkaa.

Kempin kisat,  Juho Keränen, Mika Savolainen, Jaakko Sirainen
Kempin kisat: Giovanni Gomitolino (Juho Keränen) sekä kilpailijat (Mika Savolainen ja Jaakko Sirainen). Jussi Mankkinen / Yle

Kempin kisojen pelaajaksi voi hakea kuka tahansa.

– Pelaajille annetaan lyhyt perehdytys muutamaan peliin, mutta ihan kaikkea ei kerrota, koska haluamme myös aitoja reaktioita. Mihinkään noloon tilanteeseen ketään ei tietenkään aseteta, Antero Kemppi tarkentaa.

Osa Kempin kisojen peleistä on itse keksittyjä ja suunniteltuja, ja niihin on otettu elementtejä niinkin kaukaa kuin 1990-luvun Gladiaattoreista ja Speden Speleistä.

– Osviittaa tyylistämme antanee ajatus, kuinka vakavasti Speden Spelejä voi nyt 2000-luvulla katsoa. Kempin kisojen pelimaailma on kieroutunut, humoristinen ja hölmö – pullistelu ei ole pääosassa, vaan hauskanpito ja koheltaminen, Kalle Rasinkangas summaa.

Kempin kisat
Kempin kisat: Kilpailija (Jaakko Sirainen). Jussi Mankkinen / Yle

Teknologiakaupunki haluaa tehdä pelillistä teatteria

Pelillinen teatteriesitys on etenkin suomalaisessa laitosteatterissa edelleen harvinaisuus. Suuntaa ollaan kuitenkin muuttamassa: Oulun teatteri, pari kaupunginteatteria ja vapaan kentän toimijaa sekä oululainen pelialan yritys ovat tehneet hankehakemuksen, jonka tarkoituksena on syventää teatterin ja pelialan yhteistyötä.

– Ajatuksena on ollut, että tämänkaltaista toimintaa pystyttäisiin juurruttamaan institutionaalisiin teattereihin ja tuomaan sitä isommille yleisöille, Oulun teatterin dramaturgi Jukka Heinänen kertoo.

Kempin kisat
Kempin kisatJussi Mankkinen / Yle

Heinäsen mukaan pelillisyyden ja immersiivisyyden nivomisesta teatteriesitykseen löytyy lukuisia hyviä puolia.

– Monelle katsojalle se olisi aivan uusi ja piristäväkin kokemus, ja muuttaisi taatusti mielikuvaa teatterista. Tällaisia esityksiä ei välttämättä pysty kokemaan yhdellä kerralla, joten on mahdollista, että ihmiset tulevat katsomaan niitä useamman kerran. Uskoisin myös, että tällainen kiinnostaa varsinkin nuorempia yleisöjä ja että se lisäisi teatterin vetovoimaa heidän keskuudessaan.

Kempin kisat,  Sami Ahonen
Kempin kisat: Marko (Sami Ahonen) juoksee. Jussi Mankkinen / Yle

Heinäsen mukaan etenkin kotimaisessa laitosteatterimaailmassa uudenlaisen ja kokeellisen ilmaisun läpimurtoa hankaloittaa tekstilähtöisen teatterin vahva länsimainen traditio, mikä tarkoittaa tietynlaista teatterituottamista.

– Lähdetään liikkeelle näytelmätekstistä ja lukuharjoituksista ja mennään eteenpäin tällaisella proseduurilla. Ei uskalleta, pystytä tai jakseta ryhtyä tuottamaan erilaisia juttuja, koska niissä tulevat vastaan aivan uudet kysymykset.

Vaikkei hankehakemus menisikään läpi, Heinäsen mukaan Oulun teatteri haluaa uusia tuulia seurata.

– Oulu on kuitenkin teknologiakaupunki. Tuli hankerahaa tai ei, niin ainakin Oulussa tätä jatketaan tavalla tai toisella.

Jokke Heikkilä
Jokke HeikkiläJussi Mankkinen / Yle

Myös Teatterikorkeakoulussa on tutkittu pelillisyyden ja teatteriesityksen suhdetta. Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmissa on jo useampana vuonna toteutettu digitaalisuutta sivuavia ja käsitteleviä yksittäisiä kursseja ja kurssikokonaisuuksia. Niissä on tutkittu esityksen eri osa-alueiden suhteita virtuaalisuuteen, pelillisyyteen ja vuorovaikutteisuuteen.

– Pelillisyys on tällä hetkellä todella hyvin esillä: televisio lähettää meille suoria pelilähetyksiä ja pelaamisesta on tullut hyväksyttävää. Kulttuurin tekijöinä meitä kiinnostaa, kuinka peli voisi olla osana esittävää taidetta, mediateknologian lehtori Jokke Heikkilä kiteyttää.

Kempin kisat
Kempin kisat: Kilpailija (Jaakko Sirainen) katsoo tulostaulukkoa. Jussi Mankkinen / Yle

Yhteisen kielen puute

Kalle Rasinkankaan mukaan Kempin kisoja eivät ole inspiroineet räiskintäpelit, vaan ihan muut pelilliset asiat.

– Pikemminkin minua kiinnostaa se, millaisia mahdollisuuksia peli tarjoaa kerronnallisesti tai emotionaalisesti. Tässä mielessä peleillä on todella paljon potentiaalia. Ei pelikulttuurin tarvitse olla pelkkää väkivaltaa tai keskittyä pelkästään miehiin, Rasinkangas pohtii.

Kempin kisat, Jaakko Hutchins
Kempin kisat: Kuoleman Temppelin Vartija (Jaakko Hutchings) taivaan ja maan puolivälissä. Jussi Mankkinen / Yle

Antero Kempin mielestä on jopa hieman outoa, että pelit ovat olleet taiteen maailmassa paitsiossa, vaikka pelikulttuuria on ollut olemassa jo kauan.

– Ongelmana on ehkä ollut yhteisen kielen puute. Pelaaminen on tullut nyt laajempaan tietoisuuteen ja nyt taiteentekijöitä kiinnostavat nimenomaan pelimaailman tarjoamat mahdollisuudet.

Mutta millaisia pelejä pelillistettyä teatteria tekevät nuoret miehet sitten itse suosivat?

– Kaikkien aikojen suosikkini on Valven Half-life 2 -ammuntapeli, kuten myös Portal 2. Pidän myös paljon tarinavetoisista peleistä. Hyvänä esimerkkinä tästä on seikkailupeli What Remains of Edith Finch, Kalle Rasinkangas listaa.

– Minä olen enemmänkin old school -tyyppiä. Joku Nintendon kasibittinen Turtles 2 on aika kova, Antero Kemppi sanoo.