Hylätyt koulut, autiot luokkahuoneet

Yhä useampi koulu odottaa purkupäätöstä sisäilmaongelmien takia. Tervetuloa sisälle suljettuun kouluun.

Näillä käytävillä ja luokkahuoneissa kaikuu hiljaisuus. Kaikki kellot ovat pysähtyneet samaan aikaan.

Mikkelin Urheilupuiston koulu on yksi niistä Suomen kouluista, jotka odottavat tyhjillään purkupäätöstä.

Vielä vuosi sitten tämä aula täyttyi välituntia viettävistä yläkoululaisista ja iloisesta puheensorinasta.

Nyt täällä säilytetään tavaroita, joille ei vielä ole paikkaa.

Sisäilmaongelman riivaamasta koulusta voi viedä uusiin tiloihin vain niitä tarvikkeita ja välineitä, jotka pystyy puhdistamaan perusteellisesti.

Kukaan ei tiedä, miten moni rakennus kokee saman kohtalon sisäilmaongelmien takia.

Kukaan ei tiedä, miten moni opettaja ja oppilas on sairastunut tällaisten seinien sisällä.

Kuivuneen viemärin haju tulee vastaan joka puolella koulua.

Jos koulussa käytetyt kirjat haisevat selvästi homeelta, niitä ei voi jakaa uudelleen käyttöön.

Sisäilmaongelmien takia lakkautettuja kouluja voidaan joko purkaa tai myydä, riippuen rakennusten kunnosta ja sijainnista.

Arvokkaalla tontilla sijaitsevan Urheilupuiston koulun kohtalosta päätetään kevään aikana.

Rakennuksen uusiokäyttö vaatisi suuren remontin, jossa on riskinsä.

Rukkanen on pudonnut lattialle.

Kenen kättä se mahtoi lämmittää joskus?

Tämä jalkapallo on kulunut satojen oppilaiden peleissä.

Se odottaa kohtaloaan liikuntasalissa muiden hylättyjen välineiden kanssa.

Huonekasvin loppu on jo lähellä.

Suljetussa koulussa on vielä lämmöt päällä, mutta vettä tämä kasvi ei ole saanut aikoihin.

Opettajainhuoneeseen on pinottu kirjoja siististi.

Jos ei tietäisi, voisi kuvitella niiden olevan lähdössä jaettavaksi oppilaille.

Kenen kuppi?

Opettajainhuoneessa mukit ovat siististi telineessä kuin valmiina kahvitaukoa varten.

Ehkä ne unohtuivat muuttokiireessä.

Ei ole enää kenenkään vuoro istua tässä vaihtamassa kuulumisia.

Nojatuoli ja muut tekstiilipintaiset huonekalut päätyvät kaatopaikalle.

Muistoja vuosikymmenten takaa.

Pölyä ei vielä ehtinyt kertyä pinnoille niin paljon, että sen huomaisi koulua kiertäessä.

Musiikkiluokassa pöydät ovat vielä siistissä rivissä, aivan kuin tunti olisi juuri alkamassa.

Koulun sisäilmaongelmien syy on silmien näkymättömissä: mikrobit tulvivat hengitysilmaan paikoilleen jätetystä betonin muottilaudoituksesta.

Nuottitelineet ovat kannatelleet uusimpien hittien ja vanhojen klassikoiden nuotteja.

Joissain luokissa liitutaulut ovat yhä paikoillaan.

Ennen koulun purkamista tutkitaan, onko kalusteiden joukossa arvokkaita esineitä kuten design-valaisimia.

Eri puolilta koulua löytyy tarkasti lajiteltuja kirjapinoja.

Biologian kirjat kertovat paitsi oppiaineen aiheista, myös omasta ajastaan.

Biologian luokan takahuoneessa purkkiin säilötyt matelijat muistuttavat menneistä ajoista.

Kuinkahan moni oppilas on kauhistunut tätä näkyä?

Sisäilmaongelmien takia tyhjillään olevien koulujen ja muiden rakennusten määrä Suomen eri kolkissa aiotaan selvittää.

Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto lähettävät kunnille kyselyn aiheesta.

Seinälle unohtuneista teoksista välittyy tekemisen ilo.

Kaide myötäilee portaiden loivaa nousua.

Vähäeleinen arkkitehtuuri on tuttua monesta 1950-luvulla rakennetusta koulusta.

Tähän maisemaan olisi helppo uppoutua oppitunnilla.

Horisontissa siintää maamerkki, Naisvuoren näkötorni.

Koulurakennus valmistui Mikkelin Tyttölyseon eli Tipulan käyttöön vuonna 1951.

Arkkitehti oli Einari Wennervirta.

Tyttölyseo toimi rakennuksessa vuoteen 1974 saakka.

Uuden koulujärjestelmän myötä nimi muuttui Urheilupuiston yläasteeksi ja lukioksi, myöhemmin Urheilupuiston kouluksi.

Tulevaisuudessa tällä paikalla voi kohota asuinrakennus tai palvelutalo.

Tekijät

Toimittaja

Susanna Pekkarinen

Kuvaaja

Esa Huuhko

Kuva Urheilupuiston koulusta 1960 -luvulla / Mikkelin kaupungin museot, valokuva: Veikko Salmela

Julkaistu 28.3.